Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nuu_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heippa!
Tulin vain pikaisesti pyörähtämään, ollaan syömään lähdössä kaveripariskunnan luo. Saa nähdä, tuleeko uteluja, kun mennään omalla autolla. Yleensä menty julkisella, koska kumpikaan ei tietenkään ole voinut ajaa autoa muutaman viinilasillisen jälkeen... Nyt siis olen kuskina ja tietty kieltäydyn viinistä myös. Eli varmaan ainakin kysyviä katseita tulee, mutta jos näyttää siltä, että asia ei salassa pysy, niin en jaksa siitä ottaa stressiä. Ovat kuitenkin tietoisia meidän pitkästä taipaleesta tällä saralla sekä myös hoitojen aloittamisesta. Eli kerrotaan, jos tilanne vaatii! emoticon
Täällä siis kaikki ok megalomaanisia ilmavaivoja ja rintojen aristusta lukuunottamatta. Kiitos vielä kaikille onnitteluista, en ole tainnut muistaa edes kiittää, kun olen ollut niin pyörällä päästäni emoticon

Kaikille tasapuolisesti rentouttavaa viikonloppua ja voimia, jos kurjat fiilikset pääsevät jylläämään. Iso rutistus kaikille, olette megatärkeitä!
 
Täälläpäs onkin porukka vaihtunu :) jotain vanhoja tuttuja vielä vissiin on, jotka mutkin muistaa ^^

Sanotaanko että on ollut aika syvältä nää pari kolme kuukautta... Yhtä juoksemista ja juoksemista, palloilua ja ihmettelyä. Koulu ja työ syö niin paljon voimia ja lisäks hurjan rankkoja asioita menossa myös. (Mua pidempään seuranneet varmaan tietää jotain)
Ei siitä sen enempää, kiirettä on pitänyt. Liikaakin.

Niin tosiaan, 3.10 kävin lääkärissä, jota manailinkin jo etukäteen ettei varmaan apuja tuu mimmosiakaan sieltäkään. Osoittautui kyllä sitten hyväksi käynniksi, vaikka venäläinen mieslääkäri olikin ;)
Hän määräsi mulle kaikki tutkimukset mitä ei oltu tutkittu, hormonimääritykset, halus varmistaa ettei oo PCO:ta, papat, valkovuotonäytteet, pientä verenkuvaa, sokereita, kilpirauhaskokeita, keliakiatestit ja kaikki mahdollinen. Laittoipa tuo lähetteen samalla miehellekin simppatesteihin, josta olin kyllä riemuissani, mieheni tosin ei ;P

Ensimmäisen terolutkuurin jälkeen vuoto alkoi 8 päivää viimeisestä pilleristä, ja seuraavassa kierrossa en sitten syönytkään hormonimääritysten takia, ja silti tuli menkat ajallaan! Ehdin jo optimistisena ajatella, että kaippa toivoa on, kun kerta menkatkin on olleet suht kohdillaan nyt.

Tulokset tulivat viikko sitten. Miehellä simppatestin tulos oli loistava - kaikki kunnossa, määrä hyvä, liikkuvuus hyvä, kaikki hyvä, ei mitään lisätutkimuksia hänelle siis. Onneksi. Omat tulokseni viiden minuutin kuluttua väestöliiton soitosta... Pieni verenkuva kaikki ok, papa ok, kaikki muutkin testit ok. Hormonimäärityksistä häikkä löytyi. Mun arvaukset osuivat oikeaan. En ovuloi lainkaan.

Laittaa lähetteen naistenpolille ja siinähän sitten vierähtää puolisen vuotta ootellessa. Clomifenit varmaan silloin ja seurantaultra, mutta siihen on niin kovin pitkä aika :(
Masentaa kun tietää että kun yrityksestä tulee 2 vuotta niin en tuu olemaan ees raskaana vielä. :(

Mies sai vakituisen työpaikan, jes! Ittellä kätilöopiskelut on sujuneet loistavasti, tenteistä on tullut 1-5 asteikolla nelosia ja vitosia :) Rankkaa kuitenkin on, kun tehtävää niin paljon.

Mies puhui yhtenä yönä, että vois ruveta harkitsemaan omaa kotia ja et mä voisin irtisanoutua töistä, ja keskittyy siihen opiskeluun täysipäiväisesti, hän kävisi kerran kaksi viikonloppuna töissä kuussa (siihen kun on oma päätäntävalta tuolla) ja saisi yhdestä viikonlopusta tuplat mun kuukauden palkasta. Hah, miesten ja naisten välisten tuloerojen kanssa taas... :D

En tiiä, kävi mulla mielessäkin että voitais piipahtaa yksityisellä ja kysästä saataisko sieltä clomifenia ja päästäis tosissaan yrittämään, mut siellä mahtanee olla kalliita noi seurannat? Masentaa niin ettei loppua näy se, että tässä voi vierähtää 1,5vuotta ennenkuin pikkuista edes vilahtaa, kauemminkin :(

