Raskaaksi 2019

Masentavaa katsoa tuota listaa, tässä tulee kohta vuosi täyteen ja masu pysynyt tyhjänä! Välillä kuvittelen että nyt se ois hyvä hetki mutta sitten ei tapahdu mitään. Viime viikolla to/pe alkoi semmoinen hento menkkakipu, ignoorasin sitä eiliseen asti. Tänään aamulla heräsin pieneen närästykseen. Mutta voihan tämä olla ihan vain menkkakipua. Flon mukaan menkat pitäisi alkaa lauantaina mutta ei nämä kivut viikkoa ennen ala? Täs alan miettiä kaikenlaista, ja vaikka en ole varma oliko mulla reilu viikko sitten ovis niin aivot ovat päättäneet että nyt ollaan raskaana :grin siis 6/7.4 oli flo ennustanut ovista ja meillä oli ihan kivat petipuuhat silloin.

Vaikka ei aktiivisesti seurata tilannetta niin nythän se tilanne olisikin perfect kun etelänmatka on enää parin viikon päästä. Toki sitten yrjöön koneessa jne. jos näin on!:wtf::yuck:
 
Masentavaa katsoa tuota listaa, tässä tulee kohta vuosi täyteen ja masu pysynyt tyhjänä! Välillä kuvittelen että nyt se ois hyvä hetki mutta sitten ei tapahdu mitään. Viime viikolla to/pe alkoi semmoinen hento menkkakipu, ignoorasin sitä eiliseen asti. Tänään aamulla heräsin pieneen närästykseen. Mutta voihan tämä olla ihan vain menkkakipua. Flon mukaan menkat pitäisi alkaa lauantaina mutta ei nämä kivut viikkoa ennen ala? Täs alan miettiä kaikenlaista, ja vaikka en ole varma oliko mulla reilu viikko sitten ovis niin aivot ovat päättäneet että nyt ollaan raskaana :grin siis 6/7.4 oli flo ennustanut ovista ja meillä oli ihan kivat petipuuhat silloin.

Vaikka ei aktiivisesti seurata tilannetta niin nythän se tilanne olisikin perfect kun etelänmatka on enää parin viikon päästä. Toki sitten yrjöön koneessa jne. jos näin on!:wtf::yuck:
Mähän varasin jo lapsettomuus aikaa kun tuli pikkuhiljaa vuosi täyteen ja tänään soitin että perutaampas hetkeksi puheet ja varataan ihan neuvola aikaa :coldfeet: ja mulla alko melkeen heti oviksen jälkeen kaikki oireet nukuin huonosti ja mahassa mylläs oli muka nälkä mutta ei uponnu muutenki ruokahalu kateissa ja tämähän tahtoi vissiin pysyä piilossa sain vasta 5+0 kunnon viivat sitä ennen kerkesin jo luopua toivosta kun negaa näytti :hilarious:
 
Mähän varasin jo lapsettomuus aikaa kun tuli pikkuhiljaa vuosi täyteen ja tänään soitin että perutaampas hetkeksi puheet ja varataan ihan neuvola aikaa :coldfeet: ja mulla alko melkeen heti oviksen jälkeen kaikki oireet nukuin huonosti ja mahassa mylläs oli muka nälkä mutta ei uponnu muutenki ruokahalu kateissa ja tämähän tahtoi vissiin pysyä piilossa sain vasta 5+0 kunnon viivat sitä ennen kerkesin jo luopua toivosta kun negaa näytti :hilarious:
Mulla oli keskenmeno joka alkoi samalla tavalla mutta se tosiaan loppui 5+4 tms että ei ehtinyt kauan iloita asiaa. Mutta hmm, joo voihan nämä ooreet olla sitä tai sit ihan vain tavallinen väsymys ja kilpirauhasen toimintaa joka heiluu, tämähän se ongelma on kilpparin kanssa ku ei tiedä oikein miten se aiheuttaa ongelmia tähän asiaan.
 
