Rakenneultra

[syysmami]

Meillä on rakenne-UÄ huomenna, tulen sitten kertomaan miten meni :)
Toivottavasti saadaan sukupuoli selville, vaikkei se tosiaankaan ole se tärkein anti siellä.
Miestä jännittää kovasti, sanoi ettei ennen ole näin paljon jännittänyt. Toivottavasti lapsi on terve, omassa työssä joutuu näkemään niin paljon kaikkea ikävää ja ei ole vielä aivan 100% uskaltanut tuudittautua että vauvalla on kaikki hyvin.

 

[Kunusiini]

Mekin oltiin puoli tuntia. Meillä vauva tosiaan liikkui kauheasti, mutta siitä huolimatta sitä kyllä piti hellästi ultrauslaitteella tökkäillä, koska möngersi välillä tutkimuksen kannalta väärinpäin. Ihan hyvin olisi voinut teilläkin EeVei herättää vauvan. Tuttavani oli laitettu rakenneultrassa jopa pomppimaan välillä lattialla, että vauva saatiin hereille.

 

[Ee]

On näissä kyllä paljon eroja!
Joiltakin on laskettu että on kaikki sormet ja varpaat, meidän vauvalta laskettiin että on molemmat kädet ja jalat, ja 1 pää
Meidän 10 minuutin sessiossa Jorvissa katsottiin nämä:
Sydämen se katto tosi tarkkaan eri suunnista, mutta päästä tutkittiin vaan ympärysmitta, ei mitään muuta, ainakaan ei kommentoinut mitenkään.
Mittasi toisen reisiluun ja vissiin toisesta kädestä otti mitan, muttei puhetta mistään sormista tai varpaista. Jotenkin nämä olisi kiinnostaneet, kaverin pojalla on toisessa kädessä vain peukalo ja kaksi sormea.
Vatsan katsoi myös, joten kai siinä tuli ne sisäelimetkin nopeasti katsottua, itse en kyllä nähnyt pötsin sisällä mitään.
Napanuoran ja istukan tarkisti, tosin istukka oli tämän 8 viikon aikana siirtynyt selkäpuolelta etupuolelle? Ei mitään sanonut kun ihmettelin, tutulta sitten kuulin ettei siinä ole mitään outoa, jos paikka vaihtuu. Mut jos se noin liukuu puolelta toiselle, pitää vissiin jatkossa ottaa vähän vakavammin kaikki kaatumisvaarat... ..


Pitäskö tästä nyt päätellä, että joko on ollut ihan hiton pätevä kätilö, kun näin pikavauhtia huiteli kaikki rakenteet läpi, tai sitten vaan huoleton ja huolimaton. Ja kun se siinä alussa kysyi että miten on mennyt, vastasin ihan hyvin, kuten tapoihin kuuluu, ja sitten se asia olikin jo loppuunkäsitelty. Olis kyllä ollut kiva jotain kysellä, mut eipä niitä siinä sitten ehtinyt kun piti jo sängylle heittäytyä.

 

[pumpulipallo]

Tänään siis oli rakenneultra ja kaikki hyvin! :) Jorvissa oikein mukava kätilö joka katsoi aivot, sydämen, mahalaukun, virtsarakon, jalat, kädet ja pään. Mittasi ja varmisteli eri suunnista ja sanoi kaiken olevan oikein hyvin! :)
oi mikä helpotus! Ja taas on hieman todellisempi olo tästäkin raskaudesta. Melkein jo uskallan suunnitella syksyä ja miettiä mitenköhän arki saataisiin kivasti rullaamaan esikoisen ja uuden tulokkaan kanssa.

EeVei: Näköjään on ihan Jorvissakin eroja kätilöiden kesken -minusta meillä oli oikein perusteellinen kätilö joka tarkasti katsoi kaikki. Voi myös olla, että ammatilainen huomaa sormien lukumäärään nopeastikin vilkaisemalla eikä välttämättä kommentoi näkemäänsä...

 

[Kunusiini]

Meillä oli tosi kivaa se, että kätilö selosti koko ajan, näytti ruudulta asioita, joita ei mitattu ja pysäytti kuvan välillä että näimme paremmin. Selitti sydämen rakenteet, aivojen rakenteet, vatsalaukun, luustoa, näytti silmät ja korvat ja nenän, jalkapohjatkin haki erikseen kuvaan. Ja kaikesta muisti erikseen sanoa, että ovat oikein hyvät (olisin muuten itse ollutkin hermona, jos olisin nähnyt ruudulla aivot mutten saanut kuulla että mitä niistä). Sukupuolta piti katsoa vasta lopuksi, mutta pippeli ja kivekset olivat niin näkösällä, että ne nähtiin monta kertaa muun katselun lomassa. Saatiin kysellä kaikkea ja se kyseli liikkeistä ja voinnista ja sen sellaisesta.

