Raskaana --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mun mies on aivan paras..se hoitaa vauvan ihan täydellisesti ja minutkin siinä sivussa..tuo ruoan ja on käyny kaupassa hakemassa mulle kaikkea syötävää..Se on paljon varmempi otteissaan ja ohjeistaa mua ku en uskalla hirveesti vauvaan koskea ku pelkään et rikon sen ja ku en oo vieläkään ihan oma itseni..se paijaa mun päätä ja on tosi kärsivällinen ku oon ollu turhautunut ja peloissani näistä oloista..sen huolehtiva ominaisuus on myös pistetty huomiolle sekä täällä osastolla ja jo salissa ne sanoi et harvoin näkee tuommosta ensi ikää ku osallistuu niin hyvin ja luontevasti kaikkeen. En olisi mitenkään päin pärjänny ilman häntä.

Pääsin miehen avulla nyt vessaan ja iltapäivällä menen suihkuun..kipuja ei onneks ole ku liikkuessa, väsyttää aivan visusti ku en ole saanu nukuttua sen morkun takia..Ruoka alkanu maistua et eiköhän tämä tästä..Onneks jälkivuoto on tosi vähästä, tulee lähinnä kun pyyhin..
 
Voi helvetti, että mua ottaa päähän tuo Miiulin kokemus, miten voi olla tommosta!!!:( Sitä käy ite nyt niin herkillä kaikkeen tämmöiseen, kun on oma paskajuttu just tapahtunu ja heti perään täällä tulee toinen ikävä episodi!! Toivottavasti nyt kaikki kääntyy parhain päin Miiulilla ja toivottavasti teidän muiden ei tartte kokee tämmöisiä juttuja!!

Ai niin, onhan täällä mullakin ollut pikanttina lisänä kaiken maailman lääkesähläykset!! Lääkäri määräsi mulle kipulääkkeet ja klexanet, sekä epiduraali katetrin (vai mikä se nyt on?!) poistamisen ihan päin persettä ja jos ei kätilö olis ollut tarkkana ja huomauttanu lääkäriä, niin en tiedä, mitä ois seurannut! Myös mun lääkkeitä on unohdettu pari kertaa tuoda ja oon ite joutunu kyselee perään, että pitikös mun esim.nyt päivällä saada kipulääkket, millos se klexane pistetään tms..? Sitten on tultu pahoittelemaan ja tuotu lääkkeet myöhässä, sekä jouduttu tekemään joku haittailmoitus! Ei sitä jaksa tässä puolikuntoisena kaikkee itekään muistaa ja huolehtia, kun tuo vauva pitää kuitenkin hoitaa ja esim jokainen sängystä ylös nousu on aivan helvetin tuskallista. Onneksi koko ajan on menty parempaan ja eilen olin jo lähes koko päivän jalkeilla, kun en vihti turhia petiin ja sieltä ylös kampeemisia harrastaa:(! Huomenna ehkä päästään kotiin, jos kaikki menee ok, mutta niin kauan täällä ollaan, kunnes kotona pärjään:)!! :) p.s.vattakin on alkanu pikkuhiljaa toimimaan, kiitos luumujen ja jonku mehuun sekoitettavan ihmejauheen..;)!! :)
Yritähän Muumimamma jaksaa. Voin luvata että kaikki helpottuu kun pääset kotiin. Sitten ei enää vituta kuin se joka päiväinen klexanen pistely. Mulla on näköjään ollu kaikkine sähläyksineen lähes samanlainen synnytys. Tosin mulla käynnistys tehtiin Cytotecilla ja imukuppiin asti ei päästy kun vauvan hapetusarvonäytteestä huomattiin että lähdetäänkin karmit ryskyen leikkuriin. Mutta mullakin lähdettiin epäkypsästä tilanteesta liikkeeseen ja paikat sitten ns räjähti auki. Huutokin oli sitten synnärillä sen mukainen (oli kuulunu muihinkin huoneisiin :wideyed:) kun jouduin päivystävää anestesiaa odottamaan puoltoista tuntia. Ja näköjään koko homma ottaa päähän edelleen eli suosittelen että käyt homman läpi jonkun kanssa kunnolla ettei jää kaivelemaan. :sad001
 