Onnea plussanneille!! :)
Ja pahoittelut tädin kohdanneille, ei kivaa pettyä kerta toisensa jälkeen, tsempit! :)

Dark
kp 19/33
 
Se tunne kun vituttaa niin perkeleesti!!! Kävin joo perjantaina sillon lekurilla joka laitto konsultoinnin naistenklinikalle vai minne helvettiin josta sitten eilen tuli postissa mulle joku väliarvio missä lääkäri joka ei oo koskaan mua nähnykkään ni päättää että hyö ei ota mua hoidettavakseen koska diagnosoi että se ois mulle hengenvaarallista!!!! No sehän on hauskaa kun varsinkin kelailee takasin päin vuoteen 2005 jolloin sain juniorin ja kysyin kohdun ohkasuudesta ja tulevaisuudesta että voinko saada enää ikinä lapsia, niin mulle sanottiin että ei mitään hätää, että kuhan annan mahan parantua kolmisen vuotta. JOS mulla ois joku juttu että tulevat raskaudet ois hengenvaarallisia ni kai ne ny jumalauta ois sanoneet!!! Olin 25v sillon!!! OOn niiiiiiiiin vihanen ja kiukkunen ja turhautunu, ei mua ole ees kuvattu ku viimeks niin että junnu oli mahassa! Odotan niin maanantaita kun hoitaja soittaa hormoniverikokeiden tuloksia, aion sanoa tästä oudosta diagnoosista ja palautetta lähtee täältä ja kovasti... On täysin eriasia jos mua ois ultrattu tms, ja mitä helvettiä jos mulla onki tollanen... mitä JOS oisin plussannu, oisko ne tokassu että joo tää pitää keskeyttää tää raskaus koska se voi olla hengenvaarallista sulle... Ei jumalauta voi ymmärtää!!! Ja miksei kukaan muu lekuri ole tuota sanonnu??? Oon niin pirun turhautunu ettei tosikaan... En ees ymmärrä miksi se väliarvio tuli mulle kotiin... hyvä alotus viikonlopulle tuollanen... No jos ei muuta ni paukkaan tän diagnoosin tehneen vastaanotolle ja vaadin aluksikin toisen lääkärin mielipiteen ja jumankauta sen ultran!!!
Argh... ei paljo natsaile mitään heilutella täällä, ja kokeisiinkin pitäisi lukea... Olispa jo maanantai...
 
Heips taas kaikille tasapuolisesti!

Kiva kuulla pitkästä aikaa Dark susta vaikka uutiset olisivat saaneetkin olla parempia. Mä en tänne vielä kirjoitellut silloin kun oot viimeksi tekstiä tänne väsännyt, mutta kyllä jo silloin kävin täällä lueskelemassa. Jostain syystä mun piti vain kerätä ensin rohkeutta ennen kuin oikeasti liityin joukkoon. Voimia odotteluun. Sitähän tämä on... Mä aloitan terot noin viikon päästä ja jatkan sitten niiden kanssa puuhailua puolisen vuotta ja sitten vasta saadaan lähete. Eli odottelua täälläkin... Siis tietysti toivon, että koko lähetettä ei tarvittaisi vaan jotain mukavaa tapahtuisi jo ennen sitä... Onnittelut muuten miehesi vakkaripaikasta ja sun loistavista arvosanoista. emoticon Meilläkin elämä helpottui huomattavasti, kun mieheni pitkän työttömyysjakson jälkeen pääsi töihin. Osa stressaamisesta jäi pois. Tosin meillä olen minä se parempi palkkainen. emoticon Ja nyt kumpikin tekee töitä vähän liikaakin...

Poikanen?: Ehdottomasti kannattaa vaatia ainakin toisen lääkärin mielipide. Kuulostaa hieman joltain KELA:n lääkärien yms. touhulta tuo diagnosointi potilasta näkemättä.

Täytyy muuten todeta, että tämä palsta on tosi hyvä apu siinä, ettei koko elämä pyöri vain oman odotuksen odotuksen ympärillä... On tullut itkettyä ja naurettua ja erityisesti jännitettyä teidän muiden puolesta. emoticon Ja senkin olen saanut huomata, että kaikesta sitä selviääkin...

