Raskaana --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No niinpä. Toi Ms74:n kokemus on varmaan se mitä minä eniten pelkään/jännitän - käynnistämistä ja sen seurauksia. Ekan kanssa kaikki meni jotenkin niin luonnostaan aina ponnistusvaiheeseen asti, et tuntuu voiko se toista kertaa edetä yhtä "hyvin"... Tai tietty voi - ja siitä lähdetään. :-)

Lähinnä mietin tota sektiosta toipumista siksi, että jos tässä nyt joku virheasento tm. vielä sattuu, niin mitään perätilasynnytystä en kyllä halua lähteä yrittämään alakautta, eikä se käynnistys ylipäätään hotsita, vaikka olis miten tukalaa odotella sen synnytyksen luonnollista starttia...
 
Samaa on tullut mietittyä, siis että itsekseen alkanut alatiesynnytys olisi toiveena. Todennäköisyys siihen alkaa heiketä. Vauva ei pysähdy mihinkään asentoon ja on iso. Tätä vauvaa ei synnytetä alakautta kuin raivotarjonnassa. Koon ja ikäni vuoksi vauvan pitäisi päättää syntyä ajoissa, ei siis yli lasketun ajan. Aiemmat synnytykset ovat viikolla 41+.

Kunhan syntyy terveenä. Huomenna taas vähän viisaampi, kun käydään kurkkaamassa, miten kaveri voi.
 
No niinpä. Toi Ms74:n kokemus on varmaan se mitä minä eniten pelkään/jännitän - käynnistämistä ja sen seurauksia. Ekan kanssa kaikki meni jotenkin niin luonnostaan aina ponnistusvaiheeseen asti, et tuntuu voiko se toista kertaa edetä yhtä "hyvin"... Tai tietty voi - ja siitä lähdetään. :-)

Lähinnä mietin tota sektiosta toipumista siksi, että jos tässä nyt joku virheasento tm. vielä sattuu, niin mitään perätilasynnytystä en kyllä halua lähteä yrittämään alakautta, eikä se käynnistys ylipäätään hotsita, vaikka olis miten tukalaa odotella sen synnytyksen luonnollista starttia...

Siitä toipuu. Ens tuntuu mahdottomalta mutta päivä päivältä huomaa et olotila paljon parempi. Enempi tällä hetkellä vaivaa imetyksen tuomat hormonaaliset nivelkivut. Mikä niihin auttaa? Kalkkii ja D:tä menee jo tuplana ja magnesiumia yöks ja monivitsku. Aamulla ei meinaa sängystä ylös päästä. Saatika yöllä kun könkkii vaihtamaan kakkavaippaa.
 
Nauratti aamulla kun kävin rakenneultrassa. Lääkärismies kysyi, että mitenkäs tyttö voi. :) Liekö ollut niin vanha lääkäri että piti mua vielä tyttönä, hih hii, hyvä mieli koko päiväksi.

Vauvalla on kaikki hyvin, rakenteet kohdillaan ja vastaa viikkoja lähes päivälleen. Sukupuolta ei selvitetty, en kysynyt eikä lääkärikään kysynyt haluanko tietää. Sittenpä se keväällä nähdään kumpi on. <3
 
Ihanaa Pioni :)
Mulla on ollut kummankin ipanan kohdalla ajatus, et en halua tietää sukupuolta, mutta sitten on uteliaisuus voittanut kuitenkin :D

Tosin nyt mulla on kyllä niin klassinen "poikamaha", että välillä tuntuu epätodelliselta, et tyttö pitäisi olla tulossa... Toki se rakenneultran arvaus on viime kädessä arvaus -- kuulemma joskus sekin menee pieleen (tyypillisemmin niin, että tytöksi luultu onkin poika)...
 
Mä olen ollut erittäin tyytyväinen et valitsin sektion jo heti alussa, mulle oli itsestään selvää suunniteltu sektio, pelkään alatiesynnytystä aivan julmetusti edelleen ja jos toinen tulee niin en missään nimessä suostu alakautta, suunniteltu sektio ehdottomasti! Siinä on myös se hyvä puoli että voi suunnitella miehen lomat+isyysvapaan ja järjestää eläimille hoidot. Tietää koska on se h-hetki jne..Mulle ehdottomasti paras tapa synnyttää, enkä mä nyt koe olevani yhtään parempi tai huonompi synnyttäjä kun en väkisin alkanut pusaa alakautta.Ja mä toivuin vkossa hyvin et senkään puolesta ei jäänyt mitn traumaa ja kun etukäteen suunniteltu miehen lomat niin ei tarvitse olla yksin vauvan kanssa. Voin kertoa, että oli aivan luksusta olla miehen kanssa vauvan ekat 8vkoa kimpassa kotona.
 