aivan karmeita kokemuksia ollut teillä, olen niin pahoillani kaikkien puolesta :sad001
ja jotenkin paskinta,että tuntuu et hommat mitkä menny pieleen, on ollut henkilökunnan tunaroimisesta.
Miks noita käynnistyksiä pitää noin rajusti alkaa, TAYS ainakin aina sanonut,että he mieluummin hissuksiin aloittaa, ettei tuu mitään komplikaatioita,vallankin jos ei oo kokemusta miten potilas reagoi esim Cytoon tai tippaan
 
Titti :) meillä matkaa anoppiin n.250km...että aika kaukana on, mutta mulla on hänen kanssaan ollut hyvät ja lämpimät välit aina ( siis nyt 27vuotta!) :)

Meillä mies on sitä mieltä, että lapset pitää hoitaa itse, eikä lähteä leffaan! Eli ei olisi hyötyä, vaikka anoppi ( miehen äiti) asuisi lähelläkin. Eri asia sitten, jos oltais menossa esim. ulkomaille ja tarvitsisi enempi hoitoapua, mutta silloinkin vauva varmaan olisi mukana matkassa :)
Meillä on anoppilaan 15km. Ja mun vanhemmille sama. Omasta äidistäni on kyllä korvaamaton apu. Tänään ois kuorokeikka, pikanen sellanen ja vauva tulee mukaan. Mun pikkusysteri kattoo häntä 4 biisin ajan. Kuoroharkoissa tyttö kuunteli ihan hiljaa. Tais olla tuttuja ääniä kun on kohtuun niitä kuullut.
 
Heissan naiset ja terkut sairaalasta:)!! Eilen aamuyöllä syntyi poikavauva 3385g ja 49cm! :) Ihana terve poitsu! :) Mutta jumaleisson naiset, minkä session kävin läpi!! Se nauha aiheutti tosi rajun käynnistymisen, puoliltapäivin laitettiin ja supistukset alkoi n.16.00. Kuudelta ne alkoi olla sietämättömiä, siis maailman vittumaisin kipu ikinä!! Niitä tuli suurinpiirtein minuutin välein, kun paikat kypsyi! Mikään kipulääke ei enää auttanu, kun eteni noin rajusti! Klo 23 lähdin saliin ja sain epin, joka vei suurimman kivun. Vauva alkoi stressata rajusta etenemisestä ja lääkäri otti salissa tosi monta kertaa näytteitä vauvasta. Päätettiin yrittää alateitse, vaikka tarjonta ei ollutkaan paras mahdollinen! Ponnistusta ja vääntöä, ja lopulta imukupilla yritystä, mutta ei onnistunut, tarjonta huono ja vauvan vointi alkoi vähän heikentyä!! Sitten lähettiin ovet paukkuen vauhdilla leikkuriin, meitsi nukutettiin ja vauva hätäsektiolla ulos! Vauva kunnossa ja pääsi isänsä paidan alle, kun mä olin heräämössä. Nyt oltu aamu kuudesta osastolla vauvan kanssa ja iskä lähti välillä kotiin nukkumaan. Oon helvetin poikki, mutta toki hirveän onnellinen, että kaikki sit kuitenkin päättyi hyvin, vaikka kaikki paska koettiin! Nyt alkaa mulla sektiosta (pystyhaava) toipuminen ja vauvaan tutustuminen:)! :) Että tämmöinen stoori, mutta hengissä selvittiin..:)! :)
Onnittelut Muumimamma -74! :-) :Heartpink

Meille tuli sitten melkein saman kokoiset poikaset, 3480g ja 49cm oli mitat meillä. Käynnistysstoori mulla kyllä ehkä enemmän oppikirjaversio, mutta rankkaa oli silti.
 
