Raskaaksi 2020

Helou.

Täällä 8+0 ja paha olo aamusta iltaan. Pahoinvointi on vain pahentunut viikko viikolta. Tässä päivässä parasta oli kaunis sää, miehen hyväntuulisuus ja eräs asia, joka on vaivannut miehen perhettä pitkään, mut sille saatiin tänään ratkaisu. :)

Huonoja onkin tosi liuta. Töissä oleminen on sellaista sinnittelyä, ettei tottakaan ja olen siihen orientoitunut, että joudun ottamaan töistä sairaslomaa jo varsin varhaisessa vaiheessa raskauden takia, vaikka olen vielä jouluun saakka koeajalla. Lisäksi työilmapiiri töissä on ihan älyttömän huono. Vähän reilun viikon päästä ultra, jännää :nailbiting:
Iho on todella kehnona, urtikaria ja atopia molemmat vaikeena. Samoin tää pahoinvointi jotain ihan kauheeta. Lisäksi selkäkivut vaivaa ja kaikki vaatteet ahdistaa. Mut ehkä tää vielä helpottaa. Onneksi huomenna perjantai ja pääsen jo 10 yli 4 töistä.

Ootte ajatuksissa ja hienoja uutisia Jesbe :Heartred
Kommentoin sen verran et mulla oli tosi vaikeaa alussa kuten tiedät mut helpotti rv17 eli aika vasta mut kuitenki helpotti. Toki nyt sit reumakivut tuli ja selkäkipuja ja jumit (ei oo helppoa) enkä kirjoittanut kuin oman paikkakunnan salaiseen ryhmään jonka löysin ystävän kautta jonka LA on päivä mun jälkeen, niin olin täällä aika vaisuna kun ei tehnyt mieli jutella ja nyt jäin tosi jälkeen kaikista mut uskon kyllä että sun olo myös helpottaa kun pidemmälle pääset! Ihana kuulla että siellä masu kasvaa ja kiitos ajatuksista, niin olet sinäkin ja oon niin iloinen kun odotat <3
 
Kiitoksia tsempistä kaikille tasapuolisesti :smiley-angelic003:Heartred

Mulla ehkä siksikin vaikeaa kun työilmapiiri on tosi surkea ja raskaana en jaksaisi yhtään mitään kuittailua mistään ylimääräisestä. Töissäkään en oo sanonut olevani raskaana. :bag: sanon vasta sitten kun pakko. Mut kuitenkin pakko laittaa itsensä ja masuasukki etusijalle, että jos vaan kuormitu, ei se vauvallekaan ole hyvästä ja sitten on parempi jäädä pois töistä, jos siltä näyttää. Mä en kuitenkaan ole oksentanut kertaakaan, yökin vain, mut olo on silti tositosi huono. Lisäksi tää urtikaria tekee huonoa oloa, kun yöt menee raapiessa niin stressitaso nousee :bag:
 
Mä oon snaonu tätä varmaan jo kyllästymiseen asti, mut olo on ku mitään ei olis koskaan tapahtunut. Peitto heiluu melkein joka päivä mut halut on olemattomat. Sytyn nykyään puoli tuntia peiton heilutuksesta ja viime viikolla mikään ei riittänyt. Nyt on lähinnä ihan sama-fiilis ja se vetää alakuloseks. :sorry:

Tästä päättelin et mulla oli viimeviikol ovis vaikka oliski kuin harvinaista. Alkaa päivät käymään vähiin jos menkkojen pitää alkaa 27 päivä.. toki ihmeitä tapahtuu jos kuitenkin oon lukenut itseäni väärin mutta saa nähdä.. jännäillään siis yhä. :angelic:

Anteeks vuodatus mut melko tyhjä olo nyt. :shifty:
 
Mä oon snaonu tätä varmaan jo kyllästymiseen asti, mut olo on ku mitään ei olis koskaan tapahtunut. Peitto heiluu melkein joka päivä mut halut on olemattomat. Sytyn nykyään puoli tuntia peiton heilutuksesta ja viime viikolla mikään ei riittänyt. Nyt on lähinnä ihan sama-fiilis ja se vetää alakuloseks. :sorry:

Tästä päättelin et mulla oli viimeviikol ovis vaikka oliski kuin harvinaista. Alkaa päivät käymään vähiin jos menkkojen pitää alkaa 27 päivä.. toki ihmeitä tapahtuu jos kuitenkin oon lukenut itseäni väärin mutta saa nähdä.. jännäillään siis yhä. :angelic:

Anteeks vuodatus mut melko tyhjä olo nyt. :shifty:
mulla ainakin halut loppuu ku seinään oviksen jälkeen. hormonit tekee tehtäväänsä :) eipä siitä kannata liikaa huolestua!
 
