Raskaaksi 2021

Plussia, varmaan sulla eilen ovis+ ja tänään ovis.

Ainakin siis mun kokemuksen mukaan.. Oma plussa ko. Testillä näyttää mm. Tältä (alempi).

View attachment 107078

Muoks. Ja tässä toinen

View attachment 107079

Toivotaan että olis nyt niinkuin veikkasit. Ei jaksais enää näitä kipuja yhtään päivää. Särkylääkettäkään ei oikein viitsi ottaa. Kipujen perusteella veikkaan myös, että tänään on ovis.
 
Joku ehkä muistaa että mie päätin viime kuukautisten alussa heittää yrittämisen ja luovuttaa koko raskaus yrityksen. Noh niin mie tehin en yhtään ajatellut että koska ovis on enkä sitä että olis pakko joka tai joka toinen päivä olla yhdynnässä. Otin koko kierron ihan rennosti ja ajattelin ihan muita asioita. Ja miten kävikhään. Raskaaksihan sitä tuli. Eli kyllä sillä taitaa olla perää että liika yrittäminen ja pakkomiele raskautua hidastaa raskautumista.Tsemppiä kaikille Beating Heart
 
Oli kyllä niin kauhee käynti tuolla gynellä.. Hän oli jotenkin tosi epäammattimainen, töykeä eikä tutkinut edes kunnolla. Ei voinut edes mitata follien kokoja, koska "siihenkin menee jonkun aikaa". Hän piti ihan hirveetä kiirettä ja sanoi vaan että hyvältä näyttää mutta ei siltä että olisi ovista, koska keltarauhasta ei näy? Sanoi vain että näyttää olevan aika saman kokoisia eikä yhtä suurempaa vielä.
Jospa hän ois mitannut ne follit niin olisi saanut tietää edes suuntaa - antavasti että onko noi ovistestit ihan hakoteillä.
Jos siellä ei näkynyt että olisi ovis tuloillaan, niin ihmettelen positiivista testiä ja tota lämpödippiä. Ei voi ilmeisesti luottaa mihinkään.

Eli aivan hirvee fiilis just nyt. Tulee vaan aina niin pas*a fiilis, kun kohtaa tämmösiä ihmisiä, kun tää asia on itselle niin tärkeä. Eli ihan sama kun en olisi mennyt ollenkaan, kun nyt oon entistä enemmän sekasin, kun toinen asia puoltaa toista ja toinen taas toista.
Oviskivut jatkuu ja viivat haalenneet, joten en tiedä mitä tapahtuu kropassa.Anxious Face With Sweat-
 
Muokattu viimeksi:
Onnea Lapin tytölle Beating Heart

On...

Eilen oli sovelluksen mukaan ovulaatio, mutta en testaillut. Kroppa ei ihmeemmin oviksesta ilmoittele joten voi olla et oli tai sitten ei.. tehosterokotus oli vajaa 2vkoa sitten, liekkö häirinny kiertoa.

Tallettelut tehty ja nyt taas piinaillaan pari vkoa. Jotenkin luovuttanut olotila on.. Anxious Face With Sweat

Oletteko miten kauan yrittäneet?
Meillä tuli miehen kanssa jo kolme vuotta.. En usko että täällä on muita niin kauan yrittäneitä nyt? Olin tuossa viime viikolla allapäin ja nyt olen päättänyt ryhdistäytyä uuteen taisteluun. Ei tässä muutakaan voi. Tsemppiä sinne! Beating Heart
 
Oli kyllä niin kauhee käynti tuolla gynellä.. Hän oli jotenkin tosi epäammattimainen, töykeä eikä tutkinut edes kunnolla. Ei voinut edes mitata follien kokoja, koska "siihenkin menee jonkun aikaa". Hän piti ihan hirveetä kiirettä ja sanoi vaan että hyvältä näyttää mutta ei siltä että olisi ovista, koska keltarauhasta ei näy? Sanoi vain että näyttää olevan aika saman kokoisia eikä yhtä suurempaa vielä.
Jospa hän ois mitannut ne follit niin olisi saanut tietää edes suuntaa - antavasti että onko noi ovistestit ihan hakoteillä.
Jos siellä ei näkynyt että olisi ovis tuloillaan, niin ihmettelen positiivista testiä ja tota lämpödippiä. Ei voi ilmeisesti luottaa mihinkään.