Onnea Muumimamma! Olihan urakka! Toivottavasti henkinen ja fyysinen toipuminen on päässyt hyvään alkuun. Pääasia että olette vauvan kanssa kunnossa.

Miiuli paljon tsemppiä!

Mua on alkanut pelottaa käynnistys kun tuntuu ettei ne onnistu ikinä. Tasan 2 viikkoa laskettuun aikaan ja aika hissukseen on merkkejä mistään. Vähän jomotusta ja vatsan kovenemista etenkin öisin mut en edes huomaa niissä mitään rytmiä. Eilen kävin turistireissulla Porvoossa, missä toki tuli aika paljon kävelyä, ja illalla vielä kuoroharkoissa. Hyvin jaksoi. Tänään ollaan mietitty että voitais mennä lavatansseihin. Ihan utopistista, että periaatteessa vauva vois syntyä koska vaan. Varmaan käynnistetään 2 viikkoa yliajalla ja sekin menee sektioon.

Meilläkään ei oo anoppi kuvioissa, miehen päätöksestä. Ei oo mikään ideaalitilanne, vaikka anoppiristiriidoilta vältynkin. Oon vaan surullinen miehen ja vauvan puolesta. Anopin puolesta en.
Kirjailenpa tänä oman käynnistyskokemukseni, kun se nyt oli ihan "onnistunut". Balongilla käynnistettiin ma aamupäivällä ja pääsin kotiin. Illalla epäilin, et tihkuu lapsivettä joten menin takaisin sairaalaan. Balonki olikin jo irronnut, vaikka minä en sitä huomannut. Yöllä vasta meni lapsivedet. Aamua kohti alkoi harvakseltaan (noin tunnin välein) supistella ja sitten lääkäri päätti et vauhditetaan oksitosiinitipalla. Siirryin sitten joskus klo 11 saliin ja lapsi syntyi ennen neljää. Supistukset oli tihentyneet jo ennen sitä oksitosiinitippaa, mut sit ne alkoi aika vauhdilla tiivistyä. Mulla oli tosi ärtsyjä 2,5 minuuttia kestäviä supistuksia (oli jo ennen oksitosiinia), mutta välissä lyhyempiäkin. Kivunlievityksenä mulla oli TENS-laite, joka todellakin toimi! Lisäksi vetelin ilokaasua epiduraalia odotellessa. Siinä tuli sitten vuoronvaihtoa sun muuta viivytystä ja kerkesin pariin kertaan sitä epiduraalia kysellä. Anestesialääkäri oli jo salissa, kun kätilö vielä katsoi kohdunsuuta ja totesi, että eipäs laiteta mitään epiduraaleja enää, saat ruveta ponnistamaan. Olin pikkasen vihainen, kun oli just ne TENS-lätkät irrotettu selästä sen epiduraalin vuoksi. Sain sitten pudendaali-puudutuksen, josta en kyllä osaa sanoa, oliko mitään apua. Mut ponnistusvaiheessa se puskeminen auttoi niihin hirveisiin supistuksiin, et homma meni kyllä ihan ok sitten loppuun asti. Saamarin rankkaa oli tietysti ja mieheni kertoi jälkeen päin, et oli rankkaa katsoa kun toinen aivan sinipunaisena punkee sitä lasta ulos, mutta koen että ihan normaalisti se synnytys eteni. Tietenkään ei oo kokemusta muusta, eli että oliko ne supistukset nyt sit rajumpia oksitosiinin vuoksi.

