Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Ymmärrän pointtisi katkeruus syö ihmistä mut meidän tilanteissa olevat kai automaattisesti kokee surua ja ajattelee että miksi en minä. Se on luonnollistaMeillä on yrityskiertoja joku sata (kukapa näitä laskemaan enää moneen vuoteen). Meillä toki on tässä välissä ollut aika, jolloin poistin kaikki sovellukset, en käynyt missään palstoilla ja aloin ajattelemaan, että se oli sitten siinä.
Mutta sitten mies otti asian puheeksi, että mitä jos mennään tutkimuksiin ja hoitoihin että ei tarvi ainakaan miettiä nelikymppisenä että olisiko pitänyt. Ja sillä tiellä ollaan. Sen "tauon" aikana ei käytetty ehkäisyä ja mä ajattelin et jos ei stressaa ja antaa olla niin tärppää. No sekään ei auttanut.
Mua kyllä harmittaa tavallaan plussauutiset, mutta niihinkin on tottunut. Muut on "mennyt ohi" monet kerrat jo, vaikka me ollaan oltu jonossa ensin. Enää se ei niin pahalta tunnu, olen lähinnä surullinen meidän takia, en katkera plussanneelle/raskaana oleville.
Ja kuten huomaa, toivosta en ole luopunut, kun täälläkin pyörin. Tyhmä sitä taitaa olla, mut minkä teet. Kunhan päästään hoidot aloittamaan ja jos niistäkään ei tulosta tule niin voi sitten ajatella et kaikkemme on tehty ja näin ei vain ollut tarkoitus.
Mulla oli tuo epäonnistunut fiilis naisena mutta päätin vuosien jälkeen ja keskenmenon että nyt meen hoitoja kokeilemaan.Vuoden odottamisen (jos kaikki on kunnossa) ymmärrän lääkärien kannalta. Oliko se joku 20-25% mahdollisuus tärppiin/ kierto. Että annetaan luonnolle mahdollisuus eikä "sorkita" hormoneilla.
Yksityiseltä varmasti saa apua, mutta julkisella ei ns. Turhaan haluta hoitaa jos mahdollisuus on onnistumiseen luomuna (koska raha).
Enkä nyt halua loukata ketään, en varmaan osaa ajatuksiani selkeästi selittää, mutta nämä siis vaan mun ajatuksia ja näkökulmia.
Mulle hoitoihin meno oli henk. Koht. Tosi iso kynnys. Tunsin epäonnistuneen ihmisenä ja naisena, kun ei näinkään luonnollinen asia onnistu.
Ennen aikaa ei ollut mahdollisuuksia sekoittaa hormoonejasi napeilla, ja olen varma että silloinkin oli kaikenlaisia poppakonsteja ja luonnon menetelmiä mitä yritettiin. (hyppää yhdellä jalalla niin tulet helpommin raksaaksi tms.) mutta jos on se mahdollisuus tänään niin minä otan sen mielelläni, jos en tässä vuoden aikana luomuna onnistu. Ne ovat silti enimmäkseen hormoneja joita pitäisi olla jo vartalossasi, eli autat vartaloasi toimimaan "paremmin" tai eri tavalla kuin se haluaa. Itse "huijaan" vartaloani joka aamu kilpirauhaslääkkeillä, ja ilman niitä en olisi iloinen, aikaansaava, positiivinen minä. Siksi en olisi lääkkeitä vastaan tässä asiassa...
Tämä on varmaan kaikille "pelätyille" asioille sama, että itse kasvattaa sitä möröksi kun ei silloin joskus uskaltanut tehdä sitä. Mä olin autoonnettomuudessa nuorena ja jos en olisi heti hypännyt takasin ratin taakse niin en varmaan ajaisi enää. Olen varovaisempi mutta ajan. Minäkään en huuda että kaikki mömmöt heti, vaan katson miten tämä vartalo toimii nyt ja sitten kyselen apuja jos se ei toimikaan. Tässä on kai se ydinkysymys, kumpi on isompi mörkö mahdollisista vaihtoehdoista? Itse ainakin taistelen loppuun asti että saisin oman käärön :)En minäkään ole lääkkeitä vastaan.
