Kiitos tsempeistä

Kaavinta tehty nyt. Olen aika pettynyt, että kukaan ei minulle selittänyt ennalta, mitä konkreettisesti tehdään, vaikka siitä monta kertaa kyselin. Vastaukset olivat luokkaa "kaavitaan raskausmateriaali pois". No shit, en olisi arvannut. Ennen kaavintaa tehdyssä ultrassa lääkäri ei olisi myöskään halunnut pyynnöstäni näyttää sikiötä, mutta suostui onneksi. Se vei suruprosessia taas vähän eteen päin. Olisin halunnut myös nähdä sikiön, mutta sekään ei tietenkään onnistunut kaavinnan vuoksi

Onneksi muisto kahden päivän takaisesta, kauniista ja levollisesta, mutta elottomasta vauvasta ultrakuvassa säilyy. Minun pieni enkelini
Kaavinnan jälkeen en myöskään ole kuullut mitään palautetta, miten se meni. Lisäksi ennakkoon kun kyselin, olenko jälkikäteen kipeä, kaikki vastasivat, että en. Nyt olen muutamassa tunnissa saanut kipulääkettä suoneen viisi kertaa. Kun kerroin huoleni siitä, miten kipeä olen kotona ja saanhan hyvät kipulääkkeet, vastattiin, että saan Panadolia. Alan olla itkun partaalla siis nyt myös siksi, että pelkään joutuvani kotona koviin kipuihin

Psykiatrian puolelta onneksi lupailtiin jotakin uneen, kun en viime yönä rauhoittavillakaan nukkunut kuin 3h. Niin, ja toivottavasti saisin varmuuden vuoksi myös muutaman rauhoittavan. Paniikkikohtauksiin taipuvaisena väitän, että olisi ihan perusteltua. Huh.