Muumimamma-74
Näppärä viestien naputtelija
Lämpimät Onnittelut Myy&vauva&koko perhe! 
Heräämössä olin noin puolessa tunnissa sektion alkamisesta. Vauvan sain syliin vasta osastolla noin parin tunnin kuluttua. Mutta heti lapsen syntyessä, häntä saa silitellä jo leikkaussalissa
Meiän poika laitettiin lämpökaappiin heti sektion jälkeen, kun jalat oli siniset. Sitten heräämössä hänet tuotiin mulle. Mies sai katkaista napanuoran sektion jälkeen, mutta sai vauvan syliin vasta seuraavana päivänä. Me ei saatu tosiaan perhehuonetta ja mies passitettiin 03.00 yöllä kotiin. Nopeasti pääsit Tähti-73 sairaalasta. Oletteko jo päässeet sieltä osastolta ? Onko imetys alkanut sujumaan ?
Onnea, Myy75 tytöstä !
Muokattu viimeksi:
T
Tähti ★
Vieras
Maria-75
Olisi päästy tänään, mutta lähdetään huomenna, koska kontrolli vielä varuiksi aamulla, eikä viitsitä ajaa 90km turhaan.
Oliko sulla sektion jälkeen turvotusta?
Mulla jalat nyt turvonneet...koko raskausaikana ei ollut yhtään turvotusta. Lähteekö pois juomalla paljon ja jalat ylös? Kätilö sanoi, että kaikille tulee turvotusta synnytyksen jälkeen, menee pari viikkoa, että on ohi...Mulla ei ollut sektion jälkeen turvotusta eikä raskausaikanakaan pahemmin, mutta nyt pari viikkoa sitten oli turvotusta. Silloin söin minipillereitä ja mulla oli kuukautisvuotoa 4 viikkoa. En tiedä johtuiko turvotus siitä vai lämpimästä ilmasta. Suonikohjutkin vaivasi, mutta nyt kun lopetin minipillerit niin ei ole enää turvotusta. Suolatasapaino ja nesteen juominen varmaan auttaa turvotukseen. Tähti -73, sanottiinko sulle sairaalasta, että kannattaisi odottaa vuosi ennen uutta raskautta ? Mulle ei kukaan sanonut sairaalassa mitään muuta kuin, että on mahdollista yhden sektion jälkeen synnyttää alateitse. Jälkitarkastuksessa kysyin neuvolalääkäriltä, koska voi yrittää uutta raskautta. Neuvolalääkäri sanoi, että kannattaisi olla sektion jälkeen vuoden tauko ennen uutta raskautta.
MS74
Sukkela juttelija
Jos teillä jää epämääräsiä turvotuksia niin muistakaa pyytää kilpirauhasarvot tsekkaa. Ne kun voi mennä muutenkin raskauden aikana sekasin. Erityisesti tärkeetä jos tekee lisää lapsia ja hoitamattomana kilpparin vajaatoiminta voi aiheuttaa sikiölle kehityshäiriöitä yms.
Sirpa40
Sukkela juttelija
Miksi niin pitkän ajan jälkeen vasta? Menikö vauva tarkkailuun tms.? Olikorankkaa, ku ei sitä sitte saakaan heti syliin?Heräämössä olin noin puolessa tunnissa sektion alkamisesta. Vauvan sain syliin vasta osastolla noin parin tunnin kuluttua. Mutta heti lapsen syntyessä, häntä saa silitellä jo leikkaussalissa
Sirpa40
Sukkela juttelija
Et muista ottaa ne hammaskiskot mukaan! Viitaten tohon mitä Justmom sanoi.
MS74
Sukkela juttelija
Toivottavasti me ei purra niitä poikki...ei oo halvat purukapulat.
Sirpa40
Sukkela juttelija
Niin, en mäkään käsitä miten sitä ei voi olla pelkäämättä. Hei Tähti, mitä sun synnytyskassissa oli? Entä onko imetys lähteny käyntiin? Imetätkö istualteen vai maaten?Synnytyksestä piti vielä kirjoittaa, että oli kyllä "raju" kokemus...Lähinnä eniten siksi, että vatsasta tuli ulos uusi pieni ihminen
Tuntuu siltä, että itse synnytyskokemus jäi vähän kuin kokematta, kun sektio tuli niin nopeasti ja aika alkuvaiheessa. Kokemus oli enemmän positiivinen, kuin negatiivinen kokemus.
