Raskaaksi 2015

Ohoh, ovis saattokin olla eilen. Testeihin en saanut kiinni, mut ovislimat oli eilen ja toissapäivänä ja lämmöt noussu eilisestä 0,4 astetta.. Nippailuja tuntu eilen illasta. Teen nyt ainakin muutamat ovistestit vielä. Jäi pitkähkö tauko o-testehin, ma aamusta tein ja seuraavan vast ke iltana myöhään, ni saatto siin välis mennä huippu ohi.. Ovislimoja ei oo enää tänään näkyny, ni josko ois sitten dpo 1 :D

Muoks ja p-karjalassa asustellaan.. Jos joku on täältä myös ni voi laittaa yv :)
 
Larissa: Eihän se tietysti ole ei. Jotenkin vaan tuntuu että kaikki tutut on raskautunut vahingossa tai muuten ihan sormia napsauttamalla. Mies tosin hyvin tänään totesi, että mistäs sinä sen aina tiedät kuinka kauan kenelläkin on mennyt, kun näistä asioista ei juuri edes lähiystäven kanssa jutella. Totta sekin. Fatalistina tässä voisi jopa sanoa, että ehkä tää on mun kärsimättömälle luonteelle oiva harjoitus, niin sujuu sitten sen skidinkin kanssa. :wink
 
Mrsc, miehesi on kyllä oikeassa :) Eihän sitä voi tietää miten kauan kelläkin on kestänyt tulla raskaaksi. Mutta jos tietää yhdenkin, joka on tullut ensi yrittämällä tai ehkäisyn läpi, niin tulee sellainen olo, että "muut ne vaan sikiää! Miksi en minä?!" :'D Itse olen myös vähän kaikki-mulle-heti tyyppinen ihminen ja tottunut siihen, että saan asiat tapahtumaan jos ne ei muuten etene. Ehkä siinä mielessä tekee hyvää tällainen yli vuoden yritys... Ainakin osaa sitä ekaa plussaa ja omaa pientä sitten arvostaa, jos sen joskus saa :)
 
Juu on se kyllä kasvattavaa oppia, ettei lapsen saanti ole mikään itsestäänselvyys.
Jos nyt haluaa raskautumisen odottelusta jotain syvempää tarkoitusta löytää, niin se on hyvä mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja ehkä jopa paremmaksi äidiksi. :Heartred
 
Hmm..Onkohan mun ovis jo mennyt?
Kävin sittenkin hakemassa o-testejä, ja äsken sellasen tein.
 

Liitteet

  • Screenshot_2015-08-07-16-05-50.png
    Screenshot_2015-08-07-16-05-50.png
    411.4 KB · Katsottu: 176
Viima, vaikea sanoa jos ei ole aiempia ovistestejä mihin verrata. Mikä kp sulla oli nyt menossa ja miten pitkä kierto sulla on yleensä ollut? Oireista on etukäteen vaikea oviksen ajankohtaa päätellä. Mutta sitten kun limat loppuu niin ovis on yleensä ohi.
 
Täytyy sanoo et mulla tuli ainaki limat viikkoo ennen ovista.. :O siis siinä kierrossa kun tärppäs. Varmaan toiki yksilöllistä. Viima toi ei kuitenkaan ole plussa. :)
 
Larissa ja Wildside minäkin asustelen Kuopiossa! :)
Ja ikää mulla 28, syksyllä 29, mies on vuotta vanhempi. Meillä toinen lapsi haaveissa, esikoinen syntyi 2/14. Tjottaillen menty joulukuusta 2014 ja nyt on aluillaan ensimmäinen varsinaisempi yk. :)
 
Täällä kanssa kakkosta yritetään. Tosin yritys on nyt lääkärin määräyksestä tauolla. Olin jo raskaana, mutta pikkuinen ei ollut elinkelpoinen niin se otettiin pois kun luonto ei tajunnut sitä tehdä. Jälkitarkastuksessa ensi viikolla varmaankin tulee lupa yrittää raskautua uudelleen.
 