Mulla käynnistettiin siis rv:lla 41+4 "kokonaistilanteen" vuoksi. Käytännössä siis iän ja aiemman verenpainetaudin vuoksi. Voin koko ajan ihan hyvin, että olishan siinä pari päivää vielä voinut odottaa, mutta mitään synnytystä ennakoivia oireita mulla ei ollut, eli uskon että käynnistykseen olis mennyt silti.
 
huomasin muuten että tää ketju on laskettuaika 2016 osiossa :) ei ny ihan kerkii tälle vuotta pyöräyttää
 
Pitääkö meidän perustaa 2017 puolelle oma +- 40v ryhmä :) Taitaa olla nuorempaa väkeä siellä?
 
wooot, onks vuosi 2016 ikäneitojn luvattu vuosi :) Mä en ny ehdi näihin bileisiin. No kunhan havainnoin, aivan sama mulle mistä tämä ketju löytyy, "kuha löytyy" :grin
 
Heh muuten, menin tuonne yhteydenpito osioon ja ajattelin avata ketjun että missä ois 40+ odottajista seuraa... kunnes purskahdin nauruun että justihin niin, tääl ketjussahan sitä seuraa löytyy!!!
Pitääkin tsekata ketä on odottajia...
ai niin mulla huomenna ultra ja rukoilen et toukka on elossa, ja veikkaan että la taas "muuttuu", joten raportoin huomenna tilanteesta.
Pitäkää peukkuja että raskaus jatkuu :nailbiting:
Hitsi kun tuntuu ilkeelle aina pelätä, en mä muistanutkaan millanen kauhutarina tää raskaus aina on mun psyykeelle
 
huomasin muuten että tää ketju on laskettuaika 2016 osiossa :) ei ny ihan kerkii tälle vuotta pyöräyttää

Hyvä huomio - pitäisikö jonkun perustaa uusi ketju vuodelle 2017 :dance011?

( aloittajan täytyy todeta, ettei ehdi:sad001 ):anyone
 
Mä voin tehdä sen huomenna ultran jälkeen, jos jatkan odottelua (hirveää tämä konditionaalissa eläminen juuri nyt)
 
Tähti, meinaako sun mies, että ette sit noin 10 vuoteen käy kahdestaan missään? :wideyed: Siis jos ei voi hoitoon jättää lasta koskaan kenellekään? Teillä on ollu nyt lapsi vasta 3 kk, voi miehen mielikin vielä muuttua kun aikaa kuluu muutama vuosi... Me ainakin otetaan ilolla vastaan kaikki hoitoapu mitä saadaan, pitää välillä päästä pelkästään aikuisten kesken jonnekin ja parisuhdetta hoitaa. Mut tää on vaan mun mielipide ja kokemus. :) Ja ei se oo meillä ainakaan yksipuolista, isovanhemmat haluavat lapset luokseen myös. Ja esikoinen kovasti aina ikävöi isovanhempia ja odottaa koska pääsee sinne. Kaikki siis voittavat. :)

Titti :) En tiedä 10vuodesta, mutta hän todella meinaa, että kaksin ei taideta käydä, kun meitä on nyt kolme :) Eli joko yksin tai sitten koko perhe :) Me kun ollaan oltu "ikuisuus" yhdessä, koluttu ja reissattu ympäriinsä maailmalla kahdestaan, että ei me koeta tarvetta liikkua kaksin :)

Mies on sitä mieltä, että lasta ei jätetä yksin isovanhemmille, välimatkatkin on niin pitkiä, että nopeat kyläilyt ei onnistu. Sitten ollaan porukalla yötä isovanhemmilla, ei vain yksin lapsi :) Jos mennään matkalle, niin lapsi mukaan ulkomaille :)

Lapsihan saisi olla ilman vanhempia ikänsä verran päiviä vuodessa ilman vanhempia, eli käsittääkseni esim. 3vuotias saisi olla 3päivää vuodessa yökylässä. Isovanhemmatkin kaikki on jo niin vanhoja, että eivät enää pysty huolehtimaan lapsista kunnolla...:laughing3
 
Mun mielestä Tähti tuo ajatus kuulostaa oikeenkin järkevälle. Te olette reissunne reissanneet, nyt on perheen vuoro. Ja toisaalta seKIN tekee parisuhteelle hyvää, jos on omia menoja hiukan, tehdä vaik kaverieden kans jotain, ja sitten toinen babysittaa muksua. Tasapuolisesti.