Hoitajat ovat varsinaisia "persoonia" ja mielellään juttelevat myös ihan niitä näitä. Kätilöt kyllä kuuntelee, neuvoo ja opastaa mutta ei aina toteuta kaikkia toiveita kuten oli kivunlievityksen suhteen...mm. kun ilokaasua ei edes tarjottu
Jos toinen raskaus vielä onnistuu ( vuoden tauko sektion takia), niin pelottaa se kyllä...en käsitä miten joku voi olla pelkäämättä synnytystä. Se hyvä puoli asiassa on, että kivut unohtuu nopeasti lapsosen saavuttua maailmaan
KOVA JUTTU!!
Sirpa40
Sukkela juttelija
Kiva, meillon suukapulat, vähän ku epilepsia-kohtauksessa...
MS74, sun äijästä piti sanoo, et laita se heti kuriin! Kysy onkse miettiny millainen tyttö on, ja millainen se haluis et se ois, tai onkse ylipäätään miettiny mitään vauvasta ja perheestä ja mitä te sitte teette yhdessä ku se on maailmassa.
Mä koitin rutistaa tollasia asioita ku tääl alko oleen joo-joo-meininki. Kävi sit ilmi, et sitä huoletti eniten meidän parisuhde. Et heitänkö mä sen pellolle vuoden päästä ku en enää "tarvi" sitä ja tuun toimeen vauvan kanssa.
Mä kyl avauduin koko viikonlopun, välillä kiltisti ja välillä vähemmän kiltisti. Ja vitutuksesta sanoin, et se johtuu itse asiassa siitä, et ekaa kertaa homma ei mun käsissä, ei siis mitenkään. Ei voi enää perua eikä oo mitään takeita miten loppuraskaus ja synnytys menee. Mun elämä muuttuu peruuttamattomasti. Miehellä on AINA vaihtoehto hypätä pois junasta milloin vaan.
Näiden keskustelujen jälkeen mm.koira on viety pihalle joka ilta, ilman et mä pyydän.
Jotain ihan vähä meni perille.
Muokattu viimeksi:
Kiva, meillon suukapulat, vähän ku epilepsia-kohtauksessa...
MS74, sun äijästä piti sanoo, et laita se heti kuriin! Kysy onkse miettiny millainen tyttö on, ja millainen se haluis et se ois, tai onkse ylipäätään miettiny mitään vauvasta ja perheestä ja mitä te sitte teette yhdessä ku se on maailmassa.
Mä koitin rutistaa tollasia asioita ku tääl alko oleen joo-joo-meininki. Kävi sit ilmi, et sitä huoletti eniten meidän parisuhde. Et heitänkö mä sen pellolle vuoden päästä ku en enää "tarvi" sitä ja tuun toimeen vauvan kanssa.
Mä kyl avauduin koko viikonlopun, välillä kiltisti ja välillä vähemmän kiltisti. Ja vitutuksesta sanoin, et se johtuu itse asiassa siitä, et ekaa kertaa homma ei mun käsissä, ei siis mitenkään. Ei voi enää perua eikä oo mitään takeita miten loppuraskaus ja synnytys menee. Mun elämä muuttuu peruuttamattomasti. Miehellä on AINA vaihtoehto hypätä pois junasta milloin vaan.
Näiden keskustelujen jälkeen mm.koira on viety pihalle joka ilta, ilman et mä pyydän.
Taitaa olla Sirpa, niin että sun mies ihan oikeasti välittää ja rakastaa SUA, katsos kun eikös sitä just silloin eniten pelkää menettävänsä toisen.. Miehet on vähän pihalla näistä naisten vaivoista=esim.raskaus ja eihän ne reppanat uskalla sanoa mihinkään yhtään mitään, jos vaikka sanovat väärin. Ja joo voihan se mies "hypätä aina junasta pois" MUTTA voihan olla, että hän pelkää sun työntävän hänet siitä vaunusta ulos ja sitten hän menettää teidät molemmat ja se voi olla todella iso pelko se.
Miten noin kilpirauhaset oireilee ? Mun serkulla oli raskauden jälkeen kilpirauhasen vajaatoiminta. Hän laihtui tosi paljon ja silmät pulistui. Hänellä lääkitys tuohon nykyään. Ilmeisesti toisellakin serkulla on sama ongelma, mutta ei ole lapsia. Mun mummolla on ollut struuma. Multa otettiin kilpirauhasarvot ennen raskautta ja silloin ei ollut mitään ongelmia.