Eli aivan hirvee fiilis just nyt. Tulee vaan aina niin pas*a fiilis, kun kohtaa tämmösiä ihmisiä, kun tää asia on itselle niin tärkeä. Eli ihan sama kun en olisi mennyt ollenkaan, kun nyt oon entistä enemmän sekasin, kun toinen asia puoltaa toista ja toinen taas toista.
Oviskivut jatkuu ja viivat haalenneet, joten en tiedä mitä tapahtuu kropassa.Anxious Face With Sweat-


Voi ei, tuli harmitus sun puolesta! Mun mielestäni onnistunut käynti olis, että potilas ei jää turhaan epätietoiseksi ja murehtimaan!
Mulla ne (lapsettomuuspolilla) näki 5-10 minsan aikana niiden koot ultrassa ja että näyttäisi ovulointi tapahtuvan lähiaikoina, tarkkaa aikaa ei pysty ennustaa. Laita joku valitus ainakin menemään, haaskaa sun aikaasi kun ei heti kunnolla tutki Angry FaceAngry FaceAngry Face
 
Oli kyllä niin kauhee käynti tuolla gynellä.. Hän oli jotenkin tosi epäammattimainen, töykeä eikä tutkinut edes kunnolla. Ei voinut edes mitata follien kokoja, koska "siihenkin menee jonkun aikaa". Hän piti ihan hirveetä kiirettä ja sanoi vaan että hyvältä näyttää mutta ei siltä että olisi ovista, koska keltarauhasta ei näy? Sanoi vain että näyttää olevan aika saman kokoisia eikä yhtä suurempaa vielä.
Jospa hän ois mitannut ne follit niin olisi saanut tietää edes suuntaa - antavasti että onko noi ovistestit ihan hakoteillä.
Jos siellä ei näkynyt että olisi ovis tuloillaan, niin ihmettelen positiivista testiä ja tota lämpödippiä. Ei voi ilmeisesti luottaa mihinkään.

Eli aivan hirvee fiilis just nyt. Tulee vaan aina niin pas*a fiilis, kun kohtaa tämmösiä ihmisiä, kun tää asia on itselle niin tärkeä. Eli ihan sama kun en olisi mennyt ollenkaan, kun nyt oon entistä enemmän sekasin, kun toinen asia puoltaa toista ja toinen taas toista.
Oviskivut jatkuu ja viivat haalenneet, joten en tiedä mitä tapahtuu kropassa.Anxious Face With Sweat-

Jotenkin kuulostaa yheltä mun käynniltä. Sanoi kans et folleja näkyy, mut ei johtofollia eikä ovulaatiota ole tapahtunut, vaikka mulla oli ihan selvät oviskivut edellisenä iltana.
Missä päin kävit? Beaming Face With Smiling Eyes
 
Oletteko miten kauan yrittäneet?
Meillä tuli miehen kanssa jo kolme vuotta.. En usko että täällä on muita niin kauan yrittäneitä nyt? Olin tuossa viime viikolla allapäin ja nyt olen päättänyt ryhdistäytyä uuteen taisteluun. Ei tässä muutakaan voi. Tsemppiä sinne! Beating Heart

Kohta tulee vuosi täyteen.. yksi kkm tapahtunut yrityksen aikana. Itsellä alkaa ikä tulla vastaan..keväällä täytän 42v. Siksi alkaa hiukan huolettaa ja masentaa että keretäänkö saada omaa pientä ollenkaan.. Confused Face
 
Oletteko miten kauan yrittäneet?
Meillä tuli miehen kanssa jo kolme vuotta.. En usko että täällä on muita niin kauan yrittäneitä nyt? Olin tuossa viime viikolla allapäin ja nyt olen päättänyt ryhdistäytyä uuteen taisteluun. Ei tässä muutakaan voi. Tsemppiä sinne! Beating Heart
Täällä 1,5v rikki nyt. Vasta puolet teidän taipaleesta, vaan kovin pitkältä tuntuu tämäkin Anguished Face tsemppiä sinnekin suuntaan <3
 
