Positiivisuusketju...

Tämän siitä saa kun on poissa hetken! :D Onnea hurjasti Salme teidän koko perheelle!!! <3 :)
 
Meillä oli tänään 18+2 neuvola! :) kauhia mitä kyytiä tuo aika on kurvannu :D kaikki ok, harkkareita Lukuunottamatta. Ja kipuja :p mutta niistä saatiin lähete että haluavatko seurata tarkemmin :)
Painua ei lähtöön ole tullut ekasta nlakäynnistä kuin 1,9kg, napero kasvaa hyvin ja on ilmeisesti näillä näkymin poika! Isi olis halunnu tytön, mutta minä oon tyytyväinen ;) se voi tytön tehdä jonkun muun kans jos välttis haluaa :"D
Muakin kiinnostaa ovakko aikaisemmin raskautuneet aikeissa jakautua piakkoin? :D
 
Täällä ollaan, ja paksusti voin :) tänään on rv 34+4, eli ei kai kovin pitkään mene enää minullakaan. Hirvittää, miten aika menee niin nopeasti!

Tuplavauvoihin nähden olo on ihan hyvä, pärjäilen pojan kanssa kotona kun mies on töissä ja ollaan melkein joka päivä raahauduttu vähintään hiekkalaatikolle pihalle, pari kertaa viikossa tulee käytyä myös bussilla ihmisten ilmoilla. Seuraava ultra on loppuviikosta, vielä viimeksi ei ollut merkkejä, että synnytys lähestyisi. Mutta samaan aikaan turhauttaa, kun olisi niin paljon muuttojuttuja ja kotihommaa, mitä haluaisin tehdä, enkä nyt vaan pysty. Ja jatkuvasti melkoinen ähkyolo, makaaminenkin hengästyttää jos sattuu olemaan väärällä kyljellä o_O

Salmelta piti muuten kysyä, millaiset sisarusrattaat olet hommannut? Muistelen, että tykkäät vaunulenkkeillä ja minä etsin sellaisia kärryjä, joissa olisi suht hyvät maasto-ominaisuudet ilman, että ovat ihan valtavan isot. Aion siis selvitä tuplarattailla kolmen pienen kanssa, pojalla on kahdet rattaat ennestään ja yhdessä kulkiessa yksi lapsi voi mennä manducaan (ja poika käveleekin aika pitkiä matkoja tosi reippaasti)). Sanoi optimisti...:grin
 
Kiitokset littlered! :) Sopii oikeen hyvin, elättelen toiveita että 2-3vuoden kuluttua mulla olis veljesparivaljakko, joista ois seuraa ja leikkikaveria toisilleen. Mun tuurilla ne vihaa toisiaan yli kaiken :D
 
Löysin Carena double swing rattaat ja niihin vauvalle kopan erikseen. Ihan kohtuulliset kärryt ja eiköhän nuo asiansa aja sen ajan mitä tarvii, tosin ainakin vielä tuntuu etenkin hiekkatiellä kuin kivirekeä työntäisi, meidän edellisiin rattaisiin verrattuna. :) Olin tottunut ilmakumirenkaisiin ja noissa on sellaiset toisenlaiset renkaat, sekin varmasti vaikuttaa siihen miltä niitä tuntuu työntää. Mahtuvat nippanappa alaovesta sisälle. Jostain joskus luin, että Oran tuplarattaat olisi kaikista kapeimmat, tiedä sitten oliko kovin reaaliaikaista tietoa. Täällä vasta opetellaan ulkoilua, vauva ei oikein vaunuilusta tunnu vielä tykkäävän, mutta eiköhän tuo kohta totu. :)
 
Mä olen niin myöhässä liikkeellä kaikkien valmistelujen kanssa, että päädyn varmaan ostamaan paniikissa ekat kohdalle osuvat rattaat. Tai lähetän miehen ostoksille, jolloin hän päätyy ostamaan paniikissa ekat kohdalle osuvat rattaat :grin
 
No itse etsin lähes hullun kiilto silmissä torista jonkunlaisia käytettyjä kärryjä, aiemminkin olisi etsimisen voinut aloittaa. Onneksi löytyi. :)
 
Kyumin, miten menivät unet? Olen nimittäin ajatellut, että melko pian voisi meidänkin pojan siirtää isojen poikien sänkyyn, niin saa pinniksen pikkusisaruksille käyttöön. Hyvinhän tuo nukkuu, mutta arvaan, että voi lähteä vaeltelemaan, ennen kuin tottuu.

Vaikka ei ole onneksi kamala kiire, aluksi saavat vauvat nukkuä äp-laatikoissa :)
 
Ihan hyvin, mitä nyt aamulla heräs aikasin ja ei herättänyt mua.. :D Huudahti pari kertaa illan aikana, mutta positiivista on se, että mun ei tarvinnu rauhotella ollenkaan. Eikä oo tarvinnu nytkään :) Eilen kannoin 3 krt takaisin sänkyyn, tänään ei tarvinnut yhdestikkään :) Kantohommassa en muuten puhunut enkä ottanut katsekontaktia, koppasin vaan kainaloon ja kannoin makuulleen sänkyyn, peitto päälle ja pois. Pojan väsymys saattaa toki vaikuttaa siihen, että tämä onnistu helposti, ja todennäköistä takapakkiakin on tulossa.. koska mikään ei mene kohtuudella :D
 