Mulla oli keskenmeno joka alkoi samalla tavalla mutta se tosiaan loppui 5+4 tms että ei ehtinyt kauan iloita asiaa. Mutta hmm, joo voihan nämä ooreet olla sitä tai sit ihan vain tavallinen väsymys ja kilpirauhasen toimintaa joka heiluu, tämähän se ongelma on kilpparin kanssa ku ei tiedä oikein miten se aiheuttaa ongelmia tähän asiaan.
Kilppari on kyllä hankala ja tekee omat hankaluudet raskautumiseen. Mulla oli kkm mutta meni jossain 7-8vko kerkes jo tottua ajatukseen
 
Hei pitkästä aikaa ja onnittelut plussanneille!:)

Haluaisin kysyä, että onko jollekin käynyt niin, että keho on reagoinut mielialaan niin voimakkaasti, että ovulaatiotkin ovat estyneet? Tämä ajatus ei jätä mua rauhaan. (Ihan jo silläkin, että epäilyttää onko jotkut esivaihdevuodet alkaneet 37v.:wtf:)

Musta tuntuu, että mulle olisi käynyt juuri niin. Oli voimakasta surua viime syksystä alkaen, ja tietty samaan aikaan tuulimunakin todettiin, niin sekin vaan lisäsi ahdistusta. Tuulimunan jälkeen ensimmäisessä kierrossa tunsin ovulaation, mutta ehkäistiin silloin. Sen jälkeen on ollut ihan kuin kuollutta kohdun seudulla. Ei kerrassaan mitään tuntemuksia, vaikka ensimmäisen lapsen syntymästä asti on ollut aina voimakkaat oviskivut.
Kierrot eivät silti ole venyneet, vaan päinvastoin lyhentyneet jopa kolmella päivällä tänä aikana. Niin ja ovistesteistä pelkkiä haamuja, ja jopa ihan blancoja tuloksia.

Nyt kun mieli on piristynyt, niin ihan kuin toiminta olisi käynnistynyt uudelleen. Bongasin hienot kananmunalimatkin tässä kierrossa kipujen lisäksi. Viime kierrossa oli jo vähän viitteitä tähän suuntaan. Join silloin greippimehua alkukierron, mahtoikohan auttaa.:p

Jännä ajatus muuten, että meille olisi pitänyt tällä viikolla syntyä vauva.:bored:
 
Hei pitkästä aikaa ja onnittelut plussanneille!:)

Haluaisin kysyä, että onko jollekin käynyt niin, että keho on reagoinut mielialaan niin voimakkaasti, että ovulaatiotkin ovat estyneet? Tämä ajatus ei jätä mua rauhaan. (Ihan jo silläkin, että epäilyttää onko jotkut esivaihdevuodet alkaneet 37v.:wtf:)

Musta tuntuu, että mulle olisi käynyt juuri niin. Oli voimakasta surua viime syksystä alkaen, ja tietty samaan aikaan tuulimunakin todettiin, niin sekin vaan lisäsi ahdistusta. Tuulimunan jälkeen ensimmäisessä kierrossa tunsin ovulaation, mutta ehkäistiin silloin. Sen jälkeen on ollut ihan kuin kuollutta kohdun seudulla. Ei kerrassaan mitään tuntemuksia, vaikka ensimmäisen lapsen syntymästä asti on ollut aina voimakkaat oviskivut.
Kierrot eivät silti ole venyneet, vaan päinvastoin lyhentyneet jopa kolmella päivällä tänä aikana. Niin ja ovistesteistä pelkkiä haamuja, ja jopa ihan blancoja tuloksia.

Nyt kun mieli on piristynyt, niin ihan kuin toiminta olisi käynnistynyt uudelleen. Bongasin hienot kananmunalimatkin tässä kierrossa kipujen lisäksi. Viime kierrossa oli jo vähän viitteitä tähän suuntaan. Join silloin greippimehua alkukierron, mahtoikohan auttaa.:p

Jännä ajatus muuten, että meille olisi pitänyt tällä viikolla syntyä vauva.:bored:

Itsellä ainakin olen huomannut että stressi ja ahdistus vaikuttavat kiertoon. Viime syksy oli henkisesti tosi rankka, ja minullakin kiertojen pituus lyheni usealla päivällä, normaalisti ollut sen 27-28, mutta syksyllä 22-24. Nyt kun mieliala on parempi ja stressiä vähemmän, on pari viimeistä kiertoa ollut 25 päivää.