Täällä 1,5v rikki nyt. Vasta puolet teidän taipaleesta, vaan kovin pitkältä tuntuu tämäkin Anguished Face tsemppiä sinnekin suuntaan :Heartred

Joo alkaa tuntua niin KOHTUuttomalta tämä odottelu jo. Mulla meni tuo 1,5 - 2v. nopeasti mutta nyt kyllä jo alkaa olla huolestuttavaa ja aika tuntuu pitkältä. En tiedä miten olisin selvinnyt jos jo parin kuukauden päästä olisin ollut ihan toivoton.. Ehkä sit tämä kuuluu mennä näin että mua odotetutetaan, kun niin kärsivällinen oon Confused FaceBeaming Face With Smiling Eyes

Ps. Olisi kiva aina tietää ihmisten yrityskuukaudet/vuodet...mut en kehtaa jokaiselta aina kysyä : )
Harmi ettei niitä näe eikä jaksa erikseen aina selata foorumia. Mutta alussa ilmeisesti ihmiset laittoi viestiinsä yrityskierrot noiden dpo ja ovispäivien lisäksi.. Et halutessaan voi laittaa Mua ainakin vähän jotenkin lohduttaisi jos olisi muita pitkään yrittäneitä, varsinkin jos heillä tärppää Clapping Hands Light Skin Tone
 
Meillä tulee marraskuun lopussa vuosi täyteen. Tässä pian vuoden aikana ei tosiaan ole tapahtunut yhtään mitään.

On tämä odottelu aivan kamalaa. Tänäänkin ilta tullut itkettyä. En vaan jostain syystä pysty unohtamaan tai sivuuttamaan koko asiaa pois ajatuksista.

Jotenkin kamalaa, että tämä vuosi 2021 loppuu ihan justiinsa. Kalenteria selatessa tulee aivan epätoivoinen olo, kun ei ole montaakaan kuukautta enää jäljellä.

Mistä te muut pidempään yrittäneet revitte toivoa kiertoihin? Kieltämättä hieman toivoa antaisi, jos tosiaan saisi kuulla juurikin pitkään yrittämistä onnistumisia :)
 
Meillä yritystä reilu 3v (minä 37v ja mies 42v). Melkein jo tyydyttiin kohtalomme, ettei vauvaa meidän taloon enää tule, kunnes tuli kemiallinen raskaus ja sit hakeuduttiin hoitoihin. Toi kemiallinen oli meille se sysäys.

Nyt dpo 8. Alkionsiirrosta 5 päivää. Toivon niin, että solumöykky tarrais lujaa kiinni Beating Heart
Meillä meni lähetteestä 8kk tähän pisteeseen. Eli ei minusta paha aika odotella, kun julkisella ollaan. Tokikaan meille ei tehty kevyitä hoitoja ollenkaan vaan suoraan ivf jonoon.
 
Meillä tulee marraskuun lopussa vuosi täyteen. Tässä pian vuoden aikana ei tosiaan ole tapahtunut yhtään mitään.

On tämä odottelu aivan kamalaa. Tänäänkin ilta tullut itkettyä. En vaan jostain syystä pysty unohtamaan tai sivuuttamaan koko asiaa pois ajatuksista.

Jotenkin kamalaa, että tämä vuosi 2021 loppuu ihan justiinsa. Kalenteria selatessa tulee aivan epätoivoinen olo, kun ei ole montaakaan kuukautta enää jäljellä.

Mistä te muut pidempään yrittäneet revitte toivoa kiertoihin? Kieltämättä hieman toivoa antaisi, jos tosiaan saisi kuulla juurikin pitkään yrittämistä onnistumisia :)

meillä täysin sama tilanne, marraskuussa tulee vuosi täyteen, eikä tapahtunut mitään tässä ajassa.. Lähetettä ollaan saamassa tutkimuksiin juurikin marraskuussa. Tsemppiä, täällä kipuillaan samojen fiilisten kanssa Beating Heart
 
Meillä yritystä reilu 3v (minä 37v ja mies 42v). Melkein jo tyydyttiin kohtalomme, ettei vauvaa meidän taloon enää tule, kunnes tuli kemiallinen raskaus ja sit hakeuduttiin hoitoihin. Toi kemiallinen oli meille se sysäys.

