Anskunen: Onnea!
Täällähän on paljon porukkaa, joilla on synttärit toukokuussa!
Kiitoksia tsempeistä! Oon vaan ny kuunnellu tuota kipua ku en oo halunnu ottaa särkylääkettä tai voidella jollain kipugeelillä polvea! No, toivottavasti selviis huomenna jotain, eikä pelkkää saikkuu vaan jatkettas. Miul ois maanantaina pätkä-aamu 7-12.15 ja sit illaksi yöhön ja samoin tiistaina.
Joku uusi kyseli minkä ikäistä porukkaa täällä. Mie täytin maanantaina 41v ja mies on 34 v( täyttää syksyllä 35 v). Miulla on aikasemmasta suhteesta -
02 tyttö ja yhteisiä meil on -
09 tyttö ja -
13 poika. Vielä ois toiveissa yksi lapsi. Siis kyllähän miun mieli tekis viel kahta, mutta kun alkaa tuo rajapyykki häämöttää miun iän puolesta ja nytkin yritystä kohta 5kk ja pelko on taas siinä, et meneekö tässäkin saman verran ku edellisessä, ni kyllä vaaka kallistuu yhteen. Välillä oon miettiny, et ois pitäny tää yritys aloittaa aikasemmin ku meillähän meni niin, et miehelle iski ekana se
vauvakuume ja heti mie siihen ajatukseen lämpenin!

Mie ku oon semmonen, et suunnittelen, et milloin ois hyvä ajankohta saada vauva, vaik ois pitäny jo oppii edellisestä, ettei kannata suunnitella ku ei sitä todellakaan tiiä, milloin se plussa tulee.
Meijän ensimmäinen yhteinen tärppäs heti seuraavasta kierrosta ku lopetin Nuvaring-ehkäisyrengaan. Ehdin käyttää sitä 4 kk ennen raskautta ja sitä ennen käytössä oli kumit.
Meil ol nopeaa toimintaa suhteen alku. Tavattiin - 08 vapun jälkeen, muutettiin yhteen elokuun alussa, kihlat elokuun puoli välissä. Annettiin vauvalle lupa tulla marraskuun lopussa. Plussa 31.12.08.
Miullakin on ikäviä juttuja entisestä suhteesta. Elämästä meni 16 pitkää vuotta ohi narsistisen ihmisen kanssa!

Tilanne paheni ja narsismi ja muu tuli esille kun meille syntyi lapsi -02. Vaikeudet ja nuo edellä mainitut pahenivat pahenemistaan.

Sen jälkeen alkoi " omassa kodissa vankilassa olo"! Siis paikkakunnalla sain liikkua lapsen kanssa vapaasti, mutta en muualla, esim. omien vanhempien luokse en saanut mennä lapsen kanssa kahdestaan, vaan "vahtija" oli aina oltava mukana!

Siihen liittyi haukkuminen/ mitätöinti, pahoinpitely ja viinan käyttö. Isompana, jos lapsella oli mustelma( ihan normaaliahan on, jos liikkuvalla lapselle on mustelma vaikka polvessa.), ni heti se oli miun syy tai ku yhden kerran lapsi oli pulkan kyydissä lapio sylissään, niin jossain vaiheessa hän oli kääntänyt lapion terävän reunan itseensä päin ja huomasin ku tulin kotipihaan, että lapionreuna oli tehnyt pienen jäljen silmän alapuolelle poskeen. Lapsi ei itkenyt yhtään ku oli pakkasta, ettei huomannut itsekkään, mitä oli sattunut. Tyttö oli silloin noin. 3v. Arvasin, että siitäkin tulee huuto miulle! Niinhän siinä kävi! Miulla ei saanut olla kotiavaimet mukana ulkona kun hän oli kotona! Jouduin soittamaan ovikelloa ja kun hän näki jäljen tytön poskessa. Hän huusi, että mitä olet tehnyt lapselle! Sen jälkeen hän tarttui miun pitkistä hiuksista ja raahasi miut niistä pitäen olohuoneeseen!

Piti miettiä, millä tavalla jonkun asian esittää ku ei tiennyt mitä tuleman pitää sen jälkeen. Joskus piti turvautua kirjoittamaan paperille asia ku toinen ei kuunnellut muuten. Ja usein kävi niin, että eihän hälle käynnyt mikään ehdotus, vaan ne tyrmättiin heti kertaheitolla! No, tästä aiheesta riittäisi tekstiä, vaikka kuinka paljon, mutta tämä riittänee. En halua mielellään noista asioista puhua ja palata menneeseen!

Asioista joutu puhumaan paljon kun ekaksi kävin käräjät läpi ja sain tytön yksinhuoltajuuden. Toinen osapuoli valitti päätöksestä ja mentiin viel hovioikeuteen, mutta määräyksiä tuli vaan lisää.
Nyt asiat on hyvin ku miulla on ihana mies rinnalla ja lapset!:) Parisuhde on just sellainen ku pitää olla, ei tarvii pelätä mitään ja toisen kaa on hyvä ja turvallinen olo!

Tulipa taas kirjotettua romaani!