Pitkään esikoista toivoneet kuumeilijat

[Alina16]

Hippunen77, jokainen tietysti toipuu omalla tavallaan, mutta yleensä aika auttaa. Itelle oli tosi tärkeetä miehen tuki ja tsemppaus, mikä toi toivoa siitä, että yhdessä me vielä onnistutaan :) Meille tosiaan vasta neljäs kerta toden sanoi, mutta onneksi ei luovutettu. Tänään laskettu aika eli rv 40+0 Pikkujäbä vielä antaa odotuttaa, mutta ei onneksi enää kauaa, kun saadaan hänet syliin asti. Vielä on toivoa

 

[Elisenda]

Frozen, mullakin on aiemmin ollut stressistä johtuvaa vastaavaa oiretta, mutta nopeesti meni lääkkeillä paremmaksi. Mutta nyt on ollut siinä mielessä kummat oireet, kun ei lääkkeetkään tunnu auttavan. Ja mielestäni ei mitään suurempaa stressiäkään nyt ole.. Ja ne pahimmat kipukohtaukset on ihan älyttömiä.

Deb, mulla on tutkittu tähystyksessä keliakia, ei ollut. Mutta voihan esim. vilja-allergiaa olla vaikkei oliskaan keliakiaa. Joskus vuosia sitten mun vatsa ei kestänyt vehnää, mutta kyse oli silloin suolistosta. Ja se meni ohi kun suolisto parani. Kyllähän terveellisten elämäntapojen on monessa paikassa sanottu edistävän raskaaksi tulemista :) mukavasti jo viikkoja sulla! Olitko jo käynyt ultrassa?

Hippunen, voimia suruusi en ole kokenut keskenmenoa, mutta olettaisin että aika ja vertaistuki auttavat. Minulla lapsettomuuden suruun on auttanut vertaistuki ja se, että olen hyväksynyt että meidän tie on tällainen.

Alina, oi, siellä alkaa olla jännät ajat tsemppiä viime metreille!

 

[LaraS]

Ronya toivottavasti nyt kuitenkin plussa tulee, ja syliin saakka

Elisenda tillasessa tilanteessa on vähän pakko vaan syödä sitä, mikä maistuu ja aiheuttaa vähiten vaivoja. Maidoton kannattaa testiä kanssa, jos laktoositon ei riitä tai selvästi maidoton oloon vaikuttaa. Kunpa nyt joku keino löytyis vaivojen parantamiseksi

hippunen77 mullakaan ei oo kokemusta km, mut muita menetyksiä kyllä. Aikansa se ottaa, että pääsee jollakin tapaa asian yli ja voi keskittyä tulevaan. Paljon jaksamista ja voimia

Alina Apua, nyt kyllä jo on jännittävää oottelemme vauvauutisia ilolla

Mullakin oli silloin viime kesänä niitä ihme vatsavaivoja, pahoinvointia ja yökkäilyä. Jälkeen päin epäilen, että oli psykosomaattista oireilua työuupumuksen ja muun stressin aiheuttamana. Lopetin silloin metformiinitkin, kun ei niistä vatsavaivoissa ainakaan apua ole
Nyt on eka kertaa metformiinit käytössä, kun thyroxin on hoitotasolla. Paino laskee, vaikka nyt ei kyllä oo minkäänlaista ruokavaliota päällä.

Tätä on ollut vaikeeta kertoo, mut avaudun nyt lopulta tännekin.. Mun parisuhde päättyi muutama viikko sitten Lapsettomuus ei ollut syynä, ihan muut syyt oli tulevaisuuteen ja siihen sisältyviin näkemyseroihin liittyen. Raskas oli päätös, mutta ihan sovussa erottiin eikä mitään kolmansia osapuolia tmv draamaa asiaan liity. Edelleen ollaan väleissä.

"Vauvajuna" puksuttaa kuitenkin jo sellaista vauhtia, että oon päättänyt hakeutua itsellisenä insseihin mulla on enää muutama vuosi aikaa hedelmöityshoidoille, kun ikää on jo 35 mittarissa. Tässä on nyt erosta toipuminen, painon pudotus ja rahallinen puoli, että ihan heti en tuumasta pääse toimeen.
Mun unissa on paljon nyt näkynyt pikkukääröä, eikä vaan raskausmasua tai plussatestejä. Mun pieni odottaa äidin syliin pääsyä yhtä paljon, kuin mun syli häntä

 