Vaikutuksesta ovikseen en osaa sen kummemmin sanoa, kun en ole sitä testaillut enkä kyllä tuntenutkaan oikeastaan ikinä. Olen vaan arvellut sen tapahtuvan kun kierrot ei veny ja raskaus useamman kerran alkanutkin vaikka loppuun ei ole vielä päästykään. Pitäisi varmaan oikeasti jossain kierrossa testailla saako ovistesteihin plussaa näkymään...
 
Itsellä ainakin olen huomannut että stressi ja ahdistus vaikuttavat kiertoon. Viime syksy oli henkisesti tosi rankka, ja minullakin kiertojen pituus lyheni usealla päivällä, normaalisti ollut sen 27-28, mutta syksyllä 22-24. Nyt kun mieliala on parempi ja stressiä vähemmän, on pari viimeistä kiertoa ollut 25 päivää.

Vaikutuksesta ovikseen en osaa sen kummemmin sanoa, kun en ole sitä testaillut enkä kyllä tuntenutkaan oikeastaan ikinä. Olen vaan arvellut sen tapahtuvan kun kierrot ei veny ja raskaus useamman kerran alkanutkin vaikka loppuun ei ole vielä päästykään. Pitäisi varmaan oikeasti jossain kierrossa testailla saako ovistesteihin plussaa näkymään...

Tämä jo helpotti mua, että kerroit sullakin kiertojen lyhentyneet stressistä.:) Kaikki vaan aina puhuu kiertojen venymisestä.
Vaikka mulla on jo ikää, niin silti en aina oikein tiedä näistä. Onhan mulla ollut vuosikausia menkatkin pois raskauksien, imetyksien ja hormonikierukan vuoksi. Ja ehkä nuorempana en niin osannut havainnoida näitä juttuja.
Toivotan lisäksi teille pikaista tärppiä, teillä tainnut olla jo tarpeeksi vastoinkäymisiä.:Heartpink
 
Terkkuja Tallinnasta :joyful:
 

Liitteet

  • IMG_20190415_192029_112.jpg
    IMG_20190415_192029_112.jpg
    28.6 KB · Katsottu: 241
Onnea Hanni ja tarrasukkia matkaan! :Heartred

Vaikka on joutunu vuoden verran melkein joka kierrossa pettymään ja kerran menettänyt pikkuisen alun, niin silti oon tosi iloinen jokaisesta plussasta täällä. Kuten jo sanottiin, muiden onni ei ole multa pois, vaan päinvastoin. Tulee sellainen positiivinen fiilis, kun muut onnistuu, niin ehkä mekin joskus :happy:

Onko Helena reissu mennyt hyvin ja nuoret olleet kiltisti? Ainakin keli näyttää suosivan!
 
Onnea Hanni ja tarrasukkia matkaan! :Heartred

Vaikka on joutunu vuoden verran melkein joka kierrossa pettymään ja kerran menettänyt pikkuisen alun, niin silti oon tosi iloinen jokaisesta plussasta täällä. Kuten jo sanottiin, muiden onni ei ole multa pois, vaan päinvastoin. Tulee sellainen positiivinen fiilis, kun muut onnistuu, niin ehkä mekin joskus :happy:

Onko Helena reissu mennyt hyvin ja nuoret olleet kiltisti? Ainakin keli näyttää suosivan!

Toistaiseksi on mennyt hyvin. Opastettu kierros oli vähän liian pitkä nuorisolle, kun niitä poltteli lähteä kaupungille. Ja heti, kun se päättyi, katosivat he kuin pieru Saharaan :grin Kohta tarkistamaan, että kaikki ovat hotellissa. Huomenna teletorniin tutustumaan!

Ja keli on mainio!!
 
Hei pitkästä aikaa ja onnittelut plussanneille!:)

Haluaisin kysyä, että onko jollekin käynyt niin, että keho on reagoinut mielialaan niin voimakkaasti, että ovulaatiotkin ovat estyneet? Tämä ajatus ei jätä mua rauhaan. (Ihan jo silläkin, että epäilyttää onko jotkut esivaihdevuodet alkaneet 37v.:wtf:)

Musta tuntuu, että mulle olisi käynyt juuri niin. Oli voimakasta surua viime syksystä alkaen, ja tietty samaan aikaan tuulimunakin todettiin, niin sekin vaan lisäsi ahdistusta. Tuulimunan jälkeen ensimmäisessä kierrossa tunsin ovulaation, mutta ehkäistiin silloin. Sen jälkeen on ollut ihan kuin kuollutta kohdun seudulla. Ei kerrassaan mitään tuntemuksia, vaikka ensimmäisen lapsen syntymästä asti on ollut aina voimakkaat oviskivut.
Kierrot eivät silti ole venyneet, vaan päinvastoin lyhentyneet jopa kolmella päivällä tänä aikana. Niin ja ovistesteistä pelkkiä haamuja, ja jopa ihan blancoja tuloksia.

