Esikoisesta ei ollut mitään oloja, ei kunnon pahoinvointia, olo oli hyvä, selkeä poikamaha: eteenpäin työntyvä eestä tai takaa katsottuna ei vikalla viikollakan ois huomannutvettä olen ees raskaana, vyötärö siis pysyi kapeana. Halusin syödä tosi terveellisiä ruokia alusta lähtien, iho oli hyvänkuntoinen ja hiukset kanssa!
Nyt tähän asti samat olot, tai oikeastaan olemattomuudet mutta mua kiehtoo ja kiusaa kaikki epäterveellinen: kastikeruuat, kakut, jälkkärit, makea.. yäh tämmöstä listaa, en oo koskaan ollu makean tai kastikkeiden perään ja nyt tekis joka ilta mieli juoda kaakaota! Mitä tää nyt on..toivottavasti ei pahene.
Tänään hiplailin paljon poikien vaatteita ja konkretisoitui, että kyllä pikkuveli oiskin sittenkin se mikä ajatuksena ja olona on vahvempi. Ehkä se muistuttaa esikoisesta, menneestä. En vaan osaa katsoa tyttöjen vaatteita ja ajatella tyttönä vauvaa sittenkään. Tuntuu niin vieraalta. Kyllä meidän on otettava selvää kumpi tulee! Vaikka se ois jännää pitää salassa itseltämmekin!