Mutta siis meillä on huonona tuurina varsinaisissa neuvolakäynneissä tympeä nainen, joka ei edes tee niitä vastaanottoja, vaan siellä on ollut joka ikinen kerta eri opiskelija tekemässä. Siellä ei synny keskustelua, vaan tunne on kuin olisi opetusmateriaalia. Ei voi kysellä, ei voi odottaa tukea. Ainoa jota tuetaan, on opiskelija ("klikkaat nyt tuosta, hyvä.") Ja siellä kuitenkin pitää jaksaa käydä usein. Blaah.

 

[1609]

Voi että, huomenna ois meiän vuoro mennä ultraan kello 12:00 ja kyllä sitä on ootettukki ku kuuta nousevaa (:
Huomisesta työpäivästä ei tuu varmaa mitään ku kyttään kelloa koko ajan...
Oon koko ajan pelänny keskenmenoa mutta nyt kun ne liikkeetkin alko tuntumaan niin ei oo niin sitäkään pelkoa enää, jännittää vaan jostain syystä kauheesti :P

 

[Ee]

Pumpulipallo: Meillä oli np-ultrassa ihan erilainen kätilö, ja se tutkimuskin kesti huomattavasti kauemmin. Jäi tosi iloinen fiilis siitä! Ei mitään verrattuna tähän! No, mut varmaan neuvolassa voi sitten kysyä niitä tuloksia tarkemmin, kun hän jotain kirjauksia kuitenkin jäi vielä tekemään sen jälkeen kun ajoi meidät sieltä huoneesta pois. Mä vaan oon sellanen tyyppi, ettei mulle oikein riitä se että kaikki on ok ja näkemiin.

Kunusiini: Komppaan tuota fiilistä täysin, meillä oli yhden kerran opiskelija, ja koko se käynti tuntui pyörivän hänen ympärillään. Ja jotenkin ei kehdannut mitään omia asioita siinä silleen puhua, vaikka hän olikin tosi mukavan oloinen ja sympaattinen Mut 3 ihmistä kun siinä on samassa huoneessa ni yritä siinä sitten avata suusi jostain nännien muodosta tai yhtä kiinnostavasta aiheesta Tulee jo esiintymiskammo!

 

[syysmami]

Meillä oli tänään rakenne-UÄ, kaikki rakenteet kunnossa, istukka etuseinässä ja tyttö kenotti niin ettei saatu profiilikuvaa muistoksi; käänsi päätään aina toiseen suuntaan tai veti käsiä kasvojen eteen eikä suostunut kuvattavaksi. Kovin siellä haukotteli ja hieroi silmiä nyrkeillään että vissiin heräteltiin kesken kauneuseunien!

Ja niin, täällä kai voin sen näin anonyyminä sanoa että harmittaa oikeastaan tällä hetkellä vielä ihan vietävästi ettemme odotakaan poikaa jota niin kovin olisin esikoiseksi toivonut.. Mies ei nyt niinkään harmissaan vaikka tiedän että poikaa ehkä odotti enemmän hänkin mutta sanoi kyllä että on iloinen ja onnellinen tytöstäkin. Jospa tämä pettynyt fiilis nyt tästä häviäisi pikimmiten ja pääsisin nauttimaan tytön odottamisesta.

 

[hento]

ääääääääärgh, vielä 5 päivää. Tää tuntuu niin ikuisuudelta jotta huhhu :D Silloin viikkoja 21+3. :)

 

[Wow]

Ihana syysmami! Nää tunteet on valitettavasti "kiellettyjen tunteiden listalla" oikeassa elämässä. Täällä onneksi pystyy anonyymisti myös sanoa auki nämä tabut. Varmasti totutte ajatukseen vielä ja se alkaa tuntumaan hyvältä kunhan alkupettymyksestä pääsette!

 

[Klaara]

hento: Meillä on sun kanssa näimmä ihan samat viikot ja päivät. Mulla piti olla ultra perjantaina, mutta siirrettiin lääkäripulan vuoksi ensi viikon tiistaille Kyllä ärsyttää, kun oltiin miehen kanssa molemmat saatu vielä perjantai vapaapäiväksikin. Lisäksi ollaan menossa shoppailemaan naapurikaupunkiin ja olin niin toivonut, että olisin saanut ostaa jotain muuta kuin unisex-vaatteita. Tokikaan sukupuoli ei välttämättä olisi ollut tiedossa ultrankaan jälkeen.

Tosi mukavaa lukea täältä muiden rakenneultrakokemuksia. Tuntuu, että itse olen menossa ihan viimeisten joukossa, toki LA:kin on loppu kuusta.