Mukavaa juhannusviikonloppua myos meilta! Mies oli paistanut eilen illlalla vohveleita ja poika on tosi perso niille. Oikein suuttuu, jos ei saa lisaa. Nyt illalla kavimme kaksistaan leikkipuistossa, jossa on sellanen isompi liukumaki. Ma pidan katta pojan pepun takana niiden portaiden seinamien raosta pojan kiivetessa ylos ja pidan poikaa kadesta, kun se laskee alas. On sen verran isompi liukumaki. Lapsia siella oli varmaan tusina. Ma niin rakastan pojan ilmetta, kun se innostuu toisista lapsista! :Heartred Poika oikein hihkuu ja sen silmat nauraa. Liukumaen ylatasanteella muodostui oikein jonoa ja poika innostui kurottelemaan muiden lasten kanssa sielta aidan takaa ja huutelemaan alhaalla oleville. Leikkipuiston lahella ma laitan pojan irti rattaista ja poika juoksee sinne hippulat vinkuen.

Sitten siella oli poikaa ehka hieman isompi venalainen poika, joka innostui puhumaan pojan kanssa. Se kyseli pojalta kaikkea typeraa ja oli tosi innoissaan, kun meidan poika vastasi tilannetajuisesti muutaman kerran DAA! Sitten se istui siihen liukumaen ylapuolelle ja pyysi poikaa tyontamaan hanet alas. Meidan poikapa tarttuikin sita takaapain kaulasta miltei hirtto-otteella. Se venalainen poika alkoi huutaa. Meidan tyyppi oli siina kyykkyasennossa, mutta ei irrottanut otettaan siita toisesta ja ma jouduin pitamaan tyyppia vyotarolta kiinni, jotta se ei tule sielta isommasta maesta naama edella alas saaliinsa kanssa. Koko tilanne oli oikeastaa tosi koominen. :grin Lopulta molemmat pojat tulivat alas. Meidan tyyppi mahallaan mun jarrutellessa vauhtia vyotarolta kiinni pitaen ja se toinen raukkaparka selallaan niin, etta paitakin oli kainaloissa. Poika piti siita toisesta kiinni ihan alas saakka ja lopulta niiden paat osui toisiinsa alastultaessa. Et se siita orastavasta kaverisuhteesta. :grin Ainakaan poika ei ole arka toisten lasten kanssa. :angel4
 
Me saatiin nyt lapsen- ja koiranvahtiasiat hoidettua tulevaa synnytystä ajatellen :)

Anoppi tulee huomenna meille päin "päivystämään" ja myös vähän jeesailemaan pojan kanssa, kun mulla tahti on kuitenkin jo paljon normaalia hitaampi. Ensi viikolla (eli ennen mahdollista käynnistystä, jos mukulat eivät itse päätä syntyä) vaihtavat sitten vuoroa minun vanhempieni kanssa, ja äitini jää tänne niin pitkäksi aikaa kuin tarvitsee, jos vaikka sairaalassaoloaika venyy ja tarvitaan hoitoapua pojalle.

Vähän on ristiriitainen olo tuosta anoppiasiasta, mutta samalla olen tosi helpottunut, että nyt mieskin pääsee varmasti synnytykseen mukaan (paitsi jos kaksoset syntyvät tänään :grin ), aikaisemmin on jännittänyt, ehtivätkö isovanhemmat pk-seudulta meille saakka, jos synnytys käynnistyy yllättäen ja etenee nopeasti. Olen kyllä ollut ihan valmis menemään yksin synnyttämään tarvittaessa, mutta tiedän, että miehellekin on tosi tärkeää saada olla mukana kaksosten ensihetkinä.
 
1. Meillä joudutaan kesälomien loputtua järjestään lapsenvahtiasia uudelleen yllättäen, mut mä kehittelin jo päässäni ratkaisun, joka saattaisi kuulua positiivisuusketjuun? Tuonnempana lisää.

2. Takana muutaman päivän reissu sukuloimassa ja kavereita tapaamassa. Matkaa tuli autolla pyöreästi 1000 km ja kahdestaan tytön kanssa oltiin. No ratkaisin asiat sillei, että pitemmät välimatkat, (eli 250-350km) ajoin yöllä, yht 3 yönä tein semmoisen 4-5 h ajorupeeman aamuyöstä ja tyttö possotteli tyytyväisenä istuimessaan ja mä sain keskittyä ajoon. Tänään oli viimeisestä kohteesta kotiin 'enää' 200km ja sen ajoitin päiväuniaikaan. Tietty itelle vähän väsyttävää, mut jaksoin!!! Ja kivaa oli kaikilla, isovanhemmatkin oli kovasti ikävöineet pikkuisen näkemistä!

3. Pongasin kerrankin oviksen tässä kierrossa ihan tikullakin ja se tuli käytettyä hyväksi, joten pikkuisen toiveita, että vihdoin tärppäis pikkukakkonen??!!!! Eihän tässä olla oltukaan kuin vuos 3 kk ilman ehkäisyä.. (Paitsi että imetän.) Se siitä synnärin tätien toivotuksesta "vuoden päästä nähdään". Ja mulla on olemattomat säilytystilat tupaten täynnä vauvakamaa ja lisää kertyy..!

Mut näin. Yks kesäinenkin päivä on osunut mun lomalle, mikäs sen positiivisempaa! ;)
 
Takaisin
Top