Ei sitä tarvitse hävetä, on ihan ymmärrettävää ja ainahan sitä toivoisi ihan kaikille niitä nopeita plussia ketkä täällä sitä vauvaa kovasti toivoo. Jos tuntuu, että siitä saa mielenrauhaa, niin aina voi käydä gynellä tsekkaamassa ainakin että kaikki on perusasioiltaan kunnossa. Yksityisellehän saa marssia vaikka ei olisi yrittänyt vasta kuin kuukauden, julkiselle taas ei kyllä sitten pääse varmaan vasta kuin vuoden yrityksen jälkeen (tai jos ikää niin aiemmin).Anteeksi jo alkuun typerä hätäilyni, mutta pakko jonnekin purkaa Tänään dpo9 ja nega testattu sekä onestepillä että clearbluella. On siis aikaista joo, mutta toivoton olo silti. Ollaan nyt siis vasta puoli vuotta yritetty, mikä ei sinänsä pitkässä juoksussa ole aika eikä mikään, mutta omassa päässä tuntuu että jotain tartteis tehdä. Käydä jossain / tutkia jotain / ihan vaan puhua jonkun kanssa. Mistä kantsis lähteä liikkeelle?
Edit: vähän tämä oman paniikin ja stressin purkaminen hävettää, mutta en viitsisi miehellekään koko ajan kaataa omaa stressiä hänen työstressiensä päälle
ON: KP41, eikä edelleenkään menkkoja odottelu siis jatkuu. Noh, ehtipä tulla Amazonista tilatut ovistestit ainakin hyvin perille ennenkuin niitä tarttee seuraavan kerran