Viime viikonloppuna tuli käytyä miehen siskonpojan ristiäisissä. Uskomattoman kiltti tapaus. Koko toimituksen ajan pysyi tyytyväisenä ja kahvitilaisuudessa, vaikka pikkuinen päätyikin kiertämään sylistä syliin, ei yhtään hermostunut. Miehenikin ensin vastusteltuaan otti siskonpoikansa syliin ja siihen se pienokainen sitten nukahtikin. Siinä vaiheessa mieheni kuiskasi mulle, et mitä jos lähdettäisiin ja otettaisiin nyytti mukaan. Ihan niin radikaaleihin toimenpiteisiin en kyllä vielä taida ryhtyä... emoticon Kyllähän se munkin sylissä nukkui jonkin aikaa mutta se olikin aika rankkaa mulle. Kyyneleitä piti välillä nieleskellä. Varsinkin kun mieheni veli ja anoppi molemmat kävi höpisemässä siitä, että jokos on vauvakuume iskenyt ja koskas on teidän vuoro jne... Teki mieli kertoa tästä meidän tilanteesta, mutta ei siellä juhlissa viitsinyt alkaa tilittämään... Kyllähän mä olen onnellinen mieheni siskon ja hänen miehensä puolesta, mutta en vain haluaisi joutua jatkuvasti kuulemaan siitä kuinka ei heillä mitään vauvakuumetta ollut, mutta kokivat ajankohdan olevan hyvä ja aika nopeasti sitten onnistikin. Kun lapsi kuulemma kuuluu tehdä sen jälkeen, kun on menty naimisiin. Että näin... Tykkään heistä molemmista ja onneksi olen myös päässyt eroon niistä inhottavista tunteista mitkä kävin läpi silloin kun he alkoivat virallisesti seurustelemaan. Siihen tarinaan kun liittyy pettämistä ja toisten ihmisten tunteiden huomiotta jättämistä. Mieheni sisko oli vielä naimisissa toisen kanssa, kun jo kihlautui tämän uuden kanssa. Jeps... Niistä ikävistä tuntemuksista heitä kohtaan olen siis päässyt jo yli, mutta kyllä se oli aika kolaus, kun he ilmoittivat odottavansa esikoistaan ja meillä oli yritystä takana jo jonkin aikaa. He kuitenkin vaikuttavat vanhempina hyviltä ja pikkumies tyytyväiseltä elämäänsä. Onhan tässä maailmassa paljon lapsia, jotka elävät olosuhteissa, mitä ei kenelläkään toivoisi...

Taidanpa nyt lopettaa tämän vuodattamisen tältä erää. Tulihan tässäkin jo kiitettävästi tilitettyä teille. Ihanaa, että olette olemassa. emoticon  Stemppihaleja kaikille!
 
Sunnuntaita ihanat leidit!

WTF??? Eilen alkoi menkat taas, tänään kp21/29-31. Taas tuli hurjan lyhyt kierto, viikon päästä pitäis vasta alkaa. Kyseessä on välikierto mutta ei kai sen näin lyhyt pitäis olla. Täytyy huomenna soittaa klinikalle ja kattella mitä mieltä ovat, täytyykö mennä tarkastukseen vai mitä. Olen myös vähän miettinyt jos pidettäisiin taukoa tonne tammikuuhun asti ja sitte uusi yritys. Voi olla että olisi ehkä mahdollista joulukuussa yrittää mutta mä sanoin miehelle että jos kuitenkin odotetaan tammikuuhun, tässä kun tulee joulu ja kaikkee muutakin ja mä en halua stressata suuntaan tai toiseen tämän asian kanssa. Ja mitä järkee siinä olis jos klinikalla on vaikka "joululoma", omien laskelmien mukaan koko hässäkkä punktioineen ja alkiosiirtoineen tapahtuisi just joulun ja uuden vuoden väliin. No mies ei ollut samaa mieltä kanssani vaan hän on valmis yrittämään heti jos mahdollista. En väitä ettenkö mä oo valmis uuteen yritykseen, mutta toisaalta olis ihan hyvä pieni hengähdystauko. Täytyy keskustella uudestaan järkevästi. Ja mitä mieltä lääkäri on, odotetaanko vai yritetäänkö heti. Vaikka voitaisiinkin yrittää heti niin taidan kuitenkin pitää paussin tammikuuhun, oman mielenrauhan ja kropan voinnin takia. Mies saa kiltisti odottaa emoticon

Dark: Hei vaan minunkin puolesta pitkästä aikaa! Kyllä muistan sut kun aikoinani kirjoitin ensimmäisen kerran tänne :) Olen kyllä ihmetellyt, niin kuin muutkin täällä, että missäs se Dark luuraa :) Kiva että opiskelut sujuu ja että miehesi sai vakipaikan :) Rankkaa kyllä tuo odottaminen. Ja ei kai siitä mitään haittaa ole jos kävisitte yksityisellä, vaikka vaan yhdellä tapaamisella ja sitte päätätte mitä teette. Tsemppiä teille molemmille <3

Poikanen?: Ei hitto vie!!! Ilman muuta kysyt toisen, jos ei kolmannenkin, lääkärin mielipidettä! Halirutistus teille <3

Sleepwalker: Tänne vaan vuodattamaan niin paljon kun siltä tuntuu :) 

Tasapuolisesti kaikille tsemppihalit <3
 
Poikanen?
No jo nyt on O_O Ei herraisä mitä toimintaa sanon minä. Vaihtoehtoja on a) lääkärin mielipide, toinen voi olla muuta mieltä, b) sillon 2005 oltiin sitä mieltä että tuskin on haittaa, mutta sanonpa vaan, että todella törkeää tollanen! Ja et sitä ei oo voitu sen kummemmin sitten tutkia...?? Taas on jollain jääny joku järki päästä pois ton tilanteen kanssa, harmi että se osu sun kohdalle ja harmi, että tollasii ylipäätään sattuu :(
Nyt kyllä vaadit sitten kaikki tutkimukset ja palautteen joltain siitä, että kuka toimi väärin ja missä vaiheessa, toi on jo törkeää!! 
Voimahalaus sinne <3 koita jaksaa!