 

[elenna]

syysmami, täällä voi hyvin kertoa pettymyksestäkin, ja luulen ettei se ole niin kovin harvinainen tunne rakenneultran jälkeen... eiköhän se pian mene ohi ja tyttöajatus alkaa varmaan tuntumaan paremmalle ja paremmalle... Mä oon toivonut ehkä hieman enemmän tyttöä, en tiedä kumpi tulee, mutta tässä raskauden aikana oon sitten prosessoinut sitä että jos se onkin poika...sekin ajatus tuntuu kummallisen hyvältä, melkein paremmaltakin. En oikeestaan enää tiedä mitä toivoisin :)

 

[Mile]

Kotiuduin juuri rakenneultrasta, jossa pikkuisella kaikki hyvin. :) Siellä se meidän rakas pikkuinen jumppaili jalat ja kädet solmussa. Katsottiin tosiaan pään mitat ja aivojen rakenteet, sydämen rakenne käytiin tarkkaan läpi ja muita sisäelimiä se ultraaja onnistui sieltä löytämään (on tuo kyllä sellainen laji, että kokemattomana ei kaikkea kyllä siitä ruudulta tunnista!), selkärankaa tarkkailtiin ja myös kasvoja (myös 4D:nä minihetken) katsottiin. Aikaa meni 40min ja vauvaa kovin ärsytti tuuppiminen ja tarkkailu, kun niin alkoi kesken operaation potkimaan melko paljon. :D Painoarvio pienelle 358g (rv 20+1).

Kuten jossain keskustelussa olen maininnut, niin minun äitini odotti kovasti tyttären poikaa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että saa sitä vielä vähän odotella, sillä niin varmasti kuin ultrasta uskaltaa sanoa on meille tulossa pieni prinsessa. :) Itsellä ollut lievä tyttöolo koko ajan, etenkin äidin puhuessa koko ajan pojasta on ollut tarve huomauttaa, että tulija saattaa olla tyttökin. Ja pari tyttöuntakin nähnyt. ^^ Olotila vielä vähän hämmentynyt, ei vielä ole sisäistänyt tätä tietoa, mutta äärettömän onnellinen ja helpottunut olo, että kaikki on hyvin. Itse tosiaan en osannut toivoa tyttöä tai poikaa, mutta pienestä asti kuvitellut, että miulle tulee ensin poika ja tälle sitten pikkusisko, niin siksi kai tämä hämmennys olo. Tosin saman se poikalupaus olisi tehnyt. :D

 

[syysmami]

Kiitos elenna ja Wow tsempeistä, ajattelin ensin että uskallanko täälläkään ääneen tätä sanoa mut jonnekin on pakko pettymystä purkaa.. Ajattelin että täältä tulee kaikenlaista negatiivista kun en ole muka onnellinen terveestä lapsesta tms.. Onnellinen olen, siitä ei ole kyse, pettynyt vaan. Mut tänään jo hieman parempi mieli! Tyttö vaan taitaa olla loukkaantunut minun sanomisista kun on viettänyt hiljaiseloa koko päivän.. Jospa se prinsessa siitä leppyisi

 

[puapru]

syysmami, varmaan on tyttölapsen kanssa tottuminen jo alusta saakka siihen, että tarkkaan täytyy miettiä mitä sanoo, ettei turhasta loukkaannu...
nimim. toinen vähän samanlaisten ajatusten kanssa painiva..

 

[PiPaNat]

Syysmami!
Meillä oli mieheni kanssa molemmilla aika samat fiilikset kuin sinulla rakenneultran jälkeen. Molemmat oltiin ihan varmoja,että tyttöä odotetaan (esikoinen), mutta täysin selväksi ultrassa kävi,että poika tulee! Kotimatkalla oltiin aika hiljaisia ja yritettiin sisäistää,että poika meillekin tulee. Meidän kolmella sisaruksella on yhteensä 9 poikaa ja 1 tyttö... Sitten minulle tuli jo "huono äiti" olo kun ensireaktio ei ollutkaan niin yltiöiloinen kuin olin olin odottanut! Ja itkuksihan se meni Nyt kun ultrasta on mennyt noin kolmisen viikkoa niin ollaan jo sopeuduttu täysin ajatukseen ja laatikossa on jo iso kasa ihkuja poikien vaatteita. Mutta varmoja ollaan,että tyttökin halutaan!

 

[Sandy]

Meilläkin oli rakenneultra viikko sitten. Kaikki oli niin kuin pitikin. Raskausviikkoja silloin 20+4 ja painoarvio 400g. Istukka todettiin olevan etuseinässä, joka oli osaltaan "helpotus" kuulla. En nimittäin ollut vielä liikkeitä tuntenut. Kaveri oli kaikki varpaat ja sormet sykkärässä siellä, perätilassa. Eikä suostunut asentoa vaihtamaan. Aikaakin sitten meni lähemmäksi 45 min.

