Raskaudesta kertominen

Oon vahingossa lipsauttanu veljelle ja yhdelle kaverille. Mulla heti tunteet nousee pintaan kun kerron että meille on tulossa vauva. Töissä en oo vielä kertonut, pomo on mitä on niin kerron sit ku tarvin isompia työvaatteita.. :D appivanhemmille en tiiä millon kerrotaan, he kun ovat olleet sitä mieltä että kyllä se yksi lapsi meille riittää....
 
Me kerrottiin mun vanhemmille heti plussan jälkeen ja mies on kertonut muutamille kavereilleen ja kaksoisveljelleen :) Appivanhemmille varmaan kerrotaan kun mennään siellä käymään. Aikalailla nyt samallalailla kerrottiin kun esikoisestakin :) Silloin mies oli niin innoissaan, ettei töissä meinannut pysyä ollenkaan nahoissaan ja jäi heti kiinni tyyliin kolmelle työkaverille :D Mies on tosi huono valehteleen, niin pakkohan olo sit kertoa :D
 
Teen ihmisläheistä asiakaspalvelutyötä, jossa olen pitkiäkin aikoja saman asiakkaan kanssa. Tämän vuoksi olen joutunut kertomaan joillekin asiakkailleni jo hyvissä ajoin, etteivät he luule minulla olevan krapulaa, jos käyn kesken kaiken vessassa oksentamassa, tai jos olen muuten vain huonovointinen.

Olin puhelimessa testin tekohetkellä ystäväni kanssa, eli hän oli ensimmäinen, joka tiesi. Heti tämän jälkeen soitto miehelle. Sitten kerroin parille kaverille ja työkavereille, jotteivät he ihmettelisi mikä minulla on (hormonit ja etova olo jne)...

Äidilleni ja isälleni kerroin aika pian näiden muiden jälkeen. Veljelle ja isoäidilleni en ole vielä kertonut, kerron vasta myöhemmin, vkon 12 jälkeen.

Somessa en välttämättä kerro, ennen kun on kunnon maha jo näkyvissä, jos silloinkaan. En päivittele henk.koht. kuulumisiani muutenkaan someen mitenkään usein...

Eniten ärsyttää kysymykset: "oletko nyt ihan varma tästä, että meinaat pitää sen?!"
Olen kuitenkin 29v ja odotan esikoistani. Mielestäni nämä kommentit ovat tulleet tökerösti, liian suoraan, ja loukanneet myös minua. Jotkut ovat jopa sanoneet, että "sinuna tekisin abortin." Pahinta, että nämä kommentit ovat tulleet heiltä, joita pidin läheisimpinä ystävinäni. Ja olen itse tässä vauvakuumeillut jo vuoden päivät ja iloinen sisälläni kasvavasta uudesta elämästä.

Yksi niinkutsuttu ystäväni jopa suuttui minulle, kun olin kertonut muutamille muille raskaudestani, ennen häntä. Olin niin puulla päähän lyöty hänen tunnereaktiostaan, että jätin hänet yksin terassille mököttämään ja lähdin kotiin, kuunneltuani ensin 20 min.miten en arvosta häntä ystävänä ja miten hän olisi kertonut minulle heti vastaavanlaisessa tilanteessa.
Mielestäni jokaisella on oikeus kertoa toisille milloin on itse valmis ja tavalla, minkä itse kukin kokee parhaaksi. Hänestä en olekaan sitten kuullut sen tapaamisen jälkeen mitään.

Jos jotain positiivista tästä haluaa hakea, niin tiedänpähän kaiken tämän sonnan jälkeen mitä muilta olen saanut osakseni, miten itse en käyttäydy toisia kohtaan, kuullessani vastaavanlaisia uutisia.
 
Netti pätkäs ja tuli äskeinen viesti näköjään kahteen kertaan, pahoittelut. Saako tämän jotenkin poistettua kokonaan tästä?
 
Poikaystävä arveli jo ennen testin tekemistä et vauva meille tulee ja ottanu asian tosi hyvin! Äitille kerroin eilen ku yritti tarjoilla saunakaljaa.. Onnessaan äiti on ja nuori mummo siittä on tulossa Kavereille ja isovanhemmille kerron vasta rv12 jälkeen!
 
Tekis hirveesti mieli jo kertoa kaikille, mut vielä ei kuitenkaa viitsi. Voi olla et vahingossa tulee kyl jollekkin möläytettyä, kun niin vaikee piilotella asiaa :D .
 
Me on kerrottu miehen kummeille, joiden kanssa ollaan tosi läheisiä. Kummitäti olis muuten huomannut heti kun on aina tyrkyttämässä mulle juustoja. Mies halusi ja sai kertoa myös parhaalle ystävälleen ja tämän puolisolle/meidän kummilapsen vanhemmille. On kyllä helpottavaa kun voi jutella jonkun kanssa, joka on hiljattain ollut raskaana.
 
Naurettavaa mut mä en halua kertoo äidille koska aina ollut niin nihkeä raskaudesta ja mulla sentään 8 lasta. Muille kerroin heti.
 
Me ei olla kerrottu vielä kellekkään. Äitille tai siskoille tekis mieli kertoa, että vois valittaa :grin ja ehkä kysellä tai jutella asiasta. Mulla kuitenkin ensimmäinen raskaus niin kaikki on uutta. Jos joku kyselee, niin saatan kertoa, mutta muuten odotetaan varmaan ultraan asti.