Sleepwalker
En sit ollut ihan täysin tuntematon sullekaan :)
Joo no olis iteki toivonu, että uutiset olis voinu olla kivempia joita tänne tuun kertoon, mutta asialle kun ei mitään oikeen mahda, niin tähän olisi kai sopeuduttava...
Mies on kyllä hyvin ylpeä itsestään, ja niin oon minäkin. Se nauttii työstään aivan vallattoman paljon, ja on hyvä siinä ^^ 

Mulle laitto elokuussa, kun yritystä oli jo tullu 1v 2kk täyteen niin yksityinen gyne teroihin reseptin ja sano just sen et kattokaas puol vuotta ja sit tuut uudelleen. Ei mitään tutkimuksia ei mitään! Kun tossa vaiheessa olis pitäny tutkia, kahden gynen erimielisyys siitä onko mulla PCO vai ei, eikä sitäkään tutkittu. Ja jumankauta yksityisellä?? Juu ei reilua ei.... Ja julkinen lääkäri suureen ääneen ihmetteli, että mitäs kettua kun eivät oo tutkineet, ku kysy ensin et jos kerta oon yksityisellä käyny niin miksi tulin julkiselle.

On vaikeeta ku on siinä tilanteessa, ku joku sanoo et joo tuli laps yrittämättä / jopa vahingossa. Siinä sitten itse on silleen et joo onneks olkoon, sormet ristissä selän takana ja henkinen irvistys, sekä kyyneleiden nieleskely... Kaverilla kun pillereistä huolimatta tuli lapsi. Ja itte kohta yli 1,5 vuotta tuloksetta... 

mixuliini
Jos susta tuntuu, että paussi olis hyvä, ota se aika ja siirtäkää sitä, jos mahdollista. Joulun alle mahtuu stressiä jos jonkin moista ja stressistä ei raskautumiseen hyötyäkään ole. Jos on olo että pikku paussi tekee hyvää, niin jutelkaa miehes kanssa ja lääkärin, ja teette päätöksiä sen mukaan. :) 

Ihan liian vähän jääny vapaa-aikaa ja alkaa oleen kohta niin burn-out olotila että... Vapaa-aikaa ei nimeksikään, töitä ja koulua, asianajajan kanssa tapaamisia ja koko ajan revitään suuntaan jos toiseen... Mut muuten mennään nyt ihan ylämäkee, tulotaso paranee, mies on tyytyväinen itseensä / saavutuksiinsa, minä nyt en ihan niinkään... :/

Jakselemisia! :)

omanapa
Mua niin kyllästyttää tuo mun työ. Niin ottaa päähän jo viikkoa ennen vuoroa että ei oo rajaa, ja eilen ketutti ja tänään ennen töihin menoa. Kuitenkin päivä meni ihan ok, vaikka kökkö olikin. järjestelmä kaatuili, ja yks osastonhoitajista kettuili koko päivän. En kyllä kohta jaksa tätä tahtia enää. Oon alkanu tosissaan harkitseen irtisanoutumista, mutta ens kesä olis sitten ihan vaan niinku.. Avoin, ja nyt jos olisin tuolla eipä olis avoin. Toisaalta jaksanko kesälläkään tehdä duunia joka ottaa mua näin kovasti päähän? Jaa-a.

Vaikka nyt opiskelu maistuu ihan hyvälle ja noin, silti on olo etten saa mitään aikaseks, ja elämä mulla junnaa paikallaan. Välillä kauhukuvat maalautuu mieleen, kuinka me ei koskaan tulla saamaan lasta, en koskaan saa kokea raskautta... Ei jaksais henkisesti enää yrittää, mut ei halua eikä jaksamista olla yrittämättäkään, koska sitä niin paljon haluaa. Vauvakuume on kyl yks pahimmista!

Ollaan miehen kanssa ruvettu miettimään pitäiskö ottaa askel vakinaisempaa kohti ja etsiä ihan ihkaoma koti... Mun vanhemmat olis tässä tukena ja auttais meitä, kun halua vaan löytyy. Olis se kivempi maksella yli puolikasta tonnia itselleen ku tyhjään. Nytkin vuoden alusta nousee vuokra, ja sillä makselis jo aika kivaa asuntoa. Isoja kysymyksiä...