Nyt dpo 8. Alkionsiirrosta 5 päivää. Toivon niin, että solumöykky tarrais lujaa kiinni Beating Heart
Meillä meni lähetteestä 8kk tähän pisteeseen. Eli ei minusta paha aika odotella, kun julkisella ollaan. Tokikaan meille ei tehty kevyitä hoitoja ollenkaan vaan suoraan ivf jonoon.

Täällä on sittenkin muita jotka myös kauan yrittäneet... : )
Me ollaan miehen kanssa 33v. (3v. yritystä)
Voi kunpa tarraisi ja teidän odotus päättyy!! Beating Heart
(Edit: Tai siis sitten tosin alkaa erilainen odotus <3)
 
Meillä meni 9v aloituksesta siihen pisteeseen, että saatiin ensimmäinen plussa testiin ❤️
Hoidothan se sitten vaati mutta tuli vihdoin kuitenkin!
Nyt sit odotellaan koska päästään siirtämään pakkasalkio! Beating Heart

Yhdeksän vuotta! Anguished Face-
En tiedä miten oma henkinen jaksaminen tuohon riittäisi..
Tuosta tulikin mieleen.. Törmäsin eilen tälläiseen biisiin kuin, Aurora -Puhu mulle ja siitä tuli heti mulle ns. voimabiisi.
Ihanaa, että teillä kävi hyvin! Beating Heart

Surulliseksi tekee jo ajatus, kun miettii joidenkin 7-10v. yrittämistä, toivoa ja hoitoputkia ja ilman onnistumista.. Jotenkin ihan eri tasolle noussut sympatian tunteminen lapsettomaksi jääneitä kohtaan, kun itsellä pieni pelko persiissäAnxious Face With Sweat
 
Muokattu viimeksi:
Meillä meni 9v aloituksesta siihen pisteeseen, että saatiin ensimmäinen plussa testiin ❤️
Hoidothan se sitten vaati mutta tuli vihdoin kuitenkin!
Nyt sit odotellaan koska päästään siirtämään pakkasalkio! Beating Heart

Ihanaa, että sitten lopulta onnistui Beating Heart

Mulla on myös tosi isot sympatiat lapsettomaksi jääneitä kohtaan. Melkein itku pääsee aina, kun kuulee jonkun tarinan hoidoista ja epäonnistumisista.

Tänään Dpo 1. Pääsen piinailemaan. Talletukset taas kerran pitäisi osua suht oikeaan, mutta eipä se ole ennenkään auttanut Cat With Tears Of Joy Nyt vaan terolutit käyttöön taas dpo 3 ja sitten odottelen tiputtelun alkavaksi viimeistään dpo 10.
 
Heippa pitkästä aikaa. Oon pitänyt hieman hiljaiseloa, koittanut ottaa rennosti. Ei auta. Meilläkin lähti eilen yk12 käyntiin. Otin tän tosi raskaasti, ja usko siihen että koskaan enää raskautuisin, on tosi vähissä..

Vuosi tulee täyteen. Tämän kierron jälkeen soittelen varmaan terkkariin ja koitetaan lähteä hoitoihin. Pitkä prosessi eessä ja harmittaa jo valmiiksi, kun vihaan kaikenlaisia tutkimuksia, piikkejä... ihan kamala tunne kun tuntuu ettei ”luomusti” enää tule onnistumaan.

Tähän kiertoon otin greippimehun käyttöön, ja käyn hakemassa tänään vielä rautaa apteekista ja luontaistuotekaupasta ne royal geleet - ne jotka esikoisenkin kohdalla saivat raskaaksi. Tai niin vahvasti uskon. Voi olla että jos eivät ees ne auta, tulee hermoromahdus. Ajattelin että toisen lapsen haluaisin mahdollisimman ”luomuna” ilman mitään vippaskonsteja, mut ei voi mitään. Kun ei tuu, niin ei tuu.

