Raskaus ja liikunta

Grrrr. En ole sulkapalloa nyt kokeillut enää n. kuukauteen, mutta kun otan pari juoksuaskelta niin alapää tuntuu repeävän. Okei, ei ihan mutta siihen suuntaan.
Raivostuttaa katsoa tv-mainoksia, blogeja ym., joissa ihmiset hikoilevat ja urheilevat. Ja nythän niitä näkyy, vuoden vaihduttua. Ja laihdutusohjelmat! Sama juttu, niissäkin hikoillaan.

Määkin haluun!! Haluan sen hyvän tunteen mikä tulee siitä, että syke nousee, pitää hengittää syvään, hiki valuu, veri kiertää... Endorfiinit valtaa elimistön. Yhyy!

Ja kun tietää, että edessä on mahdollisesti useamman viikon odotus ennen synnytystä, sitten useamman viikon tai kuukauden odotus ennen kropan jonkinasteista palautumista, ja sitten pitää varmaan vielä hankkia ihan uusia urheilurintsikoita,...

Todennäköisesti liikunnaksi muodostuu vaunulenkit ja muu hyötyliikunta. Enpä uskonut etukäteen tämmösiä kriiseileväni. Keväällä aion kyllä tarkastella juoksurattaiden valikoimia. Oon jo miehelle alustavasti asiasta puhunut ja on onneksi kannustava sen rahanmenon suhteen. Lisäksi pitäisi keväällä hankkia fillariin peräkärry.
 
Niin samat fiilikset! Tekee mieli salille, nyrkkeilemään, juoksemaan - mitä vaan! Eilen lenkillä otin muutamia kevyitä hölkkäaskeleita, mutta onhan se nyt tän mahan kanssa ihan naurettavaa. Ruokaa laittaessa punnerran keittiön tasoa vasten ja satunnaisesti vedän verhot kiinni itelleni kotizumbaa. Näky on varmaan hillitön! Nyt kun maha on laskeutunu ja hengittäminen helpottunu niin haluun vaan reenata! Aloin kanssa ahdistumaan tästä tauon pituudesta. Ja nyt ois alesta voinu ostaa uusia sopivia urkkakuteita, mutta ei toivookaan tietää mitkä on sopivia sit ku vihdoin pääsee jotain tekemään.
 
Mullakin on niin ikävä tanssisalille ja että saisin jatkaa kalusteiden entisöintiä. Harmittaa kun jää kokonainen lukuvuosi tanssiopistolla väliin.:mad:
 
Tänään iski ajatus, että olisi niiiiin kiva päästä harrastamaan vähän talvilajeja.. Hiihtoa ja luistelua.. Viime talvena leikkauksen vuoksi jäi kokonaan myös pois ja taitaapi tänäkin talvena jäädä jollei sitten pikkuista jätä heti isille nukkumaan ja lähde jäälle :grin
 
Perinteistä voisi kai vielä hiihtääkin, muistaakseni luistelua ei suositella loppuraskaudessa, ja suoraan sanoen ei tekis mielikään, sen verran toi alakerta sattuu kun tekee jotain sivuponnistuksia tai pitoa.

Tänään käytiin kylpylässä, ja oli sekin ihan kivaa, mutta mä haluun hikeä muualtakin kuin saunasta!! Uintia varmaan voisin koittaa kun limatulpatkin vielä tallella, mutta oon siinä aika huono, eikä se nyt ollut ihan ekana mielessä. Vesijuoksu, kenties.

Pyysin, että josko mies voisi kiinnittää mun pyörän semmoseen telineeseen, joka tekee tavallaan omasta pyörästä kuntopyörän. Mies lupasi hoitaa homman tänään. Tietää sitten ainakin, kannattaako minnekään kuntosalille edes haaveilla menevänsä, kun siellä nyt ei kumminkaan paljon muuta voi tehdä kuin kävellä matolla, kuntopyöräillä tai tehdä yksittäisiä lihasryhmiä. Kotijumppaa en vaan oikein osaa harrastaa.
 
Kävin syksyllä paljon uimassa ja ajattelin kans et toi vesijuoksu ois hyvä, mut ku joskus tossa lokakuussa kokeilin sitä niin :D noh....sitä vyötä oli ihan mahdoton saada hyvin ainakin tän mun mahan kanssa. Sain sen lopulta aseteltua mut vedessä se nosti mahaa niin että se oli tosi epämiellyttävää. Oli kaiken kaikkiaan kovin noloa se mun ähellys siellä hallissa :P
 
Ihan samat fiilikset! Mä haluun kans äkkiä lenkille juoksemaan ja alottamaan jonkun uuden kivan tanssitreenin, ehkä sitä pääsee jonnekin mammazumbaan sit keväällä. Baby vaan kantoliinaan ja hytkymään :joyful:. Mä käyn päivittäin koiran kans pari tuntia lenkkeilemässä, mutta ei siinä hiki irtoo. Semmosta lyllerrystä tää meno jo on. Mä en ole kyllä oikein jaksanut harrastaa liikuntaa tarpeeks tässä odotuksen aikana..töissä pitkät päivät ja koiran lenkitys on olleet ihan tarpeeks.
 
Meillä fyssari piti esityksen synnytyksen jälkeisestä liikunnan aloittamisesta ja se oli tosi hyvä. Menkäähän kolleegat kuuntelee jos teille on sellainen järjestetty.
 
Ja aika moni meistä on ollut kipeänäkin, itsellä meni pari kuukautta töissä ja nukkuen, koska flunssa ei hellittänyt. Liikuntaa ei voinut sen takia kuvitellakaan, joten lihaksia on aika lailla hävinnyt odotusaikana ja kunto rapistunut.

Mulla on kyllä se naisen juoksukirja, jossa käsitellään myös synnytyksen jälkeistä juoksun aloittamista, mutta kun se on niin yksilöllistä! Ja entä jos virtsankarkailu on niin kiusallista, ettei voi mennä mihinkään kunnolliseen liikuntaan?

Turussa ainakin on äiti-vauva -jumppia, mutta ne ei taida hikiliikuntaa olla.

Hölmöintä on se, että mulla on ihan hyvä olo ja luulen voivani tehdä jotain, mutta tosiaan muutamasta juoksuaskeleesta alkaa alapää sattua niin ettei tee todellakaan mieli jatkaa.
 
Takaisin
Top