Ei kerrota ainakaan ennen ekaa ultraa varmaan kellekään. Täytyy yrittää pitää salassa siihen asti, mulla aiemmista tullut niin nopeasti masu jo esille ensin turvotuksena ja sitten ihan vauvamasua niin tuo haastetta. 
Raskaudesta kertominen
- Ketjun aloittaja bluebe
- Aloituspäivämäärä
Mekin ollaan yritetty lasta jo viime vuoden alusta lähtien, mutten ole edes omalle perheelle kertonut yrityksestä. Äitilleni kun kerroin muuttavani ulkomaille viitisen vuotta sitten, oli vastaus "Huh, mä jo säikähdin että olet raskaana". Ja sanotaan nyt vielä, että olin jo tuossa vaiheessa 30-vuotiasKiitos sympatiasta!Muakin on äitini suhtautuminen niin ikään harmittanut, sillä me ollaan pitkään toivottu sisarusta esikoiselle (yrittämään kunnolla tosin päästiin vasta viime syksynä, kun mun kierto ei ollut palautunut).
Mulle ei olisi tullut kysymykseenkään yrityksen lykkääminen ja omien haaveiden hylkääminen, sillä työ on vain yksi - eikä läheskään tärkein - osa elämää. Eikä niitä lapsia tosiaan useinkaan vain näppärästi heti saa, kun se "sopiva" hetki koittaa.
Eli ymmärrän täydellisesti kanssa, kun ei saa tukea omalta perheeltään, ja että sua harmittaa sun äidin suhtautuminen. Työt on tarpeellisia, mutta ei tosiaan kaikki kaikessa! 
Täällä on kerrottu aika...monelle ihmiselle jo 
Olen ihmisenä ain tosi huono pitämään tällaista asiaa salassa.
Meillä on IVF-taustalla ja siinä prosessissa on ollut tsemppaamassa ystäväporukka, serkut ja sisko. Heille luonnollisesti tuli kerrottua tulos. Olen kertonut myös töissä pomolle ja kahdelle työystävälle, kun jouduin olla töistä pois aika nopeallakin varoitusajalla ja jonkun piti hoitaa mun työt niinä päivinä.
Taustalla on myös 2 keskenmenoa, joten ajattelimme kertoa vanhemmillemme tällä kertaa vasta, kun on vähän varmemmalla pohjalla tämä raskaus. Kahdesti olemme jo joutuneet tuottamaan pettymyksen
Olen ihmisenä ain tosi huono pitämään tällaista asiaa salassa.Meillä on IVF-taustalla ja siinä prosessissa on ollut tsemppaamassa ystäväporukka, serkut ja sisko. Heille luonnollisesti tuli kerrottua tulos. Olen kertonut myös töissä pomolle ja kahdelle työystävälle, kun jouduin olla töistä pois aika nopeallakin varoitusajalla ja jonkun piti hoitaa mun työt niinä päivinä.
Taustalla on myös 2 keskenmenoa, joten ajattelimme kertoa vanhemmillemme tällä kertaa vasta, kun on vähän varmemmalla pohjalla tämä raskaus. Kahdesti olemme jo joutuneet tuottamaan pettymyksen
Pienipersikka
Silmät suurina ihmettelijä
Meidän raskautumisyrityksestä ei tiedä kukaan muu. Eikä ehkä arvakkaan kun ollaan vasta alle vuosi tunnettukin 
.
Jos saadaan hyviä uutisia varhaisultrasta niin olis tarkoitus alkaa kertoamaan perheille. Ostin jo valmiiksi ”Mummola”-nimisen kirjan, jonka ajattelin antaa lahjaksi omille vanhemmille ja katsotaan tajuavatko he
.
.Jos saadaan hyviä uutisia varhaisultrasta niin olis tarkoitus alkaa kertoamaan perheille. Ostin jo valmiiksi ”Mummola”-nimisen kirjan, jonka ajattelin antaa lahjaksi omille vanhemmille ja katsotaan tajuavatko he
.
Ikävä kuulla että siellä myös sellainen tilanne äidin kanssaMekin ollaan yritetty lasta jo viime vuoden alusta lähtien, mutten ole edes omalle perheelle kertonut yrityksestä. Äitilleni kun kerroin muuttavani ulkomaille viitisen vuotta sitten, oli vastaus "Huh, mä jo säikähdin että olet raskaana". Ja sanotaan nyt vielä, että olin jo tuossa vaiheessa 30-vuotias
kiva jos puolisosi perhe on vastaanottavainen.