Nyt kun mieli on piristynyt, niin ihan kuin toiminta olisi käynnistynyt uudelleen. Bongasin hienot kananmunalimatkin tässä kierrossa kipujen lisäksi. Viime kierrossa oli jo vähän viitteitä tähän suuntaan. Join silloin greippimehua alkukierron, mahtoikohan auttaa.:p

Jännä ajatus muuten, että meille olisi pitänyt tällä viikolla syntyä vauva.:bored:

Tää nyt on tällaista mun mutua taas, mutta kyllä minusta stressi on sellaista myrkkyä, että voi saada aikaan ihan mitä tahansa.

Itellä on nyt ollu kanssa ongelmia noiden kiertojen kanssa, mut epäilen että itellä ainakin on enemmän jotain hormoniperäistä. En ainakaan koe olevani stressaantunut (siis normaalia enempää, ainahan sitä jotakin tulee ressailtua:))

No mutta nyt on onneksi oviksetuntemukset palautuneet ja mieli aurinkoisempi. Ehkäpä tämä enteilee pientä nyyttiä saapuvaksi:) pidän peukkuja<3
 
Hei pitkästä aikaa ja onnittelut plussanneille!:)

Haluaisin kysyä, että onko jollekin käynyt niin, että keho on reagoinut mielialaan niin voimakkaasti, että ovulaatiotkin ovat estyneet? Tämä ajatus ei jätä mua rauhaan. (Ihan jo silläkin, että epäilyttää onko jotkut esivaihdevuodet alkaneet 37v.:wtf:)

Musta tuntuu, että mulle olisi käynyt juuri niin. Oli voimakasta surua viime syksystä alkaen, ja tietty samaan aikaan tuulimunakin todettiin, niin sekin vaan lisäsi ahdistusta. Tuulimunan jälkeen ensimmäisessä kierrossa tunsin ovulaation, mutta ehkäistiin silloin. Sen jälkeen on ollut ihan kuin kuollutta kohdun seudulla. Ei kerrassaan mitään tuntemuksia, vaikka ensimmäisen lapsen syntymästä asti on ollut aina voimakkaat oviskivut.
Kierrot eivät silti ole venyneet, vaan päinvastoin lyhentyneet jopa kolmella päivällä tänä aikana. Niin ja ovistesteistä pelkkiä haamuja, ja jopa ihan blancoja tuloksia.

Nyt kun mieli on piristynyt, niin ihan kuin toiminta olisi käynnistynyt uudelleen. Bongasin hienot kananmunalimatkin tässä kierrossa kipujen lisäksi. Viime kierrossa oli jo vähän viitteitä tähän suuntaan. Join silloin greippimehua alkukierron, mahtoikohan auttaa.:p

Jännä ajatus muuten, että meille olisi pitänyt tällä viikolla syntyä vauva.:bored:

Mulla on ollut tän kierron aikana tosi kovaa stressiä ja mieli todella matalalla ja nyt ei ole oviksesta ollut merkkiäkään ja ovis testit näyttäny vaan haaleeta viivaa vähän reilun viikon.
Joulukuussa jäi ovis samalla lailla mun mielestä tulematta kokonaan, kun olin kipeänä viikon verran. Että kyllä se voi vaikuttaa mun kokemuksen mukaan.
Kierto mulla on nyt muutenkin viimesen vuoden aikana lyhentynyt muutamalla päivällä jo vaikka oon vasta 32. Mutta eikös ne esivaihde vuosien oireet voi alkaa jo 10-vuotta ennen varsinaisia vahdevuosia.?
 
Toivotaan nyt koirankorva, ettei tarvitse palata tänne takaisin!