Yksityiselle lähtö houkuttais ihan himona. Haluais niin saada jotain selvyyttä, että tuleeko kuinkakin kallista jos clomit sieltä sais, ja mitä ne vaatii antaakseen clomireseptin. Seurantaultraa varmaankin, mutta se että mitä se sitten kustantaisi. Olisi kiva jos sitä olis raskaana ees ennen kesäkuuta... -.-

Vuodatusten vuodatus taas, tarttis nyt niin sairaslomaa elämästä just nyt :(

Dark
Kp20/33 (heeetkonen, viimeks taisin kirjottaa keskellä yötä xD)

 
Hei Dark! Tervetuloa takas, mietiskelinkin tässä mitä sinulle kuuluu. Ikäviä uutisia sinulla, mutta eikös ovuloimattomuus ole suht helposti korjattavissa? Jos näin on niin sittenhän se on hyvä että syy ainakin selvitsi ja ongelma on korjattavissa. Iso tseppirutistus sinulle jokatapauksessa!:)

Poikanen, paljon voimia sinulle, aika v-mäinen tilanne.

ON: Menkat alko lauantaina, kierron pituudeksi tuli 23. Jotakin muutosta minussa on tapahtunu. Tukkaa ei lähde enää niin paljoa kuin jossain vaiheessa, tissit ei enään mene kipeeks millon sattuu ja kaks edellista vuotokertaa on ollu runsaudeltaan suht normaalit. Toivottavasti hormonitoiminta olis normalisoitumassa. Reilun kuukauden päästä alkaa tutkimukset.

Jaksamista kaikille!
 
Moi Naiset!

Dark, onpa kiva kuulla susta pitkästä aikaa! Sulla onkin ollut kiireistä aikaa elämässä...ja tuloksiakin olet saanut lääkärireissulta. Kurjaa, mutta nyt tiedät mistä kiikastaa ja se on arvatenkin hoidettavissa oleva juttu. Pohdiskelit tuota yksityistä, ja sen verran vinkkaisin että kannattaa mennä sitten suoraan lapsettomuusklinikalle, jos yksityistä lääkäriä harkitset. Sulle kun on ne kaikki hormonitestitkin tehty, niin selviäisit ehkä vain seurantaultrien hinnalla? Muistanko oikein että olit Turun seudulta? Turusta löytyy mm. Avaklinikka -- niiden sivuilla on hinnastokin, niin näät vähän hintatasoa. Onnittelut miehesi työpaikasta ja tsempit sulle opiskeluun!

Mixuliini, kiitos sulle tsempeistä ja right back at you! <3 Teette taukojen tai hoitojen suhteen just siten kun oikealta itsestäsi tuntuu. Halit sulle ja taistelumieltä toivotan! Sanoivatko ne sieltä klinikalta mitään siitä kierron lyhyydestä, mistä se johtuu? Kiinnostaa kun itselläkin on noin pari kertaa vuodessa todella lyhkäinen kierto, normaali on 28, niin on juurikin jäänyt joskus 20....

Poikanen -- saitko ketään puhelimen päähän selvittämään sitä lausuntoa?? Komppaan muita sanomalla, että ilman muuta toisen lääkärin mielipidettä kehiin. Kovasti jaksamista sinne.

Bandidalle kiitsat tsempeistä myös ja on kyllä niin kiva kun poikkeat täällä edelleen! Rutistus sulle ja vauvamahalle! Aika on kulunut niin nopsaan toisaalta, sulla ei ole enää pitkä matka maaliin. Ootko voinut hyvin?

Sleepwalker, ymmärrän hyvin sun fiilikset tuosta miehesi siskonpojan perheestä; tarkoittaen että toki sitä toivoo kaikkea hyvää ja kaunista, mutta ottaa lujille kun toisille tää perheen lisäys tuntuu vaan tapahtuvan tuommosella päätöksellä. Tänne vaan tunnot ja tilitykset, meillä on varmasti kaikilla samanlaisia oloja ja ajatuksia!

Marialle pahoittelut tädin vierailusta... tsemppiä sulle. Joka kierto se vaan on kova paikka, vaikka kuinka yrittäisi suhtautua tai varautua. Voimia.

Entä Kuusityttö? Johtiko tiputtelu tädin tuloon vai saako pitää peukkuja, että olisi ollut kiinnittymistiputusta??

Fenix, kiitokset sulle myös tsemppaamisesta! Mites teidän vierailu meni? Jäittekö "kiinni"? emoticon

Täällä nyt sitten toivotaan että huurunenä selviää sulatuksesta.... tänään iltapäivällä kuulee väliaikatuloksia ja huomenna on siirto, jos kaikki menee hyvin. En oikein tiedä mitä ajatella...tai siis en ole itseasiassa kauheasti ajatellut tätä tilannetta ennen kuin tänään. Jotenkin kamalan pessimistinen fiilis jo etukäteen, mikä ei oo kivaa. Pelottaa kaivaa se arkakin toivo ja positiivisuus esiin, kun se pettymys on niin kauheeta....ja toisaalta uskon vakaasti positiivisuuteen ja "se ei pelaa, joka pelkää" asenteeseen. Jos ei yritä, niin ei tuu tuloksiakaan. Tää varmaan kuulostaa nyt tosi sekavalta, mutta semmonen on olokin! Aarrgghh. No mutta, asia kerrallaan -- nyt ensiksi toivotaan sulatuksen onnistumista ennen kuin miettii asiaa yhtään pidemmälle.