T
Tähti ★
Vieras
Nuo oli mun arvioita, en katsonut tarkasti kellosta. Minusta kaikki tapahtui tosi nopeasti. Vauva sai täydet pisteet ja vietiin suoraan isälle, sylihoitoon paidan alle
T
Tähti ★
Vieras
Sairaalassa sanottiin uloskirjautuessa, että odotettava vuosi ennen seuraavaa raskautta. Synnytystavalla ei sitten ole väliä.
Mulla kätilö katsoi jalkojen turvotusta ja sanoi liittyy synnytykseen. Mulla ei ole ikinä ollut mitään turvotusta, eikä kilpparissa mitään.
T
Tähti ★
Vieras
Imetys on vielä alkuvaiheessa, sektion takia maitoa ei vielä tule kuin vähän
...Mutta ostin pumppaus laitteen, jolla maitoa pitäisi saada enemmän helposti vaikka maaten :DJoo, luomuprinsessa on hyvä :) Kuulemma synnyttäjän lantio ja kohtu kätilön mukaan :)
Suurkiitos kaikille onnitteluista!! Lämmittää mieltä :)
Pikaisestihan se meni ja kiva niin, vaikka kyllä ne kipukokemukset palautui aika nopeasti mieleen
Mutta voisin kuvitella, että toipuu nopeasti. Kaiken kaikkiaan oon kyllä kiitollinen lyhyestä kärvistelystä. Ei tosiaan repeämiä, eikä hirveitä kipuja enää. Nää jälkisupistukset on nyt toisesta olleet vähän ilkeämpiä ku ekasta. Kätilöt oli ihania ja opiskelijakin mahtui mukaan. Vauvan verensokerit olleet seurannassa hyvät ja vaikuttaa olevan hyvä imijä. Myös ulospäin tuntuu tuottavan hyvin tavaraa :) Jos lastenlääkärin tsekissä huomenna torstaina kaikki ok, niin iltapäivällä kotiin, jee! Sit uuden arjen opiskelua kahden lapsen kanssa - jännää... Täällä vielä köllötellään siis laitoksella vierekkäin "kenguruhoito"-meiningissä - tyttö nukkuu ja äiti ei väsymyksestä huolimatta saa unta...
Pikaisestihan se meni ja kiva niin, vaikka kyllä ne kipukokemukset palautui aika nopeasti mieleen
Mutta voisin kuvitella, että toipuu nopeasti. Kaiken kaikkiaan oon kyllä kiitollinen lyhyestä kärvistelystä. Ei tosiaan repeämiä, eikä hirveitä kipuja enää. Nää jälkisupistukset on nyt toisesta olleet vähän ilkeämpiä ku ekasta. Kätilöt oli ihania ja opiskelijakin mahtui mukaan. Vauvan verensokerit olleet seurannassa hyvät ja vaikuttaa olevan hyvä imijä. Myös ulospäin tuntuu tuottavan hyvin tavaraa :) Jos lastenlääkärin tsekissä huomenna torstaina kaikki ok, niin iltapäivällä kotiin, jee! Sit uuden arjen opiskelua kahden lapsen kanssa - jännää... Täällä vielä köllötellään siis laitoksella vierekkäin "kenguruhoito"-meiningissä - tyttö nukkuu ja äiti ei väsymyksestä huolimatta saa unta...En mitenkään erityisesti tehnyt, satunnaisesti vähän silleen ulkoisesti, mutta en noin "läpikotaisin" kuin sun saamissa ohjeissa :)
Sirpa40
Sukkela juttelija
Ja taas hereillä! Mun mielestä en kyl heränny potkuihin. Hitto ku pitää viel odottaa ainaki tunti, et voi mittaa sokerin ja keittää kahvit. Mulla on varmaan työstressi. Pitää tänään olla ahkera...