Me ollaan varmaan liikaa kiinni toisissamme, minäkin haluun aina mieheni kanssa olla ja tehdä sen kanssa juttuja, ja kun toisaalta meillä ei kummallakaan ole sellaisia ystäviä,joiden kanssa olis jotain menoja. Ja meidän ainoat perheystävätkin eroaa :sad001:arghh:

Kyllähän se sosiaalinen kanssakäyminen vaan olisi suotavaa jokaiselle.Minä olen ihan mökintonttu ja ootan vain että mies tulee töistä ja "on mun kaa" :p

Eikä likikään kaikilla ole edes tarvetta tuulettua lapsesta. Toiset naiset sen sijaan haluavat vaikka jo kuukausi synnytyksestä radalle jne, riippuu toki siitä, millaiseen elämään tottunut. Ei lie tarvi toistaa, että olen mökkitonttu, eli en käy radalla :stop: En osais ja koska en edes juo alkoholia, en viihdy humalaisten seurassa. Ja taas likkakavereita ei mulla oikeen ole muutenkuin facessa,ei livenä oikeastaan, niin ei mulla ole ulkoiluttajiakaan.

No tulipa jaaritus :cat:
 
täytyy tuota erossaoloaikaa sen verran korjata, että yhtämittainen erossaoloaika on varmaan lähempänä totuutta, eli 1v 1 päivän kerrallaan jne. vaan mikä on se aika jonka jälkeen "voi " uusia. No ehkäpä luen uudelleen nuo kehityspsykologian kohdat muistiinpanoista, heh.
 
Mun mielestä Tähti tuo ajatus kuulostaa oikeenkin järkevälle. Te olette reissunne reissanneet, nyt on perheen vuoro. Ja toisaalta seKIN tekee parisuhteelle hyvää, jos on omia menoja hiukan, tehdä vaik kaverieden kans jotain, ja sitten toinen babysittaa muksua. Tasapuolisesti.

Me ollaan varmaan liikaa kiinni toisissamme, minäkin haluun aina mieheni kanssa olla ja tehdä sen kanssa juttuja, ja kun toisaalta meillä ei kummallakaan ole sellaisia ystäviä,joiden kanssa olis jotain menoja. Ja meidän ainoat perheystävätkin eroaa :sad001:arghh:

Kyllähän se sosiaalinen kanssakäyminen vaan olisi suotavaa jokaiselle.Minä olen ihan mökintonttu ja ootan vain että mies tulee töistä ja "on mun kaa" :p

Eikä likikään kaikilla ole edes tarvetta tuulettua lapsesta. Toiset naiset sen sijaan haluavat vaikka jo kuukausi synnytyksestä radalle jne, riippuu toki siitä, millaiseen elämään tottunut. Ei lie tarvi toistaa, että olen mökkitonttu, eli en käy radalla :stop: En osais ja koska en edes juo alkoholia, en viihdy humalaisten seurassa. Ja taas likkakavereita ei mulla oikeen ole muutenkuin facessa,ei livenä oikeastaan, niin ei mulla ole ulkoiluttajiakaan.

No tulipa jaaritus :cat:

Mulla sama juttu. Tykkään olla kotona enkä ole koskaan ollut bilehile :) Enkä juo alkoholia eikä kavereitaan hirveästi ole. Kaikki hyvät ystävät jäi Tampereelle ja vaikka nyt asun taas synnyinkaupungissa, jossa luulis olevan lapsuuden kavereita, niin ei oo..kaikki muuttaneet muualle.
 