Mukavaa päivää, leidit!

 
Kuusityttö,

oltiinkin samiksia ja kirjoitetiin samaan aikaan.. pahoittelut tädin johdosta. Tsempit ja jaksamista sulle!
 
Hei vaan alla härliga kvinnor! <3

Noniin, nyt on pähkäillyt pähkäilty ja päätettiin miehen kanssa jos suinkin mahdollista niin mennään uuteen yritykseen. Mitä siinä odottaa, minäkään en tästä nuorru ja mitä nopeammin saadaan toivottu tulos sen parempi. Päätin että sen paussin voi ottaa sitten kun oon raskaana! 

Huomenna on aika klinikalle uuden hoidon suunnitteluun ja samalla kysäisen miten tää mun nyt yhtäkkiä heittelevä kierto vaikuttaa hoitoihin vai onko mitään merkitystä. Eilen kun soitin sinne ja sanoin että menkat alkoi taas yli viikon etuajassa niin hoitaja sanoi että ei sillä oikeastaan mitään merkitystä ole ja varasi minulle ajan lääkärille hoidon suunnittelua varten. En tiedä, ehkä silläkin on joku tarkoitus, jos vaikka ehtis vielä tän vuoden puolella tapahtua jotain.....kaikkea sitä toivoo.....ja saakin toivoa.....emoticon

Fiiliskin on parempi ja voimia on tullut keräiltyä aika lailla ja jatkan keräilemistä niin että selviää seuraavasta koitoksesta. Ja päätin myös mielessäni etten tällä kertaa kerro kenellekään ystävälle tai vanhemmille yhtään mitään, pientä valkoista valhetta saa laittaa kehiin jos alkavat udella milloin meillä alkaa uusi hoito emoticon Huomenna saan tietää enemmän miten jatkossa edetään hoitojen suhteen.

Dark: Jaksamisia sulle <3 Älä lankea kauhukuvien maailmaan, kyllä se oma nyytti tulee syliin joku päivä. Positiivista ajattelua kehiin vaan! Helpompi sanottu kuin tehty, tiedän..... Ja mitä duuniin tulee niin kannatan harkitsemaan josko se olis parempi irtisanoutua ja vaikka keskittyä täysipäiväisesti opiskeluun, niin olisi ainakin yksi huolenaihe vähemmän, ettei sua ketuttais joka kerta kun menet töihin. Harkitkaa ja miettikää ja suunnitelkaa, kyllä se vastaus löytyy emoticon

Kuusityttö: Pahoittelut myös minunkin puolesta tädin johdosta <3 Voimahalaus ja tsemppiä tuleviin tutkimuksiin, niin se aika vaan rientää. emoticon

pirjel: <3 always!!! Ja mä niiiiiin pidän peukkuja että teidän pieni huurunenä selviää sulatuksesta ja saa kömpiä sun lämpimään kohtuun ja alkaa kasvaa pieneksi ihmiseksi <3 Positiivista ajattelua kehiin sinnekin! emoticon Menkoista vielä että mulla ollut ennen aika säännölliset mutta nyt nämä kaksi ns. välikiertoa hoitojen alkamisen jälkeen on ollut lyhyet, ja kuten jo tuossa kirjoitin niin hoitaja sanoi että ei sillä mitään merkitystä pitäisi olla. En tiedä, voi olla että johtuu hormoneista mutta kait mä siihenkin saan vastauksen huomenna.

Paljon voimahaleja ja tsempitykset kaikille!!! Mukavaa päivänjatkoa emoticon
 
Heippa! 

Eipä oo tullu rustailtua tänne aikoihin. 

Kiva kuulla susta Dark! Pitkästä aikaa, aika samoissa tilanteissa ollaan, miehen simpat oli hyvät ja mua tutkiskellaan et mikä mättää, vahva epäilys on myös tuosta ovuloimattomuudesta. 

+ saaneille Hurrrjat onnittelut! Se on aina jotenkin niin lohduttavaa kun joku tällä palstalla plussaa, ei se mikään täys mahdottomuus silloin voi olla muillekaan :) 

Pirjel, Toivottavasti kaveri selviää sulatuksesta. 


Oma: Kaikenmoista on elämässä tapahtunut viime aikoina, onnenhetkiä olisi kyllä saanut olla enemmänkin. Töiden suhteen aika sama tilanne kuin Darkilla : 
välillä tuntuu että pää leviää kun stressi vaan kasvaa ja kasvaa ja kokoajan on tunne että mikään ei riitä. Niin ihana ajatus kun irtisanoutuminen olisikin on se täysi mahdottomuus sillä meillä minä tuon "leivän pöytään".  Äippäloma houkuttelisi juu.... *huoh*
Muutama viikko sitten jouduimme luopumaan rakkaasta kissastamme kun sairastui äkisti ja vakavasti. :(  suru on edelleen kova.  
Lapsettomuustutkimukset etenevät nyt niin että 12.12 minulla on aukiolotutkimus, lekuri sanoi että miehen olisi hyvä olla mukana, ilmeisesti suunnitellaan jo vähän tulevaa. Pelottaa tuo tutkimus että sattuuko kuinka paljon? :/  vaikuttaako 2x 400 burana yhtälailla kun 1 800 burana? 
Tällähetkellä odottelen menkkoja alkavaksi, kunhan eivät kovin paljon taas viivästyisi että saisi tuon tutkimuksen alta pois. 

Jaksamisia kaikille!!! 
 
Myöhäisiltaa kaikille!

Kävin tänään lääkärillä ja kyllä siinä kävi niin kuin olin vähän ounastellukin....eli hoidot jatkuu ensi vuoden puolella, mikä oikeastaan ihan hyvä juttu ettei nyt tarvi stressaa aikataulujen sun muiden juttujen kanssa kun joulupyhät tuppaa muuten sekoittaa suunnitelmat. On se oikeastaan ihan hyvä saada viettää joulua ihan normisti ja antaa ajatusten kulkea paremmin ja kroppakin saa vähän levätä :) Tammikuussa olis suunnitteilla uusi hoito ja helmikuun alussa punktio jos kaikki menee hyvin. Lääkemuutoksiakin on luvassa.

Ja sit toisaalta harmittaa että "joutuu" taas odottaa mutta aika menee nopeasti, ja kun joulukin tekee tuloaan niin siihen uppoo jo aika paljon aikaa :) Miks muuten joulun alla täytyy stressata, mikä juttu siinä on että ihmiset on ihan villeinä koko joulukuun :D No, se vaan kuuluu asiaan.

Mies vaikutti aluksi hieman pettyneeltä, mutta kyllä hän siitä sitten tokeni kun sanoin että nyt ei tarvi miettiä mitään muuta kuin jatkaa elämää niinkuin tähänkin asti :) Ja kyllä se aika menee nopeasti, kohta hän on taas deittailemassa purkkia kun minä silläaikaa olen poimittavana :D

Miten mä onnistun aina löytää jotain positiivista kaikissa asioissa???! :)

mist: Hei vaan! En usko että ollaan "tavattu", luulen kyllä että olen joskus aikaisemmin lukenut sinun juttuja täällä, en oo ihan varma.... Mutta joo, toi aukiolotutkimus ei oo ollenkaan mikään kauhee. Kohtuun ruiskutetaan varjoainetta joka sitten kulkee munajohtimiin ja alatieultralla nähdään onko vapaa virtaus vai onko joku tukos jossain munajohtimissa. Ei se mun mielestä tuntunut miltään, ei ainakaan sattunut mutta kaikki on tietty yksilöllistä. Jaksamista odotteluun <3

Öitä kaikille ja kuulemisiin!
 
Hyvää torstaita Naiset!


Mixuliini, musta on ihanaa kun sä löydät positiivisen puolen kaikesta! Ja se tammikuu on ihan varmasti paras ratkaisu. Se on tuo ajoitus niin hirmu tärkeää, niin ei tarvi stressata, että punktio tai joku muu osuis joillekin pitkille pyhille.... uusi vuosi ja uusi alku. Saa sun kroppasikin pienen huilin hoidoista ja voit hyvällä omalla tunnolla nauttia glögit joulun kunniaksi. Halitukset sinne ja tuosta positiivisuudesta vielä sen verran, että kiitos, kun tartutat sen muhunkin. <3

Mist, pitkästä aikaa! Komppailen tuota mixuliinia, että aukiolotutkimus ei ole paha rasti. Mua ehkä hieman nipisteli, mutta ihan hyvin kestettävää (ja mä oon tosi iso vauva kaikkien tämmöisten kanssa). Tsempit tutkimuksiin! Ja kovasti pahoitteluja kissasi menetyksestä, tiedän tunteen valitettavan hyvin...

Huurunenä raportti on seuraava; kumpainenkin selvisi sulatuksesta, tosin eivät ole kuulemma "laadukkaita" -- toinen keskitasoa ja toinen aika fragmentoitunut... mutta siellä ne nyt kummatkin uiskentelevat, toivottavasti reippaasti jakautuvat ja tarttuvat kiinni. Nyt oon aika rauhallisella mielellä. Onnistuminen ei varmastikaan ole todennäköistä, muttei mahdotontakaan, joten pysyn positiivisena, mutta jalat todella tiukasti maassa.



