Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pihla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Noni, nyt lopetan sitte virallisesti tän odottamisen: 40+0 eikä inahdustakaan.

Sain aamulla sellasen (ja koko raskauden ensimmäisen, ihme kyllä) valituskohtauksen miehelle, että nyt lienee kaikille terveellisintä unohtaa, että oon raskaana ja todeta, ettei lapsi aio tulla koskaan ulos. Ja käsitellä tota kireetä rantapalloa paidan alla vaikka sitte jonkinlaisena sairautena tai pysyvänä kehon tilana, joka vaan täytyy kestää :angry1

Eli lyhyesti sanoen: hermot meni. (Voi olla jotain tekemistä jatkuvan nivussäryn, supistusten, selkäjomotuksen, turvotuksen, yöheräilyn ja liikuntarajoitteisuuden kanssa...)
 
kyfi, ei varmasti paljon lohduta, mutta ajattele, että korkeintaan 2 viikkoa enää :) Se on vähän, kun 40 on jo takana :)
 
I feel you. Mulla tuli kans illalla jo kolme tuntia oikein kipeitä ja säännöllisiä supistuksia ja sit loppui kuin seinään...

40+4
 
Jep Suspaus, odottavan aika on pitkä, mutta "turhaan" supistelevan vielä pidempi :)

Ihme sinänsä, että oonki ollu niin viilipytty ja epä-ärtyisä tähän asti. Siks toi mieskin varmaan tänään hämmenty ihan täysin, eikä osannut mitenkään suhtautua (täysin lapsellisiin ja typeriin) kommentteihini kuten:

  • "Koita ite näyttää 9kk valaalta ja uusia koko vaatekaappis käyttämättä siihen rahaa, ja sitte toi ei edes tajua tulla ulos ku pitäis" (miten nää asiat ees liittyy toisiinsa! :grin ) ja
  • "Mä en jaksa enää sekuntiakaan tätä vankilassa istumista - olis sentään ees tehny jonku rikoksen eka!" (tää tulee siitä, etten oo enää pariin viikkoon kunnolla päässyt liikkeelle/ uskaltanut liikkua pitkiä matkoja yksin, etenkään niiden halvaannuttavien liitoskipujen yhtäkkisen ilmestymisen jälkeen, kun mies joutu taluttaa mut kotiin).
Varmaan siinä tuli pari muutakin uusklassikkolausetta kehitettyä, koska nyt mies näyttää hämmentyneen lisäksi kärttyiseltä... :oops:

Nyt päätin purkaa tän tutuksen sillä, että lähen väkisin just sellaselle kävelylle, kuin huvittaa - en siis sellaselle, 'johon pystyn' - ja syntyköön sitte vaikka kadulle, jos sikseen menee. Tai sitte vaan pyörryn tonne helteeseen, mutta onpahan jotain äksöniä elämään seki.
 
Tsemppiä teille kaikille! :Heartred Mä pääsin tällä kertaa niin helpolla, kun muksu päätti syntyä 39+3, mutta tiedän tuon tunteen edellisestä, yli lasketun ajan, menneestä raskaudesta.
 
Oi joi, mäkin toivon, etten enää päin viikon päästä ole maha pystyssä (nyt rv 38+2). Mullaki samat oireet kuin sulla kyfi (tosin oon pari kertaa jo avautunu miehelle, mitä ite tulee valittamaan mulle sen pikkurillin kivuista), niin en kyllä enää jaksais tätä. Mutta mäki päätin eilen, etten varmasti enää vaan makaa kotona! Ollaanki esikoisen kanssa oltu tehokkaita ja laitettu vaikka mitä vauvaa varten. :) Tänäänkin jo siivottu auto ja käyty shoppailemassa. Ei muuta ku liikkeelle vaan, kyllä me yhet liitos/lantiokivut selätetään! :D
 
Menipä tosi oleellinen asia pieleen edellisessä tekstissä, mun rv on 38+1. Siis kuka näitä enää muistaa! :D
 
Mua vaan niin ärsyttää! Mullakin tänään 38+1, ja eilen supisteli oikein kivasti ja kipeesti mutta ku meni nukkumaan ne loppu ku seinään.. Tänään on taas neuvola mut en mä sinne halua vaan synnyttämään! :( ja äijä ei edes tajua kuin kovin tää supistelu mutta ei synnytys vituttaaa!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Juu, mulla on nyt uusina oireina tullut mahan kutina ja jalat turvonneet niin muodottomiksi, että vähän kauhistuttaa. Uusia arpia ei nyt taida olla tullut, mutta aikas paljonhan niitä ehtikin jo tulla (ja ehtii edelleen). Kaikki suuremmat on tuossa navan vasemmalla puolella missä vauvan selkä/pylly on heilunut, ja alavatsalla on jotain aika pientä. En yhtään tiedä miltä tuo sitten näyttää kun maha tyhjenee, toivon mukaan paljon paremmalta.