Meiltä jäi se sukupuoliasia kysymättä. Mies tiedusteli sitä sitten ultran jälkeen ja kätilö totesi ettei enää voi sanoa, vaikka näki kuulemma useamman kerran. Sain sitten mahdollisuuden seuraavalla viikolla käydä uudestaan päivän päätteeksi, jos sukupuoli kiinnostaa (olen samassa talossa töissä, muissa hommissa kylläkin).

Jotenkin mä oon aina toivonut tyttöä (jos esim saisi ainoastaan yhden lapsen), mutta jostain syystä mulla on ollut ihan "poikaolo" raskauden aikana. Ultran jälkeen aloin kuitenkin epäilemään tyttöä, koska itse en ainakaan mitään poikaan viittaavaa nähnyt. Fiilikset oli sitten niin sekavat että ihan siitäkin syystä tahdoin tietää sukupuolen. Ja tyttöhän sieltä on nyt tulossa Alkuun oli ehkä vähän "pettynytkin" fiilis. En tiedä olisko se sitä että en alunperinkään ollut "uskaltanut" toivoa tyttöä. Periaatteessa varmempi vaihtoehto on ollut ajatella sitä poikaa, ettei sitten ainakaan pety. Ja nyt sitten onkin tulossa tyttö ja fiilis silti jotenkin pettynyt.... Hassuja nämä tunteet.

Masukki oli vieläkin ihan samassa asennossa eikä suostunut sitä vaihtamaan. Kätilö varoittelikin että saattaa olla tämän tapauksen kohdalla, että perätilassa mennään loppua kohden.... Mutta turha siitä on tässä vaiheessa huolehtia. Tytöllä on monta viikkoa aikaa vaihdella asentoa. Itselle ehkä kuitenkin ihan kiva että osaa myös ajatella muitakin vaihtoehtoja. Jotenkin ihan itsestään selvänä pitänyt tähän asti että vauva syntyy sitten alakautta, luonnollisesti ja oman aikataulun mukaan.

 

[pikkuruusu]

Meillä oli kyllä tosi perusteellinen ultra. Mut laitettiin hyppimään että kääntyilis niin että kaikki saataisiin katottua. Kun ei suostunu kääntymään niin meidät passitettiin kahville välissä ja sitten katottiin uudestaan ja olihan se sitten kääntyny.

Me oltiin miehen kanssa toivottu tyttöä esikoiseksi, mutta poika on tulossa. Aika äkkiä siihen pikku prinssi ajatukseen minä ainakin totuin ja nyt tuntuu vaan hyvältä.

 

[elenna]

sandy83, mulla on aika samanlaiset fiilikset tuosta... että ei uskalla toivoa tyttöä, ja sitten on ihan poikaolo. Enkä mä enää tiedä kumpaa edes haluaisin. Oon miettinyt poikaa enemmän, joten se tuntuu ihan kivalta ajatukselta. Pitäisi varmaan välillä miettiä sitäkin, että voihan se tyttökin olla. Ettei tuu sitten mitään shokkia :D Vaikka ehkäpä sillä ei ole sitten syntymän jälkeen enää väliä. En halunnut tietää näin aikaisin... tuntui, että olisi tullut jotenkin pettynyt olo ihan jo siitä, että vaihtoehdot olisi "lukittu" näin aikaisin...

Mutta onnea kaikille ketkä on saanut jälleen hyviä uutisia :)

 

[syysmami]

Kiitos ihana PiPaNat vastauksestasi, huojensi mieltä kovasti kun tietää että on muitakin jotka on saanu vähän erilaisen tiedon vauvan sukupuolesta kuin mihin olivat varautuneet.. Olen minäkin tässä parin päivän aikana muutamat itkut asian vuoksi tirauttanut..Hiljalleen alkaa itselläkin kuitenkin ajatukset muuttua positiivisemmiksi, siivoilin juuri pihassa olevaa leikkimökkiä mihin en ole ehtinyt vielä oikein paneutua ja sieltä löytyi vanhojen asukkaiden jättämät nukenrattaat ja aivan ihana pieni sohva ja nojatuoli lasten koossa. Siinäpä niitä katseltuani ajattelin että näin tämän on varmaan tarkoituskin mennä, nyt tulee tyttö ja toivottavasti joskus vielä tytölle veli. Äitini on aivan innoissaan tyttö-uutisesta, sanoikin ettei osais varmaan poikaa hoitaakaan kun on kaksi tyttöä kasvattanut. Mies totesi eilen saunassa että toivottavasti se ei ole niin pahaääninen suuttuessaan ku minä, sitä ei kuulemma kestä kuunnella kukaan Kyllä nauratti!

Ja niin, onhan tuo minun ikoni-kuvakin aika tyttömäinen että on tainnut alitajunnassa asia olla tiedossa