Sullakin jo NT-ultra! Ihanaa! :nailbiting::Heartred

Juu. Mä olen päättänyt suosiolla olla kikkailematta, kun konstit on loppujen lopuksi melko toimimattomia. Mun oma äiti jolla on sekä tyttöjä, että poikia sanoi että kaikki on tehty samalla tavalla. :grin Ei mitään puhettakaan ajotuksesta.


Meillä on niin ihana poika, että tilaisin toisen jos ois takuu että on yhtä rauhallinen tapaus, kun tää. Poitsu leikkii itekseen tosi paljon ja hälle riittää että isi tai äiti katselee vierestä. :)

Mun eka poika oli rauhallinen kaveri, ei kiikkunu ikinä mihinkää tai tehny piruuksia, vaan ootappa ku toinen ei ollukkaa samanlainen :hilarious: ei osannu kävellä niin kiikku jo sohvan kautta tv-tasolle, pää on kolmas jalka ja energiaa ku pienessä pitäjässä. :angelic:
 
Mulla oli tänään se aika yksityiselle lapsettomuusklinikalle ja nyt on ensimmäistä kertaa hyvä ja toiveikas olo :smiley-angelic001 tässä kierrossa ei vielä mitään lääkitystä oteta käyttöön, koska toisessa munasarjassa oli 4cm kysta, joten annetaan sen rauhoittua ja ens kierrossa sitten alkukierrossa käyttöön ovulaation tukilääkitys ja ovulaation jälkeen keltarauhashormonituki. Lääkäri oli ihana ja ymmärtäväinen.
 
Reggie, aivan ihanaa!!! :smiley-angelic003 Aivan loistavaa! Mulla olo tälle päivää piristy ihan vaan siitä miten helpottavaa ja toivoa tuovaa tuo on :Heartpink

Nuorena äidiksi, jokaisen kierto on yksilöllinen ja ovis voi olla hyvinkin jo alkukierrosta, eikä se välttämättä tarkoita mitään huonoa. Halujen määrä korreloi kierron vaiheeseenkin, joten nou hätä. :) Se, että kierto on keskimäärin naisella 28 päivää, niin vaihtelua voi olla huru mycket silti. :happy:

omanapa;
Kp 15, ovistestit vaan haamuilee. :rolleyes: Joko mä missasin lh-huipun testillä sillon kun se kertaalleen käväs kp11 lähempänä plussaa tai sitten se tulee myyöööhään, tai ei ollenkaan, mikä ei mulle olis mitenkään tavaton ajatus. Tarvittaessa jatkan testailua vaikka sinne 26.10 saakka, sit on melkonen rivistö testejä jo näytettävänä gynelle :hilarious: teen vielä varmuudeksi puhtaan negan raskaustestillä samana aamuna, ja kirjaan varoiks kaikki ylös aiemmaltakin yritysajalta, etten vaan unohda mitään.

Tuntuu typerältä, että toi ”kemiallinen” mikä lienee nyt häröily olikaan, toi vähän toivoa että mun kroppa toimiskin ja nyt näyttää taas liiankin tutulta tää toiminta. :facepalm: Se plussa r-testissä vaikuttaa mun mielessä kohtuullisen tavoittamattomissa olevalta, ellei apuja gyneltä heru. Olkoonkin vasta atm yk2, ei sitä ovuloimatta lasta alkuun saada. :meh:

Onneks on muutakin ajateltavaa, neuletakista uupuu enää vetoketju, aloittelin jo pojalle Ninjago villa-asua talveksi ja palmikkopipokin valmistuu just eikä kohta. :smug: Aiemmin viikolla jo anopille valmistu pipo talveksi ja mieskin rymyää metässä mun neuloma pipo päässä:woot: tälle vuodelle valmiita neuleita 39.
 