Larissa, täällä kp12/?
Viime kierto oli 39 päivää pitkä...
Täällä on ollut kipuja jo viikon verran. Nippailuja ja jomoja, sekä eilen aamulla oli todella vetistä ja runsasta vuotoa. Ovislimaa?
Tänään on kyllä ehkä hiukan kuivempaa? En ole varma. Teen kuitenkin vielä huomenna ovistestin :)
 
Pahoittelut sallahaa, ja voimia suruun. :sad001

Täällä ollaan kotiuduttu hetkeksi, mutta viikonloppu on taas menoa täynnä niin en ehdi nyt paljoa kirjoitella. Tuhru alkoi taas, mutta tässä kierrossa oli noin viikko oviksen jälkeen vaan jotenkin varma tunne siitä, että nyt ei ole tärpännyt. No, ensi kierrossa mukaan letrot ja seurantaultra.

Olen siis 31-vuotias nainen, vaimo on 28. Ensimmäistä yritetään kaverin ja koti-inssien avulla, nyt taitaa olla jo yk7. Tosiaan klinikka apuna nyt mukana, kun ei ole muuten vielä tärpännyt. Pk-seudulla asustetaan.
 
Tämä onkin kiva tutustua vähän enemmän teidän taustoihin, kaikkia ei ole näin lyhyessä ajassa oppinut tuntemaan.

Minä olen 30-vuotias ja mies täyttää kuukauden päästä 33. Yhdessä ollaan oltu kymmenen vuotta ja naimisissa viisi. Meillä on yksi hulivili-tyttö jolle tulee lokakuussa neljä vuotta mittariin. Ensimmäinen raskaus alkoi mulla tosi helposti, aavistuksen yllättäen jopa. Emme ehtineen varsinaisesti alkaa yrittämään edes, vähän vain "unohdettiin" ehkäisy. Pikkusisaruksesta ollaan puhuttu pitkään, että jossain vaiheessa halutaan. Tänä keväänä sitten päätettiin alkaa yrittämään toista lasta ja toukokuun lopulla poistatin kierukan. Ikinä ei ole mulla ollut näin voimakasta Pakko Saada Vauva -oloa! :o Nyt siis kolmas yrityskierto meneillään, selvästikään ei yhtä helposti käy enää raskautuminen. Asutaan pikkukaupungissa etelä-suomessa.

Luulen että eilen oli mulla ovulaatio. Tänään on kaikki ovistuntemukset kadonneet.

Mimulus kp 15, yk 3
 
Harmi ku tää ryhmä on vähän hiljainen! Ja vielä ku ei voi oikeen liittyä muihinkin ryhmiin :) Ois kiva lueskella juttuja omaa plussaa odottaessa.
 
Kerrompa muutamia kuulumisia täältä päin :) Tuntemuksia on ollu vaikkaki oon epäilevä eetu loppuun saakka x) Rinnat aristaa, flunssaa, hikoilua, kauheaa ruokahalua, painon tunne vatsassa, juilimista... Ahkerasti ollaan kyllä talleteltu nyt, n 2-3pv välein :) Onneksi mies sattu olee mun ovun aikaa kotiviikolla! Onko muilla ollu tuntemuksia ja millasia? :)
 
Moikka ja voisin ryhmää vähän säikäyttää lyhyellä esittelyllä,
eli ollaan nelikymppinen pariskunta Uudeltamaalta. Meillä on ollut lapsitoiveet vuodesta 2006 asti, ja tämän ketju otsikkokin on meille rohkea. Miksi tämä vuosi olisi poikkeava edellisistä :)? Joka koneella lukee, niin saa selville polkuamme allekirjoituksestani. Pääsääntöisesti seurailen pitkään yrittäneiden ja omanikäisteni ketjua. Mutta optimistina voisin tulla "Raskaaksi 2015"

Tulin seurailemaan vau-foorumia kesäkuussa.
 
Sunlight, omista alkuraskauden oireista voisin kertoa, että viikko oviksesta kihelmöintiä ja nipistelyä alavatsalla. Rintojen päällipuoli todella hellänä kun lähestytty kuukautisten eräpäivää. Suurta liikutusta eli itkuisuutta myös ennen testiä 18 dpo. Vatsa oli myös turvoksissa, kuin 5. kuulla. Näin mulla molemmilla kerroilla, kun Plussasin.