Kuulostaa kans itselle tutulle tuo, että vaikea pitää hyviä (tai täällä edes huonoja) uutisia salassaTäällä on kerrottu aika...monelle ihmiselle jo
Meillä on IVF-taustalla ja siinä prosessissa on ollut tsemppaamassa ystäväporukka, serkut ja sisko. Heille luonnollisesti tuli kerrottua tulos. Olen kertonut myös töissä pomolle ja kahdelle työystävälle, kun jouduin olla töistä pois aika nopeallakin varoitusajalla ja jonkun piti hoitaa mun työt niinä päivinä.
Taustalla on myös 2 keskenmenoa, joten ajattelimme kertoa vanhemmillemme tällä kertaa vasta, kun on vähän varmemmalla pohjalla tämä raskaus. Kahdesti olemme jo joutuneet tuottamaan pettymyksen
Meillä kans tuulimuna vaikutti siihen, ettei niin halua kaikille heti jakaa. Itse koen sen kans niin, että kiva saada tukea kun kertoo valituille, mutta perheelle ei nyt kerrota ettei siellä huolestuta.
Kyllä minuakin jännittää kertoa molempien perheille. Omat sisarukset varmasti ottavat asian oikein hyvin ja ystävät. Mutta perheille kertominen muuten jännittää, lähinnä se reaktio..
Kertominen perheille, sekä etenkin töissä hirvittää.
Töissä kertomisen aion jättää myöhemmälle. Perheille en tiedä kertoisiko varhaisultran vai sitten vk 12 jälkeen?
Yhden ystävän kanssa olen raskaudesta jutellut - huomattavasti keventää omaa oloa kun saa jollekkulle asiasta puhua
Töissä kertomisen aion jättää myöhemmälle. Perheille en tiedä kertoisiko varhaisultran vai sitten vk 12 jälkeen?
Yhden ystävän kanssa olen raskaudesta jutellut - huomattavasti keventää omaa oloa kun saa jollekkulle asiasta puhua
Me ollaan tahdottu pitää tämä uutinen ihan vain meillä ja miehen vanhemmilla, mutta tänään tuli puhelinsoitto appiukolta, joka kertoi, että mun työpaikalla on kivasti vuodettu tämä tieto kaikille. (Pomolle oli pakko kertoa jo plussasta). Joten, nyt sitten huomenna mennään kertomaan lopulle perheelle, ennen kuin kuulevat muuta kautta (Mulla työpaikalla paljon perhetuttuja/ perheenjäsenten kavereita). 
Omalle perheelleni Suomeen en kuitenkaan aio vielä mitään kertoa.
Omalle perheelleni Suomeen en kuitenkaan aio vielä mitään kertoa.
Tosi inhottava kuulla! Kyllä ei kuuluisi kenenkään kertoa tuommoisia muille kuin vanhempien, varsinkaan töissä. Tsemppiä tunteiden käsittelyyn, niitä varmaan riittääMe ollaan tahdottu pitää tämä uutinen ihan vain meillä ja miehen vanhemmilla, mutta tänään tuli puhelinsoitto appiukolta, joka kertoi, että mun työpaikalla on kivasti vuodettu tämä tieto kaikille. (Pomolle oli pakko kertoa jo plussasta). Joten, nyt sitten huomenna mennään kertomaan lopulle perheelle, ennen kuin kuulevat muuta kautta (Mulla työpaikalla paljon perhetuttuja/ perheenjäsenten kavereita).
Omalle perheelleni Suomeen en kuitenkaan aio vielä mitään kertoa.
Kyllä, on menty ääripäästä toiseenTosi inhottava kuulla! Kyllä ei kuuluisi kenenkään kertoa tuommoisia muille kuin vanhempien, varsinkaan töissä. Tsemppiä tunteiden käsittelyyn, niitä varmaan riittää
kiitos myötäelämisestä, ei tosiaan helppo tilanne. Kiva ois ollut pitää itsellään ja kerroa sitä mukaan kun hyvältä tuntuu. Nyt esim jos tulis keskenneno, pitää sitäkin kaikkirn kanssa puida Kyl itellä raksuis päässä ja pahasti, jos esihenkilö juoruaisi minun henkilökohtaisia asioita muille. Varmasti nostaisin metelinMe ollaan tahdottu pitää tämä uutinen ihan vain meillä ja miehen vanhemmilla, mutta tänään tuli puhelinsoitto appiukolta, joka kertoi, että mun työpaikalla on kivasti vuodettu tämä tieto kaikille. (Pomolle oli pakko kertoa jo plussasta). Joten, nyt sitten huomenna mennään kertomaan lopulle perheelle, ennen kuin kuulevat muuta kautta (Mulla työpaikalla paljon perhetuttuja/ perheenjäsenten kavereita).