[pikkunen85]

hippunen77, meillä on Alinan lailla myös kolme keskenmenoa takana kunnes tää neljäs tyyppi päätti et ois aika jaksaa pysyä kyydissä. Jälkeen päin ajateltuna tuo keskenmenojen aika on ollut älyttömän raastavaa ja silloin se tuntui, ettei siitä selviäkään. Anna aikaa surulle. Lopulta se alkoi kuitenkin vähän auttamaan. Mullekin miehen ja läheisten tuki on ollu korvaamatonta ja se, että keskenmenoista alkoi uskaltaa puhua. Mä kävin myös neuvolan kautta muutaman kerran psykologilla juttelemassa. Sai kataa sitä kaikkea paskaa pois huolehtimatta siitä et pitäis miettiä miltä toisesta tuntuu. Myös sen oivaltaminen et ite siitä ei voi kantaa syyllisyyttä, alkoi joskus olla lohduttavaa. Se on kuitenkin niin pienestä kiinni jatkuuko raskaus vai ei. Älä luovuta vielä. Voimia hirmuisesti! Myös teille kaikille muille, joilla raskaus antaa odotuttaa.

pikkunen85 rv34+5

 

[Frozen]

Hippunen, paljon voimia sinne! Mulla ei varsinaisesti oo kokemusta keskenmenosta, tai siis ei samalla tavalla kuin teillä monella muulla. Meillä lapsettomuus johtui mun PCOS-taudista, eli en ovuloi ilman apuja. Kolme ovulaatiota ilmeisesti saatiin lääkkeillä aikaan (mutta raskaus ei alkanu), ja neljättä kiertoa ku aloiteltiin, lääkäri käski miettiä IVF:ää seuraavaan kiertoon. Tässä kierrossa hedelmöityikin sitten kaksi munasolua, vaikka oli katsottu, että vain yksi kasvaa. Toinen alkio meni kuitenkin kesken, mutta eihän tää tietenkään oo sama asia kuin vaikka teillä. Mulla oli pitkään sellainen tunne, että vaikka tämä toinenkin menisi kesken, olen iloinen, että ainakin raskautuminen on mahdollista. Vitivalkoisten negatestien jälkeen se tuntui jo voitolta. Jokaisella on oma tapansa käsitellä näitä asioita ja kuten jo kirjoitin, mulla on täysin eri tilanne, koska meidän onneksi tämä kkm tapahtui kaksoisraskaudessa - jos olisi tapahtunut yksöisraskaudessa, olisin ollut varmasti aika rikki. Täällä foorumillakin on ilmeisesti hyviä km-ketjuja, vaikka toki tässäkin ketjussa on monella km-/kkm-kokemusta. Tsemppiä!

Elisenda, kyllä on ihmiskroppa kaikin puolin ihmeellinen. Tosi ikävää varmasti tuollainen, kun haittaa jokapäiväistä elämää niin paljon. Kunpa nyt helpottaisi!

LaraS, voi oon niin pahoillani! Iän puolesta ei oo joo mitään kymmentä vuotta aikaa odotella, kun vielä miettii, että vaikka mies löytyisi huomenna, tuskin sitä heti vauvantekohommiin alkaisi... Just luin sokeasta yksin elävästä naisesta, joka on hoitojen avulla saanut kolme lasta ja pärjännyt sokeudestaan huolimatta hyvin. Monet kasvattaa lapsensa nykyään yksin, eli se ei onneksi ole ongelma. :) Toivu ensin rauhassa erosta, paljon voimia!

 

[LaraS]

Kiitos Frozen Mulla on onneksi paljon ihmisiä tukena ja he luottaa mun pärjäämiseen. 10v sitten olin samassa tilanteessa, et tyhjä syli painoi jo hurjasti.. mut silloin oli aika vielä mun puolella enkä lähtenyt hoitoihin yksin. Nyt on pakko ajatella vaan omaa tulevaisuutta ja keskittyä siihen. Oon myös hakenut yliopistoon opiskelemaan, aika näyttää kuinka siinäkin käy :)

 

[Frozen]

LaraS, hieno homma, että tukea on! :) En tiedä teidän taustoja enempää enkä oletakaan, että täällä kerrot yhtään sen enempää kuin hyvältä tuntuu, mutta lähtökohtaisesti eropäätös voi joskus olla tosi paljon parempi ratkaisu kuin yhdessä pysyminen, vaikka toki raskaalta tuntuukin. Joo, vuodet menee hurjan nopeasti... Periaatteessa kaikkea muuta ehtii vaikka 50-vuotiaana, mutta biologisten lasten saaminen alkaa olla silloin kovin myöhäistä (ainakin naiselle). Ja onnea yliopistoon hakemiseen, mukavaa kun on jotain ihan muutakin ajateltavaa varmasti! :)

 

[Gadian]