Nyt ei tiedetä oliko ovista tässä kuussa, joten en kommentoi miltä juuri nyt tuntuu :)
 
Synttärionnittelut Camomillanen! :happy:

Mimulus, meillä esikoinen sai myös alkunsa "huomaamatta". Tajusin olevani raskaana joskus 7+ viikolla :happy: Yhtään en enää muista kauanko oltiin ilman ehkäisyä, mutta tosi harvoin oli seksiä. Sitten esikoisen jälkeen iskikin ihan valtava vauvakuume, tai paremminkin lapsikuume. Kuumeilin silloin Raskaaksi 2014-ketjussa. Onni oli että kuopus tarttui mukaan melkein heti, yk 2 oli kemiallinen raskaus, mutta heti sen jälkeen plussasin kuopuksesta :happy: Muistan kyllä sen kuumeilutunteen.... jos silloin kuumeilin 110 %, niin nyt ehkä vasta noin 20 %

Larissa, yhtä hyvinhän sä tähänkin ketjuun kuulut :happy: Tähänhän kuuluu kaikki jotka tahtois Raskaaksi 2015 :happy: Sun plussaa ootan ihan valtavasti! Muistan kyllä kun vasta odottelit yrityksen aloitusta ja silloin myötäelit siinä munkin kemiallisessa ja sitten plussassa maalis-huhtikuussa 2014 :)

Ja nyt on pakko vielä kommentoida tuohon "nopea plussa/pitkä yritys" -asetelmaan. Ymmärrän kyllä että nopeasti/helposti raskautunut ei tiedä/osaa kuvitella miltä se tuntuu kun plussaa ei vaan tule. Mutta sitten mulle kyllä särähtää korvaan se ajatus että pitkään raskautta odottaneet osaisi jotenkin enemmän arvostaa lasta tai lapsi olisi jotenkin enemmän toivottu tai rakastetumpi :confused:
Voisin sanoa että melkein tuommoinen ajatus loukkaa :sad001 Että minun "huomaamatta" ja yk 3 alkunsa saaneet lapset olisi vähemmän rakastettuja ja arvostettuja kuin esim naapurin Pirkon, joka kahden vuoden lapsettomuuden jälkeen hedelmällisyyshoidoilla sai alkuunsa oman lapsensa. Eihän sen noin voi mennä. Ja vielä kauheampaa olisi jos omat lapseni ajattelisivat olevansa jotenkin vähemmän arvostettuja, koska ovat heti alulle pantuja eivätkä vuosia hartaasti odotettuja...

Lapsenkaipuu voi olla kauhean polttava ja riipivä tunne :Heartred Ja sitä tyhjentävämpää mitä kauemmin kestää. Mutta ei se tee kenestäkään parempaa vanhempaa. Mun mielestä vasta odotusaikana ja lapsen synnyttyä siihen vanhemmuuteen kasvetaan, rakastetaan ja arvostetaan :love017 Olenpahan joskus kuullut semmoistakin että pitkään lasta odottaneet vanhemmat ovatkin "pettyneet" kun äitiys/vanhempana olo ei ollutkaan semmoista kuin oli ehtinyt kaiken aikaa kuvitella. Että semmonenkin voi olla mahdollista.

- Sandy kp 13, yk 1/tjot
 
Muokattu viimeksi:
Sandy olet oikeassa. Parempihan se olisi, jos ei tarvitsisi näin kohtuuttomia henkisiä ja taloudellisia panostuksia laittaa luonnolliseen asiaan. Todettiin mieheni kanssa että ehkä olisimme jo eronneet, jos olisimme saaneet perheenlisäystä kohtuuajassa. No, emme voi tietää mitä tästä kaikesta tulee, joten yritämme pärjäillä nykyisen todellisuutemme kanssa.

Baby dust to all!
 
Sandy, en tarkoittanut loukata. Kommenttini oli vain ajatus OMASTA tilanteessani eli omalla kohdallani uskon, että plussan odottelu on tavallaan tehnyt hyvää, kun jotain asiaa joutuu hieman odottamaan. Mitään yleistävää tai sen suuntaista en todellakaan tarkoittanut, että nopeasti plussatessa lapsi ei olisi rakastettu tai haluttu. Pahoittelut epäselvästä kirjoittelusta ja väärinymmärryksestä. Lähinnä tässä yritin kaivaa jotain positiivista omasta yli vuoden odottelustani, jos jotain positiivista edes tässä on. Toivottavasti et joudu odottelemaan liian pitkään kierron tasoittumista ja pääset taas pian jännäämään plussaa! :) <3

Täällä taisi ovis olla eilen ;)

Larissa kp 13/27-33, dpo 1, yk 14
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top