Mun eka poika oli rauhallinen kaveri, ei kiikkunu ikinä mihinkää tai tehny piruuksia, vaan ootappa ku toinen ei ollukkaa samanlainen :hilarious: ei osannu kävellä niin kiikku jo sohvan kautta tv-tasolle, pää on kolmas jalka ja energiaa ku pienessä pitäjässä. :angelic:

Just näin! Ehin pohtia jo toisessa ketjussa, että entä jos toinen rakas onkin semmonen hulivili. :hilarious:
 
Mulla oli tänään se aika yksityiselle lapsettomuusklinikalle ja nyt on ensimmäistä kertaa hyvä ja toiveikas olo :smiley-angelic001 tässä kierrossa ei vielä mitään lääkitystä oteta käyttöön, koska toisessa munasarjassa oli 4cm kysta, joten annetaan sen rauhoittua ja ens kierrossa sitten alkukierrossa käyttöön ovulaation tukilääkitys ja ovulaation jälkeen keltarauhashormonituki. Lääkäri oli ihana ja ymmärtäväinen.

Ihanaa! Pelastit munkin päivän tällä. :Heartred
 
Reggie, aivan ihanaa!!! :smiley-angelic003 Aivan loistavaa! Mulla olo tälle päivää piristy ihan vaan siitä miten helpottavaa ja toivoa tuovaa tuo on :Heartpink

Nuorena äidiksi, jokaisen kierto on yksilöllinen ja ovis voi olla hyvinkin jo alkukierrosta, eikä se välttämättä tarkoita mitään huonoa. Halujen määrä korreloi kierron vaiheeseenkin, joten nou hätä. :) Se, että kierto on keskimäärin naisella 28 päivää, niin vaihtelua voi olla huru mycket silti. :happy:

omanapa;
Kp 15, ovistestit vaan haamuilee. :rolleyes: Joko mä missasin lh-huipun testillä sillon kun se kertaalleen käväs kp11 lähempänä plussaa tai sitten se tulee myyöööhään, tai ei ollenkaan, mikä ei mulle olis mitenkään tavaton ajatus. Tarvittaessa jatkan testailua vaikka sinne 26.10 saakka, sit on melkonen rivistö testejä jo näytettävänä gynelle :hilarious: teen vielä varmuudeksi puhtaan negan raskaustestillä samana aamuna, ja kirjaan varoiks kaikki ylös aiemmaltakin yritysajalta, etten vaan unohda mitään.

Tuntuu typerältä, että toi ”kemiallinen” mikä lienee nyt häröily olikaan, toi vähän toivoa että mun kroppa toimiskin ja nyt näyttää taas liiankin tutulta tää toiminta. :facepalm: Se plussa r-testissä vaikuttaa mun mielessä kohtuullisen tavoittamattomissa olevalta, ellei apuja gyneltä heru. Olkoonkin vasta atm yk2, ei sitä ovuloimatta lasta alkuun saada. :meh:

Onneks on muutakin ajateltavaa, neuletakista uupuu enää vetoketju, aloittelin jo pojalle Ninjago villa-asua talveksi ja palmikkopipokin valmistuu just eikä kohta. :smug: Aiemmin viikolla jo anopille valmistu pipo talveksi ja mieskin rymyää metässä mun neuloma pipo päässä:woot: tälle vuodelle valmiita neuleita 39.

Ihanaa noi käsityöt ja mikä määrä sulla! Muakin rentouttaa ommella pojalle pöksyjä ja bodeja yms... :hello2
 
Ihanaa noi käsityöt ja mikä määrä sulla! Muakin rentouttaa ommella pojalle pöksyjä ja bodeja yms... :hello2

Käsityöt on mulle ihan henkireikä, samoin kirjottaminen, piirtäminen ja musiikki :love7
Käsitöitä tehny aina mut viis vuotta kohta yrittäjänä tilauksesta kanssa :grin Ompelu olis kans aivan ihanaa mut siihen ei oo oikeen nytkään tilaa :cool:
 
Käsityöt on mulle ihan henkireikä, samoin kirjottaminen, piirtäminen ja musiikki :love7
Käsitöitä tehny aina mut viis vuotta kohta yrittäjänä tilauksesta kanssa :grin Ompelu olis kans aivan ihanaa mut siihen ei oo oikeen nytkään tilaa :cool:

Eikä! :woot: Ihan huippua! Käsityöt on niin katoava laji tänä päivänä. Aina jos joku toi töihin itse tehtyjä tossuja niin se oli parasta.

Mä tykkään kanssa musiikista ja
Pojastakin huomaa, että on musiikin ystävä, kun jammaa tahdissa.