Omalle perheelleni Suomeen en kuitenkaan aio vielä mitään kertoa.
No siis todellaKyl itellä raksuis päässä ja pahasti, jos esihenkilö juoruaisi minun henkilökohtaisia asioita muille. Varmasti nostaisin metelin
Eilen kerroin lähimmille työkavereille (jotta ymmärtävät mahdollisesti outoa käytöstäni) ja yhdellä parhaista ystävistä. Olo oli tosi helpottunut kun sai puhua. Vaikka miehen kans voi jutella ja täällä voi viestitellä, niin oli se helpottavaa kertoa päinnaamaa ja käydä asiat läpi ääneen. Sitten jos huonosti tässä nyt käy niin tiedän, että saan tukea ja lohtua. Ei tunne olevansa niin yksin asian kanssa. 
) ja yhdellä parhaista ystävistä. Olo oli tosi helpottunut kun sai puhua. Vaikka miehen kans voi jutella ja täällä voi viestitellä, niin oli se helpottavaa kertoa päinnaamaa ja käydä asiat läpi ääneen. Sitten jos huonosti tässä nyt käy niin tiedän, että saan tukea ja lohtua. Ei tunne olevansa niin yksin asian kanssa. Sininen hetki
Silmät suurina ihmettelijä
Mulla oli tosiaan keskenmeno tammikuussa ja siitä saivat tietää mun kaksi siskoa, kaksi työkaveria ja läheisin ystävä. He nyt tietty kaikki sitten tietää, että yritetään. Mutta en ajatellut kertoa vielä kenellekään, parhaalle ystävälleni kerron varmaan siinä vaiheessa, kun en kehtaa enää olla kertomatta. Ollaan siis päivittäin yhteydessä ja kerrotaan tosi paljon toisillemme, tuntuisi epäreilulta myös pimittää tätä. Mutta vielä jonkin aikaa pidetään tieto itsellämme.
Lapsille kerrotaan vasta sitten, kun raskaus alkaa näkyä niin, että on pakko. Näin olen toiminut aiemminkin, lapset on saaneet tietää joskus 17 viikon kieppeillä. Haluan säästää mahdolliselta pettymykseltä, kun km-riski näin 40-veenä on kuitenkin iso.
Vanhemmille kerrotaan varmaan sitten, kun on lapsille pakko kertoa. Puolison vanhemmat asuvat kaukana ja on sitten suunniteltava sinne käynti erikseen, ei tietenkään haluta kertoa jymy-yllätystä puhelimessa.
Töissä kerron sitten, kun on pakko. Olen töissä pienessä yksikössä, jossa minä ja mun työkaveri ollaan todella merkittävässä roolissa ja minä vielä esihenkilö. Tulee todella haastavaa järjestellä kuviot, että työkaveri pysyy järjissään sen ajan, että palaan takaisin... Tästä koen valitettavasti vähän syyllisyyttä.
Lapsille kerrotaan vasta sitten, kun raskaus alkaa näkyä niin, että on pakko. Näin olen toiminut aiemminkin, lapset on saaneet tietää joskus 17 viikon kieppeillä. Haluan säästää mahdolliselta pettymykseltä, kun km-riski näin 40-veenä on kuitenkin iso.
Vanhemmille kerrotaan varmaan sitten, kun on lapsille pakko kertoa. Puolison vanhemmat asuvat kaukana ja on sitten suunniteltava sinne käynti erikseen, ei tietenkään haluta kertoa jymy-yllätystä puhelimessa.
Töissä kerron sitten, kun on pakko. Olen töissä pienessä yksikössä, jossa minä ja mun työkaveri ollaan todella merkittävässä roolissa ja minä vielä esihenkilö. Tulee todella haastavaa järjestellä kuviot, että työkaveri pysyy järjissään sen ajan, että palaan takaisin... Tästä koen valitettavasti vähän syyllisyyttä.