Alkaa olla myös vähän kiire, esikoinen täyttää pian kaksi. Harmittaa tosi paljon ettei tää homma mennyt niin kuin suunnitteli, kaksi putkeen pienellä ikäerolla ja olisin kotona siihen asti kun pienin 3v. Vaikka tärppäisikin heti seuraavasta kierrosta, mun kotonaolo venyisi 6 vuoteen.. eniten pelkään sitä että ei tärppää tammikuuhun mennessäkään, sit olisi palattava töihin ja pistettävä lapsi hoitoon, tai laitettava yritys tauolle kun tippuisin minimi äitiysrahoille kun ei mene enää siihen 3 vuoden sisään edellisestä.

Long story short: ihan hirvee olo! :(
 
Heippa pitkästä aikaa. Oon pitänyt hieman hiljaiseloa, koittanut ottaa rennosti. Ei auta. Meilläkin lähti eilen yk12 käyntiin. Otin tän tosi raskaasti, ja usko siihen että koskaan enää raskautuisin, on tosi vähissä..

Vuosi tulee täyteen. Tämän kierron jälkeen soittelen varmaan terkkariin ja koitetaan lähteä hoitoihin. Pitkä prosessi eessä ja harmittaa jo valmiiksi, kun vihaan kaikenlaisia tutkimuksia, piikkejä... ihan kamala tunne kun tuntuu ettei ”luomusti” enää tule onnistumaan.

Tähän kiertoon otin greippimehun käyttöön, ja käyn hakemassa tänään vielä rautaa apteekista ja luontaistuotekaupasta ne royal geleet - ne jotka esikoisenkin kohdalla saivat raskaaksi. Tai niin vahvasti uskon. Voi olla että jos eivät ees ne auta, tulee hermoromahdus. Ajattelin että toisen lapsen haluaisin mahdollisimman ”luomuna” ilman mitään vippaskonsteja, mut ei voi mitään. Kun ei tuu, niin ei tuu.

Alkaa olla myös vähän kiire, esikoinen täyttää pian kaksi. Harmittaa tosi paljon ettei tää homma mennyt niin kuin suunnitteli, kaksi putkeen pienellä ikäerolla ja olisin kotona siihen asti kun pienin 3v. Vaikka tärppäisikin heti seuraavasta kierrosta, mun kotonaolo venyisi 6 vuoteen.. eniten pelkään sitä että ei tärppää tammikuuhun mennessäkään, sit olisi palattava töihin ja pistettävä lapsi hoitoon, tai laitettava yritys tauolle kun tippuisin minimi äitiysrahoille kun ei mene enää siihen 3 vuoden sisään edellisestä.

Long story short: ihan hirvee olo! :sad001

Sinun teksti oli ihan kuin omasta näppäimistöstäni kirjoitettu. Meillä on itseasiassa lähes saman ikäiset esikoisetkin. Mulla on täysin samat tuntemukset olleet tuossa lasten ikäerossa. Suututtaa, harmittaa. Olin tehnyt suunnitelmat, että kaksi vuotta tulisi ikäeroksi, enkä menisi välissä töihin. Aika loppui kesken ja piti tehdä kaikki suunnitelmat uusiksi. Muistan, kun laskin vielä töissä ollessani minkä ikäinen esikoisen pitää olla sitten, kun on aika toiselle. Tää on niin epäreilua ettei se ollutkaan niin helppoa. Olen kyllä itse haudannut jo haaveet tästä lähiaikoina tärppäämisestä ja lopettanut raha asioiden miettimisen. Aloitin opiskelut ja päätettiin jo töihin paluu aikanikin. Pahemmalta tuntui silloin, kun ei ollut mitään suunnitelmia mihin vauva ei kuulunut.

Tämä koko kierto oli kyllä tosi epätoivoinen räpellys. Miehelle nostan hattua, kun jaksoi näin hienosti hyödyntää oviksenkin vaikka itse olin ihan mieli maassa. Yleensä sitä toivoa on repinyt jostain edes oviksen aikoihin, mutta nyt ei.
 
Takaisin
Top