Mistä muuten vetoa, että gelee aikaistaa oviksen tortai-illalle, kun matkustetaan perheen voimin laivalla pääsiäiseksi Ruotsiin. Ois niin mun tuuria!
Tallennatte sit vaan ajoissa ;)
 
Voikohan ovulaatio olla vasta kp 22 o_O Mulla oli sillon menkkamaista alavatsakipua ja kananmunamaista limaa. Flo ennusti ovulaation viikkoa aiemmaksi kp 15. Niihin aikoihin ei mitään oireita.
 
Heräsin aamulla taas 5 min ennen kellonsoittoa ja olin suht pirteä. Eilen illalla väsytti 21 jälkeen kaameasti mutta pitihän sitä pelaa ja lukea vielä sängyssä. Jossain hammaspesun aikana muljahti sellainen hyvin erilainen kipu, menkkakipu on ollut jomottava, tämä oli enemmän repäisy mutta erilainen noista tavallisista suonenvedoista ja mitä kaikkea olen viimeaikoina tuntenut. En usko että tämä olisi kiinnittymistä tai sitä että munasolu porautuu kohtuuni, mutta en ole samankaltaisia tuntenut ennen menkkojakaan. Eilen join simaakin, koska olen niin varma ettei tässä ole mitään. 10 päivää reissuun ja tällaista stressiä :grin mieheni vanhemmat tulevat mukaan joten miten sitten heille selittäisi että tavallisesti viiniä litkivä rouva ei juo mitään haha! Joo tiedän, pitää varmaan kertoa sitten mutta en haluaisi kertoa kenellekään ennen kuin on se pahin vaara ohi.

MUTTA tämä ei ole kiveen hakattua. Musta tuntuu että tuo menkkajomotus alkaa tässä kohta joten en suunnittele nyt eteenpäin mitään! En ole raskaana kunnes on todiste että olen :joyful:
 
Tänää dippasin yhden r-testin ja yhden o-testin. No eihän siihen r-testiin tietenkää mitää tullu ja o-testi edelleen samanlainen viiva ku aikasempinakin päivinä?!?
Tää on kyllä varmaan ovuloimaton kierto. Tietenki just silloin kun mies sanoi että kerro vaan sitten kun on se päivä.. :sorry: tää on niin mun tuuria.
No nyt aattelin etten ens kierrossa testaile mitään, enkä laskeskele päiviä. Saa nähdä pystynkö, mutta parempi varmaan olis ennen kun vanhat pitkän yritys ajan kipeet tunteet nousee pintaan ja sit yritys vaikeutuu entisestään. Yritän käsitellä näitä asioita yleensä hyvien puolien kautta, mutta joskus on vaan vaikee olla positiivinen.
 
Tänää dippasin yhden r-testin ja yhden o-testin. No eihän siihen r-testiin tietenkää mitää tullu ja o-testi edelleen samanlainen viiva ku aikasempinakin päivinä?!?
Tää on kyllä varmaan ovuloimaton kierto. Tietenki just silloin kun mies sanoi että kerro vaan sitten kun on se päivä.. :sorry: tää on niin mun tuuria.
No nyt aattelin etten ens kierrossa testaile mitään, enkä laskeskele päiviä. Saa nähdä pystynkö, mutta parempi varmaan olis ennen kun vanhat pitkän yritys ajan kipeet tunteet nousee pintaan ja sit yritys vaikeutuu entisestään. Yritän käsitellä näitä asioita yleensä hyvien puolien kautta, mutta joskus on vaan vaikee olla positiivinen.
Jos yhtään lohduttaa heitin ite kaikki ovulaatio testit ja kaiken maailman greippimehut yms pois ja tässä kierrossa kun apuna ei ollut kuin mammavitamiinit foolihapon kera sain sen plussan vihdoin ja viimein. Olin jo varannut lapsettomuustutkimuksiin ajan jonka nyt peruin. Tiedän vaan niin elävästi tuon tuskan kun ei tiedä mitä pitäis tehdä ja ympärillä ihmiset ja tutut raskautuu vahinkojenkin kautta. Kyllä se sieltä tulee aivan varmasti ja mun kokemuksen mukaan silloin kun vähiten odotat. Nyt pelko siitä että menettää on suuri.
 
Takaisin
Top