Synnyttäneet
Maiju-75/ 30.12. / 47 cm 2820g P// alateitse/ 3.
Maria75/ 30.1. Rv 42+1/ 49 cm 3360 g P/ Tyks/ kiireell. sektio/ 1.
Titti/ 9.2./ 50cm 3325 g P/ Js/ alateitse/ 2.
Satom/ 20.3./ 51 cm 3365 g P/ Kos/ alateitse/ 3.
Marituuli/ 24.3./ 48 cm 3000 g P/ Nkl/ suunn. sektio/ 3.
Sikuriini/ 30.3./ 52 cm 3780 g P/ Tyks/ suunn. sektio/ 3./
Catlin/ 8.5. rv 38+6/ 52 cm 3952 g P/ Kos/ alateitse/ 3.
Mamma-79/ 13.5. rv 39+2/ 52 cm 4090g T/ Tays/ alateitse/ 2.
Tähti-73/ 13.5. rv 38+2/ 47 cm 2400 g P/ Hyvinkää/ kiireell. sektio/ 1.
Murrimur/ 14.5. rv 41+5/ 53 cm 3450 g P/ Kos/ alateitse/ 2.
Noel/ 15.5. rv 36+4/ 45 cm 2940 g P/ Tays/ alateitse/1.
Myy75/ 17.5. rv 41+1/ 51 cm 3795 g T/ Kos/ alateitse/ 2.
Tähtipölyä/ 20.5. rv 39+0/ 52 cm 2480 g T/ Kos/ alateitse/ 2.
Eclipse/ 28.5. rv 40+3/ 49 cm 3486 g T/ Koks/ kiireell. sektio/ 1.
JustMom10/ 2.6. rv 38+0/ 50,5 cm 3490 g P/ Tyks/ kiireell. sektio/ 11.
KuuKassius/ 20.6. rv 41+0/ 45 cm 2705 g T/ Kos/ alateitse /1.
Bamse/ .6. rv / T/ oys tai oas/ alateitse/ 1.
Kisu75/ 3.7. rv 39+0/ 50 cm 3342 g T/ Hyvinkää/ alateitse/ 5.
MS74/ 9.7. rv 41+2/ 55 cm 3850 g T/ Tyks/ kiireell. sektio/ 1.
Sirpa40/ 11.7. rv 40+2/ 50 cm 3024 g P// sektio/ 1.
Minni71/ 29.7. rv 41+3/ T/ Nkl// 1.
Satru/ 31.7. rv 41+5/ 52 cm 3490 g P/ Hyvinkää/ alateitse/ 4.
Gromit73/ 2.8. rv 41+5/P/ Kos/ alateitse/ 1.
Muumimamma-74/ 10.8. rv 40+3/ 49 cm 3385 g P/ Ksks/ hätäsektio/ 1.
Miiuli77/ 11.8. rv 39+5/ 50 cm 3478 g P/ Hys/ suunn. sektio/ 1.

Odottajat
Kaarina73/ 6.7./ 2./ jorvi
Lettuhei/ 25.8. T/ 1./ kos
Susamama/ 26.8. P/ 6./ Nkl tai Hyvinkää
Novelle/ 26.8. T/ 2.
Bobcat/ 29.8./
Saara72/ 6.9./ 3.
Tintsu/ 7.9./ 2./ hyvinkää
Järvenhenki/ 9.9./ 1./ kaks
Pikkuinen2016e/ lokakuu/ 2./
Ooo/ 6.10. T/ 2./ jorvi
Evelin76/ 10.10. P/ 2./ Tays
Janna75/ 14.10. T/ 4./ tyks
Napu75/ 22.10./ 3./ koks
Kimaira/ 30.10. T/ 2./
Miilo/ marraskuu/ 4.
Yölento/ 9.11./ 3./ Tays
Sasi-76/ marraskuu??
Mamma Mia/ 9.12. P/ 1./
Helemi/ joulukuu/ 6.
Nuska76
Metola2
Pioni77/ .3.2017/ 1./
Ajna/ 21.3.2017/ 9./
Pilvipouta/ 2017/ 5.



Jos ny leikitään, että mä laitan 2017 puolelle tän, niin onko ideoita, rajaanko vaan muka niihin keillä la 2017, kun eihän meitä oo ku kai Pioni, mä ja Pilvipouta.
Ja jos mä alan listaemännäksi, niin siivoilisin tätä listaa.
Ja kirjoitteleeko synnyttäneet muualla?- toisaalta harmi koska kyllä me 40+ mammat ollaan sellanen häviävä luonnonvara,että kai me pietään yhtä :blob9

apuva.
 
Takaisin
Top