Joo, tähtipölyä, se pelkkä rakkaus ei aina riitä. Kyllähän mäkin oisin viel naimisissa, jos ihan vaan rakkauden varassa olis. Homman pitää toimia muutenkin. Pitää seistä myös sanojensa takana ja pitää antamansa lupaukset! Kyllä se varmastikin mua rakastaa, ei se muuten tänne olis muuttamassa. Mä sanoin, et riippuu ihan hänestä itsestään ja hänen käytöksestä, mitä mä hänestä ajattelen ja onko meillä suhdetta vuoden päästä. Ainoo ketä siihen voi vaikuttaa, on hän itse. Annoin uuden mahdollisuuden kun sanoin talvella, et jos hän voisi yhden vuoden olla sikailematta ja käyttäytyä, koska mä tarviin kunnon miehen tähän. Vähintään vuodeksi. Samalla julistin sille elämän pituisen koeajan. Sillä ei oo varaa enää kertaakaan rikkoa lupauksiaan. Ens vuonna lähtee, jos niin käy. Ois jo lähteny ellen ois tässä tilassa. Kenen onni se sitte on, että oon paksuna, sen aika näyttää.
Mut mä oon huono antaa anteeksi, silloin ku loukataan kunnolla. Sitä kyl tapahtuu tosi harvoin. Yks mun kaveri kerran teki niin, enkä oo puhunu sille yli 10 vuoteen. Anteeks mä oon kyl jo antanu, mut en kaipaa sellaista ihmistä elämääni. Laatua olla pitää
! Mä en oo koskaan viihtyny paskaseurassa .
Niin, et tän kaiken päälle raskausvitutus. Kyllä se senkin tietää, se on raskaanaolevien naisten kanssa ennenkin ollut. Ja se lukeutuu just niihin et parempi tehdä niinku sanotaan eikä kitistä...
Muuten tulee kuumaa. Pääsi siltä eilen et "mä oon ihan poikki" ku lähti koiran kanssa pihalle. Mä totesin, et sellaista se elämä on ja odota ku tulee pikkuvauva...Loppui kitinä. Ja jaksoi se viel pari kuoppaa kaivaa puutarhaan. Sekä, tehdä meille iltapalaa , ku mä kökin pihalla. Koulutusta, koulutusta ja kireetä siimaa! Perskule, tää mikään lepokoti ole .
Aamunavaus lempiaiheestani: miehet :banghead:. Saatana ku ei ilmankaan voi olla...
Joo, tähtipölyä, se pelkkä rakkaus ei aina riitä. Kyllähän mäkin oisin viel naimisissa, jos ihan vaan rakkauden varassa olis. Homman pitää toimia muutenkin. Pitää seistä myös sanojensa takana ja pitää antamansa lupaukset! Kyllä se varmastikin mua rakastaa, ei se muuten tänne olis muuttamassa. Mä sanoin, et riippuu ihan hänestä itsestään ja hänen käytöksestä, mitä mä hänestä ajattelen ja onko meillä suhdetta vuoden päästä. Ainoo ketä siihen voi vaikuttaa, on hän itse. Annoin uuden mahdollisuuden kun sanoin talvella, et jos hän voisi yhden vuoden olla sikailematta ja käyttäytyä, koska mä tarviin kunnon miehen tähän. Vähintään vuodeksi. Samalla julistin sille elämän pituisen koeajan. Sillä ei oo varaa enää kertaakaan rikkoa lupauksiaan. Ens vuonna lähtee, jos niin käy. Ois jo lähteny ellen ois tässä tilassa. Kenen onni se sitte on, että oon paksuna, sen aika näyttää.
Mut mä oon huono antaa anteeksi, silloin ku loukataan kunnolla. Sitä kyl tapahtuu tosi harvoin. Yks mun kaveri kerran teki niin, enkä oo puhunu sille yli 10 vuoteen. Anteeks mä oon kyl jo antanu, mut en kaipaa sellaista ihmistä elämääni. Laatua olla pitää
! Mä en oo koskaan viihtyny paskaseurassa .Niin, et tän kaiken päälle raskausvitutus. Kyllä se senkin tietää, se on raskaanaolevien naisten kanssa ennenkin ollut. Ja se lukeutuu just niihin et parempi tehdä niinku sanotaan eikä kitistä...
Muuten tulee kuumaa. Pääsi siltä eilen et "mä oon ihan poikki" ku lähti koiran kanssa pihalle. Mä totesin, et sellaista se elämä on ja odota ku tulee pikkuvauva...Loppui kitinä. Ja jaksoi se viel pari kuoppaa kaivaa puutarhaan. Sekä, tehdä meille iltapalaa , ku mä kökin pihalla. Koulutusta, koulutusta ja kireetä siimaa! Perskule, tää mikään lepokoti ole .Aamunavaus lempiaiheestani: miehet :banghead:. Saatana ku ei ilmankaan voi olla...