Mutta jotenkin tämä on ollut niin iso juttu mulle/meille että siitä tuli vuosien mittaan isompi mörkö. Mut ehkä se aika vaan vaadittiin että meistä olisi tähän. Esim. 5v sitten en tiedä olisko riittänyt kantti. Me ollaan kyllä kasvettu molemmat tässä vuosien aikana ja parit kriisit selätetty, että ehkä nyt vaan oli meidän aika.
Nyt vain ottamaan se askel eteenpäin vaikka se olisikin pelottava, ja lopputulos on epävarma. Näin minä tein kun vaihdoin työpaikkaa 5,5vuoden jälkeen. Monta kertaa ajattelin että mitä mä teen? Samaan tulokseen tulin kuitenkin joka kerta, en tiedä mitä hyvää tästä tulisi jos en kokeile! Samaa ajattelen tässäkin asiassa... Tsemppiä teilleNiinhän se on!
Meillä tuntui menevän monta vuotta siihen että aina mietittiin et mennään "Sitkun on sitä ja tätä tehty/saavutettu".
Mutta ollaan kyllä sitä lasta haluttu. Toki sitä miettii et jos olis aiemmin niin ei olis ollut näitä muutoksia estämässä, mut jossittelu on turhaa nyt.
Pitkä aikahan on suhteellinen käsite.. Mulla on sama tilanne kuin AZ:lla että puolisen vuotta yritystä mutta parhaillaan vasta yk5 pitkien kiertojen takia. Nyt jo apuna Terolut vaikka "vaan" 6 kuukautta yritystä takana. Tuntuu että nämä kuluneet kuukaudet ovat olleet pitkiä ja täynnä pettymyksiä. Luulin että tärppi olisi tullut jo ..
A-Z: olen aika samaa mieltä, meillä yritys on alkanut silloin heinäkuussa 2018, ja tosiaan olen joka kierto käyttänyt ainakin yksi raskaustesti, jopa silloin kun kuukautiset ovat alkaneet. Vain ollakseen varma. Nyt tiedän kuitenkin että vartalo viestii mulle kyllä jotain jos nyt tärppää. Mutta meidän reilu 6kk yritykseen sisältyy melkein 9 kiertoa jo. Eli 9 kertaa on saanut pettyä, ja se tuntuu vaikka eihän se ole niin pitkä aika vielä. Veetuttaa vaan suoraan kun näkee instagramissa, fbssä tms sosiaalisessa mediassa että tutut ja puolitutut saavat vauvoja tai ilmoittavat raskausuutisiaan eteenpäin! Haluan olla itsekin siinä ryhmässä mukana!
Mä olen päättänyt että menen lääkärille hakemaan apua kesällä/kesän jälkeen jos ei ole täppiä näkynyt. Täytän 33 tänä vuonna, ja en halua odottaa kauemmin, varsinkin jos uutiset ovat huonot. Meen vaikka yksityiselle tarkastukseen jos julkisella sanotaan että pitäisi odottaa vielä. Tämä kierto on mennyt tosiaan ilman sen enempää tarkkailua tai mitään, ja nyt kun se "huonoin" aika olisi raskautua niin karma varmaan heittää lumipalloa naamaa sanoilla "itsehän sinä halusit tulla raskaaksi!" :D Itkisin onnesta ja nauraisin karmalle kiitokset!
Kyllä haamu tai viivanpaikka näkyy, en ole varma kumpi. Kuitenkin noi siniväriset viivat on aika epäluotettavia kun helposti antaa viivanpaikkaaView attachment 76077 tässä syy miksi luokittelen negaksi ku avasin sen niin tossa on vaan joku puolikas höttö
Mä oon onneksi saanut hyvää apua yksityiseltä gynekologilta vaikka vasta elokuussa 2018 jätetty ehkäisy pois. Nyt on toimintasuunnitelma yrittää muutama kierto Terolut-kuurin avulla ja jos ei edelleenkään tärppiä niin seuraava askel on ovulaation tehostaminen esimerkiksi clomeilla. Oon aika nuori (-93) vielä eli aikaa pitäisi olla mutta mulle oli tosi iso ja tärkeä juttu että gyne oltti meidät tosissaan ja saadaan apua jo näin alkumetreillä...
Sanopa muuta ja tässä vaiheessa se pitäisi olla jo plussa mun mielestä... Kesällä plussasin jo 3+4 mun muistin mukaanKyllä haamu tai viivanpaikka näkyy, en ole varma kumpi. Kuitenkin noi siniväriset viivat on aika epäluotettavia kun helposti antaa viivanpaikkaa