Se on muuten jännä, että Moon riveriä en tykkää soittaa, kun se saa pojan itkemään. :oops: Aina sama reaktio kun yritän soittaa sitä. Eka kuuntelee biisin loppuun ja lopuksi rupee itkemään. :dontknow
 
Eikä! :woot: Ihan huippua! Käsityöt on niin katoava laji tänä päivänä. Aina jos joku toi töihin itse tehtyjä tossuja niin se oli parasta.

Mä tykkään kanssa musiikista ja
Pojastakin huomaa, että on musiikin ystävä, kun jammaa tahdissa.

Se on muuten jännä, että Moon riveriä en tykkää soittaa, kun se saa pojan itkemään. :oops: Aina sama reaktio kun yritän soittaa sitä. Eka kuuntelee biisin loppuun ja lopuksi rupee itkemään. :dontknow

Sitä kyllä hämmentävän paljon arvostetaan kun joku tekee! Harvemmin osuu kohdalle niitä jotka olis tilaamassa ”lankakuluilla”. :angelic: Ja se on ihanaa! Kesällä sain suunnitella mökkikäyttöön sukat, sain värjätä langan ja suunnitella kuviot ja kaikki :gen053 se oli aivan ihanaa! Ja nyt neuletakki, joka on kopio vanhasta luottoneuleesta; ihana päästä toteuttaan kaikkea erilaista ja haastavaa :excited001

Ilmeisesti siellä pojalla vahvasti tunteisiin menee siis :Heartpink Meillä poika on kans musiikin ystävä, jammailee ja lauleskelee :biggrin sata salamaa on ollu vähän turhankin hitti mut musiikkimaku melko raskasta noin muuten kuten mulla, isällään ja bonusiskällä :king
 
Mulla oli tänään se aika yksityiselle lapsettomuusklinikalle ja nyt on ensimmäistä kertaa hyvä ja toiveikas olo :smiley-angelic001 tässä kierrossa ei vielä mitään lääkitystä oteta käyttöön, koska toisessa munasarjassa oli 4cm kysta, joten annetaan sen rauhoittua ja ens kierrossa sitten alkukierrossa käyttöön ovulaation tukilääkitys ja ovulaation jälkeen keltarauhashormonituki. Lääkäri oli ihana ja ymmärtäväinen.

Aivan mahtavia uutisia, niin iloinen teidän puolesta!! :hello2 Tehdäänkö sille kystalle mitään, vai häviääkö se kierron jälkeen itsestään?
 
Aivan mahtavia uutisia, niin iloinen teidän puolesta!! :hello2 Tehdäänkö sille kystalle mitään, vai häviääkö se kierron jälkeen itsestään?
Yleensä niiden pitäis menkkojen mukana hävitä :)

tosi huippua kyllä, Reggie kun sait apuja!!! :happy093
 
Just näin! Ehin pohtia jo toisessa ketjussa, että entä jos toinen rakas onkin semmonen hulivili. :hilarious:

Lapset on niin erilaisia ja onkin jännittävä miettiä mitä mahdollisesti vois olla luvassa :happy:

Meillä tyttö on se, jota on juoksutettu tapaturmien jälkeen päivystyksessä, kun on vauhdissa ottanut yhteen milloin minkäkin kanssa. Pojat on liikunnallisia kyllä, mutta silti paljon rauhallisempia luonteita.
 
Just näin! Ehin pohtia jo toisessa ketjussa, että entä jos toinen rakas onkin semmonen hulivili. :hilarious:

Meillä on taas niin että esikoiset, kaksoset, ovat ihan eri maata keskenään. Tyttö oli hyvin itkuinen ensimmäisen vuoden ja herkkä kiukuttelemaan, muuten rauhallinen. Poika lähti jo 9 kk ikäisenä juoksemaan. Vielä nyt 6 vuotiaanakin juoksee siirtymissä eikä osaa pysyä paikallaan :hilarious: Sitten on tämä nuorin tyttö, 3v elohiiri. Menisivät isoveljen kanssa kaksosista sillä ihan samanlaisia. Juoksevat joka paikkaan ja pysyvät liikkeellä jatkuvasti. Eikä tapaturmilta vältytä. Tyttö lähti jo puolen vuoden ikäisenä kävelemään keittiöntuolia työntäen apuna. Saas nähdä millainen neljäs on jos ja kun semmoinen suodaan:)
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top