Järkyttävän pahoinvoinnin helpotuttua olen vihdoin saanut liikuttua säännöllisemmin. Itselleni uinti on ollut aina mieluista, joten oli ihana huomata, että se sopii paremmin kuin hyvin raskaana olevalle. Hieman vain pelottaa ruuhka-aikoihin osuminen viime viikon jälkeen. Satuin nimittäin menemään poikkeuksellisesti vasta loppuillasta uimaan, ja väki tuntui olevan agressiivempaa suorittajatyyppiä. Lopputuloksena oli liian läheltä ohittaneelta ensin napakka potku takalistoon ja heti perään suoraan kylkeen. Hetken katsoin epäuskoisena perään, kun ei edes pysähtynyt anteeksi pyytämään. Toisaalta: ensimmäinen potku ohittaessa on puhdas vahinko, toinen on jo välinpitämättömyyttä. Sitten kiehahti niin, etten äkkiä muista olleeni yhtä raivoissani. Joku äijä potkaisi 10 sentin päähän mun mahasta! Pakotin itseni nousemaan altaasta ja menemään rauhoittumaan. Itkuksihan se vaihtui adrenaliinipaukun loppuessa.
Meni muutama päivä ennen kuin uskalsin uudestaan altaaseen, ja taas tuli ohikulkevalta potku. Kevyt tällä kertaa ja kauhistunut vanhempi nainen pysähtyi heti kysymään eihän sattunut. Täytyy ajoittaa uinnit eläkeläisten suosimaan iltapäivää jatkossa, ettei tarvitse koko ajan vilkuilla ympärilleen potkuja peläten.