Mä en tiiä kumman tavan haluisin jos toisen lapsen yrittäisin saada. Tuli tavallaan kokeiltua kaikkea. Sen ainoastaan tiedän että samaan sairaalaan en suostuis menemään. Se pilas koko homman ja vieläkin jos synnytystä ajattelen niin alkaa näkymään punasta päässä. Viime yönäkin valvoin kun vitutti asia. Tuli päivällä jotain asiaan liittyvää puheeksi ja raivosin sitten itekseni yöllä enkä saanu nukuttua taaskaan. Eli sektiosta kyllä toivuin nopeaan mutta siitä kaikesta muusta en oo toipunu vieläkään lähes 5 kuukaudessa. Eniten vituttaa se että jos asiasta haluaa puhua niin kaikki vaan vähättelee asiaa ja sanoo että unoha jo koko juttu ja selvisitte kuitenkin kummatkin hengissä. Mukaan lukien mies ja neuvola.
 
Eclipse, pääsisitkö neuvolan perhetyöntekijän tms. kanssa puhumaan asiasta? Kuulostaa siltä että sun tosiaan tarttis saada puhua asiasta jonkun kanssa joka kuuntelee ja ymmärtää. Puida asiat yksityiskohtaisesti, jotta voit työstää asiaa ja toipua synnytyksen jättämistä henkisistä jäljistä.
 
Mä olen ollut erittäin tyytyväinen et valitsin sektion jo heti alussa, mulle oli itsestään selvää suunniteltu sektio, pelkään alatiesynnytystä aivan julmetusti edelleen ja jos toinen tulee niin en missään nimessä suostu alakautta, suunniteltu sektio ehdottomasti! Siinä on myös se hyvä puoli että voi suunnitella miehen lomat+isyysvapaan ja järjestää eläimille hoidot. Tietää koska on se h-hetki jne..Mulle ehdottomasti paras tapa synnyttää, enkä mä nyt koe olevani yhtään parempi tai huonompi synnyttäjä kun en väkisin alkanut pusaa alakautta.Ja mä toivuin vkossa hyvin et senkään puolesta ei jäänyt mitn traumaa ja kun etukäteen suunniteltu miehen lomat niin ei tarvitse olla yksin vauvan kanssa. Voin kertoa, että oli aivan luksusta olla miehen kanssa vauvan ekat 8vkoa kimpassa kotona.

Jos meille toinen tulis niin ehdottomasti suunniteltu sektio tänne kiitos.
 
Evelin76 / 15.10. / poika / 4075g / 53cm / alatie /

Hienosti meni meidän koitos. :) Oli tosin täysin erilainen kuin olin ajatellut. Hädin tuskin ehdittiin sairaalaan mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Pidempää raporttia seuraa kunhan kotiin päästään. :)
Vau, ihanaa! :Heartpink Paljon onnea Evelin76 koko perheelle! :)
 
Eclipse, pääsisitkö neuvolan perhetyöntekijän tms. kanssa puhumaan asiasta? Kuulostaa siltä että sun tosiaan tarttis saada puhua asiasta jonkun kanssa joka kuuntelee ja ymmärtää. Puida asiat yksityiskohtaisesti, jotta voit työstää asiaa ja toipua synnytyksen jättämistä henkisistä jäljistä.
Niin ja esim omalta terkkarilta saa lähetteen myös neuvola-psykologille Eclipse.
 
Ihanaa Pioni :)
Mulla on ollut kummankin ipanan kohdalla ajatus, et en halua tietää sukupuolta, mutta sitten on uteliaisuus voittanut kuitenkin :D

Tosin nyt mulla on kyllä niin klassinen "poikamaha", että välillä tuntuu epätodelliselta, et tyttö pitäisi olla tulossa... Toki se rakenneultran arvaus on viime kädessä arvaus -- kuulemma joskus sekin menee pieleen (tyypillisemmin niin, että tytöksi luultu onkin poika)...

Mullekin povaavat mahan ja naaman perusteella poikaa mut itelläni on kyllä tyttöolo. Kerkiäähän tuo perse ja naama vielä levitä kun puolessa vasta ollaan. :)
 
Entero on tosi paha. Se tutkitusti on yksi 1. diabeteksen aiheuttaja. Meillä poika sairasti sen 8kk vanhana ja sairastui diabetekseen 7v vanhana. Ollaan oltu tutkimuksissa jotka selvittelevät sairauden syytä..
 