Täällä ei ole edes supistuksia, paitsi sitä jatkuvaa kivutonta mahan kovettumista ja kiristelyä. Taitaa olla ihan utopistinen toive, että ennen rv39 pääsisi synnyttämään. Vähän kyllä hajottaa, varsinkin näin kuumalla ilmalla.
 
Noin, nyt on käyty kaupungilla ostamassa hyvää mieltä ("kotiutumisvaate" itelle - en muistakaan, koska olisin viimeksi ostanut itelleni, saati mitään, joka ei liity raskauskroppaan..) ja syöty liikaa sokeria. Paljon parempi.

Mahahan tällä konstilla ei toki pienentynyt, eikä kivut vähentyneet, mutta silti suosittelen kaikille 40 vkoa ylittäneille hoitokeinoksi :)
 
Mä haluaisin mennä pyöräilemään, kun on niin ihana ilma. Kyllähän täällä omakotitalossa pihahommaakin riittää, mutta ei tota kuokkimistakaan aina huvita tehdä. Mä haluan reippaasti liikkeelle, viilettämään ihmisten ilmoille. Katotaan sovinko vielä pyörän selkään, edelliskerrasta taitaa olla yli kuukausi... Ja kuinka pitkälle sitä uskaltaa, kun pitäis vielä jaksaa takas kotiinkin. Ihan tyhmää kun pitää miettiä tollaisista helpoista jutuista, että suoriutuuko niistä.
 
Kiitos helteiden, mun vasemman jalan turvotus on tullut takaisin. On se kait koko aika vähäsen turvotellu mutta nyt taas oikein selkeesti... Tukki mikä tukki.
 
40+0 eikä sitten mitään tapahdu...ei ees supistele vielä.muuten olo onkin lähinnä se halvaantunu muumi.kivalla hikoilulla varustettuna näillä keleillä.alkaa pikkuhiljaa hajottaan!pinnani on melko lyhyt juuri nyt :mad:
 
Mun lenkistä tulisi yli 20 km, jos mielisin päästä ihmisten ilmoille ja takaisin. Se vähän arveluttaa, että jos puolivälissä iskeekin väsymys. Ei tohon kylän keskustaan olis kuin se 3 km ja kyllä sinne selviytyy, mut sitä ei lasketa ihmisten ilmoilla käymiseksi. :grin
 
Hyi kamala, mä tunsin just kakkosessa kun vauva punkeaa itteään alaspäin. :confused: Ei kai se sieltä halua ulos tulla...
 
No Pihla, uskalsitko lähtee tuulettuun? Jospa kylällä oliskin väki liikkeellä, edes paikallisessa :p Jospa sulla kuitenkin tutustuttais myös siihen ulostuloreittiin, avoimin mielin :grin
 
En mä sit lähtenyt, kun vierähti ilta pitkäksi vauvantarvikkeita jynssätessä (käytetyt vaunut, rattaat ja turvakaukalo). Olipahan ihan perseestä, mutta on nekin nyt laitettu. Ja nurmikon leikkasin, jee... Jospa sitä huomenna sitten perjantain kunniaksi lähtisi tuulettumaan, ehkä jopa ihan sinne paikalliseen. :grin Niillä on kyllä hyvät pizzat... :rolleyes:

Huh, nyt on kakkonen jätetty rauhaan tältä erää ja keskitytään lähinnä kylkiluiden potkimiseen.
 
Nyt vähän vaikuttaa siltä, että saan semmoiset pahat raskausarvet kuin etukäteen pelkäsin. Ajattelin vielä pari päivää sitten, että jäisivät siedettäviksi, mutta kummasti ne päivä päivältä vaan muuttuu pahemman näköisiksi vauvan selän tienoilla. Nyt en kehtaisi enää näytellä niitä kavereille niin kuin alkuviikosta, ja myös ajatus mahan näyttämisestä th:lle neuvolassa ensi maanantaina inhottaa. :sad001 Kunpa se pieni nyt syntyisi pian, että saisi muuta ajateltavaa ja tämmöiset huolet tuntuisivat merkityksettömiltä.

Muuten siis kaikki on mennyt hyvin, mutta ei mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä edelleenkään. Odottavan aika on pitkä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top