Ulkomailla asuva kaveri ilmoitti juuri, että heille on tulossa alkuvuodesta vauva. Odotan innolla, että pääsen kertomaan, että meillekin on! :)
 
Me ollaan kerrottu vaan mun parhaalle kaverille ja hänen miehelleen, joka tosin on myös mieheni veli. Muille kertomisesta on vastannut reipas esikoisemme 3,5v jolle mieheni halusi välttämättä kertoa heti testin tehtyäni. Olin itse eri mieltä ja näin jo tuhon merkit ilmassa :facepalm: Neiti kertoi heti mummolleen eli miehen äidille, miehen sedälle ja naapurin vanhalle miehelle :laughing002 Se ei kyllä kommentoinut mitenkään. Että aika moni tietää ja kun pienellä kylällä asutaan niin alkaa tuo mun mahakin jo herättää epäilyksiä.
 
Inkkaripinkkari, aika yllättäviä kommentteja sun kavereilta :rolleyes: joku vaan ei osaa pitää sammakoitaan omana tietonaan. Mut onneks on niitäkin, jotka ymmärtää kuinka ihana asia se on ja tietävät antaa tukea :)

Mulla osa työkavereista tietää myös, lopuilta yritän vielä salata (iso työyksikkö). Osalle itse sanonu, osa arvannu.Pari kaveria ja sisko tietää. Äiti &anoppi saavat vielä odottaa.:rolleyes:
 
Ainoastaan minä ja mieheni tiedetään. Esikoiselle ei ole kerrottu, koska sehän kertoisi heti kaikille. :) Isovanhemmille kerrotaan nt-ultran jälkeen. Muutoin pidämme tämän omana tietona niin pitkään kuin vatsa alkaa näkyä. Onneksi on tämä foorumi, jossa voi tuuletella tuntemuksia, vaikka muutoin vietetään hiljaiseloa :wink
 
Me innostuttiin tänään ar-ultran jälkeen kertomaan minun mummille, siskolle ja sen miehelle ja soitettiin avomiehen vanhemmille. Mun omat vanhemmat kutsuttiin huomiseksi yökylään, kutsulla "meillä olisi asiaa"... joutuvat tekemään 200 km poikkeaman kuusamo-pori kotimatkallaan, jos kutsu oli tarpeeksi vakuuttava :D :D
 
Ei olla kerrottu kenellekään vieläkään. Tänään ultran jälkeen kerrotaan lapsille ja nehän kyllä hoitaa sitten sen kertomisen kaikille muille! ;)
 
Kerrottiin äsken isommille sisaruksille (kouluikäisiä) kun olivat luvanneet pitää salaisuuden :) Olivat kyllä yllättyneitä ja epäuskoisia, yksi alkoi itkemään.. Ilosta siis :) Nyt ne tuolla jo suunnittelee mitä se alkais harrastamaan jos ois tyttö/ poika :) Toivottavasti malttavat nyt olla levittämättä uutista; siksi kerrottiin kun mulla on niin huono olo välillä enkä jaksa mitään hommata, ja mieskin lähtee tänään loppuviikoksi reissuun. Tänään rv9+3.
 
Ajna ei se naurettavaa oo. Mulla kanssa äiti on niin huolissaan vaan, ettei osaa olla iloinen tai tukea ollenkaan. Kerroin kyllä hänelle, mutta en aio kyllä kertoa esim. raskausoireista tai mistään ongelmista kun tuntuu, että hyppii heti seinille.

Oon nyt kertonut mun vanhemmille ja veljelle+vaimolleen. Ei varmaan muuten oltais vielä kerrottu, mutta viime viikon olin reissussa noiden kanssa. Nyt luultavasti lähimmille ystäville kertoilen sitä mukaa, kun heitä tavataan ja tulee hyvä tilaisuus (eipä oo näin kesällä paljon nähtykään). Appivanhemmille pitäs kanssa kertoa, ens viikolla vois olla hyvä aika ar-ultran jälkeen. Viikot nyt 7+2.
 
Ei tätä vissiin tartte julkasta sen suuremmin, sen verran merkittäviä katseita on vatsan suuntaan luotu töissä ja muualla. Yksi työkaveri vasta kysyny ja reippaasti osasin valehdella että ei vielä :p. Mut voi hyvää päivää tätä mahaa, kertoo ihan omaa tarinaansa vaikka viikkoja on vasta 8+1.
 
Sama täällä, Repo! Yritän muka lähikaupassa vetää sisään tai nostaa koria mahan eteen jos tuttuja tulee vastaan. Saa nähdä kauanko menee että joku kysyy milloin vauva syntyy!
 
Mulla on ollut tosi vaikeeta pitää kavereilta salassa tähän asti, kahdelle oon kertonut koska yksin en halua olla tän asian kans. Toki mies tietää mutta on se eri asia jutella asioista naispuolisen kaverin kans :) maha välillä vähän pullottaa, iltaisin näytän kuin olisin kohta synnyttämään menossa. Olen muutenkin pullea, ja jos joku katselee epäilevästi mahaani, kerron lihoneeni sen jälkeen kun lopetin tupakanpolton muutama kuukausi sitten :) kaverit epäilevät koska en juo, kerron aina meneväni töihin seuraavana päivänä. (Kaupassa sijainen) koskakohan joku huomaa että en olekaan ollut töissä vaikka niin olen väittänyt... :)
 
Aattelin et tiistain jälkeen vois lähimmäisille sukulaisille ja ystäville kertoa jos ultrassa kaikki on hyvin
 
Takaisin
Top