Entero on tosi paha. Se tutkitusti on yksi 1. diabeteksen aiheuttaja. Meillä poika sairasti sen 8kk vanhana ja sairastui diabetekseen 7v vanhana. Ollaan oltu tutkimuksissa jotka selvittelevät sairauden syytä..

Juuri äsken kahvipöydässä isäntä kertoi jonkun sanoneen samaa töissä tänään.

Enterovirustyyppejä on tietty se 60+ kpl joten ei kai ne kaikki diabetesta aiheuta... Mut tosi paska tsäkä jos just sen viruksen saa :-/
 
Minä pelkään sektiota enemmän kuin alatiesynnytystä. En tahtoisi epiduraalia ja minulla arpeutuminen ei mene niin kuin ihmisillä yleensä. Liian jännittäviä minulle!

Enteroviruksen lisäksi diabeteksen puhkeamiseen tarvitaan sille altistava geeni.
 
Neuvola-th:n pakeilla taas käyty. Ei mitään uutta, ipana mylläsi kovasti eikä oikein antautunut kuunneltavaksi - sykkeeksi saatiin noin 130. Pää kuulemma tuntuu alhaalla, mutta liikkuu. Sf 34,5 (en kyl taaskaan huomannu että olis tullu mittanauhalla...).
Näillä mennään, rv 38+3.
 
Evelin76 / 15.10. / poika / 4075g / 53cm / alatie /

Hienosti meni meidän koitos. :) Oli tosin täysin erilainen kuin olin ajatellut. Hädin tuskin ehdittiin sairaalaan mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Pidempää raporttia seuraa kunhan kotiin päästään. :)

Onnittelut Evelin76 vauvasta koko perheelle!! :Heartred:Heartbigred:love7
 
Jos meille toinen tulis niin ehdottomasti suunniteltu sektio tänne kiitos.

Sama suunnitelma, koska kohdun repeytyminen pelottaa, vaiks ei välttämättä sitä tapahtuis... Suunniteltu helpottaa, niin on syntymä aikataulukin tiedossa! ;-)
 
Mä en tiiä kumman tavan haluisin jos toisen lapsen yrittäisin saada. Tuli tavallaan kokeiltua kaikkea. Sen ainoastaan tiedän että samaan sairaalaan en suostuis menemään. Se pilas koko homman ja vieläkin jos synnytystä ajattelen niin alkaa näkymään punasta päässä. Viime yönäkin valvoin kun vitutti asia. Tuli päivällä jotain asiaan liittyvää puheeksi ja raivosin sitten itekseni yöllä enkä saanu nukuttua taaskaan. Eli sektiosta kyllä toivuin nopeaan mutta siitä kaikesta muusta en oo toipunu vieläkään lähes 5 kuukaudessa. Eniten vituttaa se että jos asiasta haluaa puhua niin kaikki vaan vähättelee asiaa ja sanoo että unoha jo koko juttu ja selvisitte kuitenkin kummatkin hengissä. Mukaan lukien mies ja neuvola.
Mä tiedän ton tunteen, kun yöllä alkaa joku asia vituttaa. Sellainen, jolle ei mtn voi. Ja tosiaan toi "hyvinhän se meni ku kukaan ei kuollut". Sun synnytyksessähän ei mikään menny hyvin! Kyllä saa vituttaa. Mä alan aina punoo kaikkia juonia, kirjoitan yleisöpalstalle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kerran oon ollutkin yhteydessä oikeusasiamieheen. Mut voimat ei riittäny viemään hommaa loppuun. Kai se vitutus lakkas siinä välissä, enkä jaksanu enää tapella.

Mua vituttaa raskausaika aina aika ajoin. Miten kaikki meni päin persettä ja eri tavalla kun olin kuvitellut. Viime yönä klo 5 raivosin siitä itelleni.

Aamulla sain kuitenkin taas elämästä kiinni. Meen yhden kummitädin kanssa lounaalle, siinä päivän ilon aihe!
 
Hei! Saako tänne vielä "liittyä" mukaan vaikka ketju onkin alkanut jo reilu vuosi sitten ja monella näytti vauva olevankin jo tai la tämän vuoden puolella?
Mulla on la 9.5.2017, ikää 40-v ja lapsia ennestään kaksi (14- ja 17-v). Iltatähtikierroksella siis :)
 
Takaisin
Top