Hippunen, suuret pahoittelut keskenmenostasi. ♡ Täällä toivutaan juuri toisesta keskenmenosta peräkkäin ja olo on aika epätodellinen. Ekalla kerralla siinä päällimmäisenä oli suru ja epäuskoisuuden tunne että miks just meille piti käydä näin. Mä en ollu yhtään osannu pelätä että se osuis meidän kohdalle ja olin jo ehtiny ostaa pari pientä vaatettakin joten km tuli aika isona shokkina mut aika nopeesti siitä toipu kun pääsi yrittämään uudestaan ja jaksoi uskoa että tää oli vaan pieni töyssy matkassa. Tämä toinen oli siinä mielessä erilainen että vaikka päästiin pidemmälle ja nähtiin sykekin ar ultrassa niin ei uskallettu siltikään luottaa että kaikki menee hyvin joten suru ei oo ollu läheskään niin paha mutta sen tilalla on enemmän pelkoa ja toivottomuutta siitä että onko meissä jotain vikaa vai onko meillä oikeasti vaan näin huono tuuri. Yrityksen jatkaminen tuntuu todella vaikealta kun ei voi olla ajattelematta että vaikka plussais nii km sieltä taas kuitenkin tulee ja miten sen taas kestää. Pääsin onneks työterveyden kautta juttelemaan psykologille ja se on vähän helpottanut, samoin kuin vertaistuki. Suosittelen taaskin lämpimästi tuota keskenmenon kokeneiden salaista ryhmää mikä on ollu aika iso henkireikä mulle, samoin kuin miehen tuki.

LaraS, onpas kurja kuulla että teille tuli ero, jaksamista sen käsittelyyn! Toivotaan että hoitoihin ei tuu mutkia matkaan ja nyytti löytää tiensä sun syliin ennen pitkää.

Ronya, tsemppiä piinailuun.

 

[hippunen77]

Kiitos lohdutuksesta kaikille!

Voimia ja tsemppiä itse kunkin tilanteeseen. Toivottavasti meidän kaikkien suurin toive täyttyy!

 

[Elisenda]

LaraS, ompa ikävää että teille tuli ero Voimia ja jaksamista asian käsittelyyn ja nykyään on kyllä ihanaa että itsellisenäkin pääsee hoitoihin, kun aina ei elämäntilanne ota huomioon biologista kelloa. Toivottavasti asiat järjestyy niin että pääset piakkoin aloittamaan hoidon.
Onko sulla nyt metformiini aiheuttanut mitään vatsaoiretta?

 

[LaraS]

Frozen joo, monta vuotta oon miettinyt yo-opintoja, nyt aion keskittyä omaan itseeni. Sen sijaan, et mietin onko se järkevää tai mitä mieltä joku virastonuttura asiasta on :)

Gadian kiitos, voimia myös sinne

hippunen luotetaan, että kaikille se onni vielä suodaan lopulta

Elisenda kiitos ei tuo biologinen kello tosiaan enää torkulle mene, niin onhan se hieno juttu, ettei kumppanin puute oo este perheen perustamiselle
On mulla metforminista ollut vatsa sekasin, mut alkuun maitohappobakteerit oli rinnalla ja auttoi pahimman yli. Nyt enemmänkin riippuu syömisistä, mitä vatsa sanoo.

 

[Elisenda]

LaraS, unohdin kokonaan kommentoida haustasi yliopistoon, toivottavasti pääset sinne Ja ilman muuta kannattaa tehdä asioita, jotka itsestä tuntuu hyvältä!
Hyvä kuitenkin että nyt on vatsa jo parempana, kun metformiini selvästi kuitenkin auttaa painonpudotuksessa.

ON: Mun tekis mieli tilata clearbluen ovistesti.. kun nyt kun kierrot on lyhentyneet, niin ovis on lakannut tuntumasta.. Mut mun mies ei lupaa tilata, koska sen mielestä se on turhaa luomukierrossa.. Tavallaan kyllä oon samaa mieltä. Mut silti haluisin
Ja mä kun en osaa tilata ulkomailta, vaikka sieltä varmaan sais halvemmalla

 

[LaraS]

Elisenda Kannattaa tilata tai tai hommata, jos siltä tuntuu :) Kuitenkin se helpottaa oman kropan opettelua, kun tilanne on muuttunut. Mullakin tullut tehtyä o-testejä, vaikka raskautumismahdollisuuksia ei ole. Kohtalon ivaa, et viime kierrossa tunsin oviksen eli olettaisin tulleen ilman mitään hormoneita :banghead: hyvä tietysti tulevaa ajatellen
Ebaysta on ihan helppo tilata :) paypal-tilin kautta kannattaa maksaa ja sinne on helppoa ladata rahaa ostoksia varten. Siten ei tarvi korttitietoja pyöritellä ebayssa.

