Musta avoimuus on hienoa ja kunnioitettavaa. Ensinäkin näistä asioista puhutaan liian vähän, vaikka koskettaa oikeasti aika monia. Jokainen tietysti punnitsee, missä menee oma henkilökohtaisen raja, mitä pystyy julkistamaan ja, mikä ei ole liian kipeää, ettei joku käännä sitä sinua vastaan tai hyväksikäytä kokemustasi. Kuitenkin, minä ainakin ajattelen, että jos joskus me pieni syliin saadaan tai, vaikka ei saataisikaan, niin aion kertoa pienestä keskenmenneestä "enkelivauvastamme" julkisesti (vaikka kaveri ei edes todennäköisesti majaillut kohdussa), tosin vasta sitten, kun aika on riittävän kypsä. Se oli kuitenkin niin iso asia meidän pieneen perheeseen, että sillä on merkitystä varmasti silloinkin, vaikka raskautuisin uudestaan tai elämä kulkisi erilaisia polkuja eteenpäin. :angelic: