Juliet92
Asioista perillä oleva
Hei hui. Annoin periksi kiusaukselle kirjoittaa tänne
Vauvan yritys alkanut! Tosin vasta nyt alku huhtikuussa yhdynnässä ovulaatioon(flon mukaan) nähden päivää ennen. Eli eka yritys kerta takana ja kuukautisten tulisi alkaa(ja emmä tiijä varmaan alkaakin) maanantaina/tiistaina.
Itsellä super säännölliset menkat (flolla tarkkaillut) ja tästä syystä leikin et ovulaatiotkin noudattaisi samaa kaavaa(ovistestejä en ole ikinä tehnyt).
Ja nyt kun ekaa kertaa olisi ees pieni mahdollisuus tulla raskaaksi olen tuntenut jos jonkinlaisia oireita:
-Pientä lämpöä(n.37,3) ollut täs kolme päivää
-palelua
-kahtena viime päivänä oksettanut/ellottanut vähän
-rinnat arat(on tosin aina hyvissä ajoin ennen menkkoja)
-huimaa. Tämä ei itselleni lainkaan tavallista, eilen illalla huimasi ihan kunnolla(omil standardeil, eli ei mitään kaatuilua).
-Plus kun tein viime viikolla jumppaa olin tosi hengästynyt itselleni normaalisti kevyestä jumpasta.
Noh, puolison kanssa tätä intoillessa hän totesi että samat oireet on kyllä koronassakin(tää siis hurttia huumoria jota itsekkin jo viljellyt, vaikka työnkin kautta tilanteen vakavuus tiedossa kyllä).
Nyt jännittää puolisoakin. Todnäk olen vain psyykannut itseni tuntemaan nämä oireet ja menkat alkanee ajallaan. Raskaustestit kaapissa silti odottelee ens viikkoa JOS menkat ei ala vaikkapa keskiviikkoon mennessä. Oon luvannu ittelleni että en tee niitä ennen ku menkat myöhästyy.
Mulle saa toki kertoa veikkailujansa onko tämä raskaus vai flunssa.![]()
Kuulostaa samanlaisilta oireilta ku mulla on! Mulla lämmöt tosik vähän sahaa, mutta alhasin ollu 36,8. Enkä ihan samaan aikaan päivästä aina mittaa
tehnyt havainnon, että miehet tuppaa monet (ei varmasti kaikki) olee vähän ailahtelevaisia vauvajuttujen suhteen. Välillä innoissaan mukana höpöttävät, välillä ei vois vähempää kiinnostaa. Itse haaveilen ensimmäisestä, ja miehelleki olis eka. Imeisesti miehet ymmärtää asian vasta kun se vauva pullahtaa maailmaaMeidän töihin ei oo onneksi vaikuttanut tää tilanne. Meillä oli yt-neuvottelut, mutta onneks en joutunut lomautetuks. Miehellä myös työt pyörii normaalisti.
En oikein ota tuosta miehestä selvää, lähinnä siis siitä mitä se haluaa. On sanonut, että jos tuun raskaaksi niin asia ok, mutta ei halua tekemällä tehdä lasta. Noh, näin fb-kirpparilla jotain vauvan juttuja edullisesti ja sanoin siitä, että pitäiskö jo jemmaan ostaa. Mies oli ihan ostamisen puolella. Tänään myös kysyin miehen mielipidettä siihen, jos lääkäri löytää minusta jotain vikaa esim. etten ovuloi ja tarjoaa siihen lääkitystä, että mitä mieltä mies on siitä. Miehen mielestä lääkitys olisi mun oma päätös, vaikka selitinkin, että se lisäisi raskaaksi tulon mahdollisuuksia ja yhdessä pitäisi semmoiset asiat sopia. Tähänkin vastasi, että jos tuun raskaaksi niin sitten tuun. Myöhemmin mainitsin ohimennen jotain vauvasta, tyyliin olisiko joku nimi hyvä vai ei. Siihen mies ei oikein vastannut mitään, ja lopulta tiuskas, että ei meille oo nyt mitään vauvaa tulossa. Vastasin, että ei ookaan, mutta sit kun on, niin tiuski kuinka ei moisia halua edes miettiä nyt. Tuntuu, että mies muuttaa mieltä joka toinen päivä ja ettei sille uskalla mitään koko asiasta puhua, kun keskustelu johtaa ennen pitkään riitaan
sit kuitenkin se tosi usein naureskellen sanoo, että on se jo ihme jos ei tällä panemisella oo kohta pullat uunissa![]()


Eikä mun mielestä psyk. puolen kontaktia saisi aina liittää siihen, että ihmisellä on päässä vikaa - monilla on sairauksia, joita tulee hoitaa ja jotka oireilevat.



plussatuulia kaikille! 



Menee jonkun aikaa et oppii uudestaan sen oman pillerittömän kierron ja mitä siihen liittyy.