Kävin nyt ihan ammatinvalintapsykologilla, niin siellä ajatukset selkiytyi ja vuosikausien haave tulevasta ammatista nosti päätään :) vaikka työtilanne voi olla haastava, niin siltikään tää psykologi ei lytännyt mun suunnitelmia, vaan kannusti ja ohjasi. Perhesuunnitelmistakin hän totesi, että opiskellessa voi olla jopa helpompaa saada lapsi/a ja olla pienten lasten kanssa, kun opinnoissa on paremmin ehkä mahdollisuuksia muokata aikatauluja itselle sopivaksi. Oli kyl mahtavaa saada positiivista tukea, kun yleensä virallisilta tahoilta on tullut vaan lyttäämistä ja "ei-tule-onnistumaan".

 

[Villisilmä]

Minäkin palailen tänne takaisin, nyt kun alkaa vähän pää selvitä. 1. icsin tuoresiirrosta saatiin siis plussa joka meni kesken.

Nyt alkaa olla ajatukset jo seuraavassa hoidossa, joka päästään aloittamaan seuraavasta kierrosta. Lääkkeitä vähän vaihdetaan, annoksia suurennetaan ja keltarauhastukea pidennetään mutta lyhyellä kaavalla mennään edelleen ja toivotaan että saadaan nyt enemmän munasoluja ja jotain pakkaseenkin. Nyt vaan odotellaan uutta kiertoa ja nollaultraa.

 

[Gadian]

Villisilmä, olen pahoillani keskenmenosta, voimia jatkoon!

LaraS, ei kannata välittää muiden mielipiteistä. Mun äiti on viiskymppinen ja vaihtanut jo pariin kertaan alaa, nyt just viimeisimmät opiskelut loppusuoralla. Peukut pystyyn että saat opiskelupaikan!

 

[Elisenda]

LaraS, niin onhan se hyvä että jos sulla on alkanut nyt ovikset tulla luonnollisesti, vaikka tuntuu kyllä kohtalon ivalta koitin muka että olisin ebaysta tilannut testejä, mut en saanut sit paypaliakaan toimimaan.. ja sit tajusin, että eihän ne tähän kiertoon ehtiskään kun perjantaina pitää alkaa jo testaileen.. eli taidampa ostaa kuitenkin pregchekit tähän kiertoon. Ootko muuten käyttänyt vielä sitä sylkitestiä? Olipa kiva käynti sulla ammatinvalintapsykologilla mahtavaa että on mukavia tulevaisuudensuunnitelmia!

Villisilmä, voi ei, pahottelut keskenmenosta tsemppiä kovasti uuteen hoitoon toivottavasti menee kaikki putkeen, ja seuraava kyytiläinen jaksaisi mukana syliin asti.

ON: Taas käyty työterveyslääkärissä mahan kanssa, ja taas vaihtui lääkkeet.. Hohhoijaa! Mun piti yrittää saada aika ylävatsan ultraääneen, vaan ei tk:ssa oo lääkäreille aikoja.. Ja lääkärit ym sanoo että syöt vaan niitä lääkkeitä! Sitkun koitan lapsitoiveesta kertoa, niin ei ole mitään ratkaisua tarjota. Meinasin että jos en pysty lääkitystä lopettaan tässä kevään aikana, niin kysyn naikkarilta tai jostain että onko olemassa jokin lääke jota kenties vois syödä raskauden aikana.
Sain lähetteen kuitenkin ravitsemusterapeutille, on ruokavinkit kyllä tarpeen jos joudun jatkamaan vegelinjalla.. kun en voi soijaa/papujakaan syödä.

 

[Bambi.]

LaraS pahoittelut erosta! Ihana kuitenkin kuulla että sinulla on rohkeutta viedä lapsihaavetta eteen päin yksinkin

Hippunen paljon voimia! En ole itse kokenut km enkä ymmärrä miten siitä koskaan selviää. Pitkän yrittämisen jälkeen on kauheinta että ensin annetaan ja sitten otetaankin pois jaksamista

Ronyalle plussatuulia! Ei pp 5 tarvii mitään oireita vielä olla:)

Villisilmä tsemppiä tulevaan hoitoon, touvittavasti pääset pian pistelyhommiin ja saat tällä kertaa oikean hyvän saaliin!

 

[Pene]

LaraS, voimia haastavaan tilanteeseen

On:
Tää mun sairaus on siis ollut tiedossa kyllä, mutta nyt kun ei plussaa kuulunut eikä näkynyt niin toki ollaan valmiita tekemään extraa sen eteen, etten lapselle tätä sairautta siirrä. Nimimerkki juuri leikkauksesta toipumassa, meni oviskin ihan sivu suun kun oon ollu leikkauksesta niin kipeä. Blaah.

 

[Pene]

Pahoitteluni Villisilmä! Toivotaan seuraavaksi pysyvää plussaa.

 

[Pene]

Kp 11 heiluteltiin peittoja pariin otteeseen ja ovis kp 16, tuskin mahdollista että olisi tärpännyt?