 

Mist: Kannattaa varautua siihen, että se tutkimus sattuu. Mua sattui niin paljon, että itkin ja hengityskin tuntui salpaantuvan kivusta. Onneksi se ei kestänyt kuin sen hetken, mutta siinä tuskassa tuntui, ettei se lopu ikinä. Ei ollut todellakaan mikään kivuton tutkimus. Ota särkylääkettä. For real. Ei ole tarkoitus peloitella, mutta kerronpahan vain, että on niitäkin, joille tutkimus teki todella kipeää. 

Pahoittelut kissan menetyksestä.

 
Joo tuommosia kokemuksia oon lukenu paljonki mitä liny_83  kertoi ja niistä juuri tämä hermoilu. Mutta kiitos kannustuksesta mixuliini ja pirjel , ilmeisesti on aika yksilöllistä tuo että sattuuko tutkimus, sen kait näkee vasta sitten tutkimuksessa, mutta tuskin se mitään on joihinkin muihin hoitoihin verrattuna, synnytyksestä nyt puhumattakaan ;) 
Saapa kyllä nähdä pääsenkö koko tutkimuksiin eli ehtivätkö menkat alkaa ja loppua. 3kk on nyt ollut tasainen 29pv kierto mutta nyt taas venyy, ARGH!! 29.11 oisin ootellu alkavaksi mutta ei näy. Sekin näissä kierron venymisissä ärsyttää että heti alkaa heräilemään kaikkia typeriä toiveita...ja sitten ilmaantuu kaikkia "oireita" mitä enemmän menkat venyy ja sitten lopulta taas se armoton pettymys :(   
Veronpalautukset, Jes! Vihdoinkin saa tämän talouden raha-asiat järjestykseen(hetkeksi), laskut hoidettua ajallaan jne..taaaai.. sitten voi varata matkan etelän lämpöön kanarialle ;D arvatkaas kumpaan päädyin... 

++++ tuulia ja jaksuja kaikille!!  <3
 
moi kaikki!

täälä ilmottautuu uus yrittäjä tänne pitkään yrittäneiden joukkoon!
taustatietoa sen verran et mä oon 25v ja mies 30v. yritystä takana nyt viime tammikuusta eli 11 kuukautta.. tutkimuksissa ei olla vielä käyty, varmaan ens vuoden puolella mennään jossei ihmettä tapahdu..
Ovista oon testaillu kesästä asti, ensin sain selkeet viivat testiin mut nyt oliki sit pari kk etten ilmeisesti ovuloinu. tässä kuussa sainki sit suureksi onneksi kaks viivaa testiin mut suuria toiveita luomuraskautumisesta ei enää oo näin pitkän yrityksen jälkeen.

Darkin mä tiedänki tuolta raskaaksi 2011 keskustelun puolelta, harmi ku sullakaan ei oo vielä tärpänny :(

mist taidanki tietää kuka sä oot :) mäki sit tulin tänne puolelle keikkumaan ku ei meilläkään mitään tapahu..

pidetään lippu korkealla, kyllä meänki vuoro on joskus!
PUUUHHH!!!! ++++++++++++++
 
Heipä hei, pitkästä aikaa! emoticon
Plussanneille todella lämpimät onnittelut! emoticon

ON. Meillä alkoi nyt sitten pistoshoidot + metut. Clomeja vedin vielä kaksi kiertoa 3 päivässä ja terot päälle. Mun persoona muuttu ja täti saapui ennen aikojaan..ei siis todellakaan sopinut mulle. En vaan tajua miksi niitä jouduin melkein vuoden syömään ilman vastetta.. Toisaalta olen iloinen kun lääkkeitä vaihdettiin, mutta samalla on suru siitä ettei edellinen tuonut tulosta..mitä jos tämäkään ei auta..? Ja että mä inhoan tota pistämistä. Oksu meinaa tulla kun mietin se piikki kädessä että pitäis toi tökätä tohon ihoon.. Tänään sit viel onnistuin tiputtaa koko höskän kun se oli jo mun ihossa kii! Mustelmia on kuulemma odotettavissa, ilman mun toilailujakin ja rahaa palaa! Neljän pistoksen annos maksaa melkein 100e..eli rahaa palaa tässä kuussa ainakin 300e.. Ei ole halpaa tää lapsenteko..

Mutta teille arvon naisille tahdon toivottaa plussatuulia!
 
Huomenta jälleen,tuskainen olo helpottunut. Maanantaina silloin hoitaja soitti verikokeen arvoista ja sanoin että mikä tämä tällanen ilmotuslappunen on, ilman tutkimusta? Että tahdon toisen lääkärin mielipiteen. Oma lääkäri on tulossa ylihuomenna takaisin töihin jolle laitettiin sitten heti soittoaika, eli ylihuomen aamulla tiedän sitten vähän enemmän että kuinka nyt eteenpäin... No onneksi koulu vie ajatukset pois sekä tuleva joulu ja vielä muutokin tohon vuodenvaihteeseen jotta jos musta ei johonkin aikaan mitään kuulu, on meillä nettisiirto käynnissä :)
Mulla oli viime ke ja sitten la sellasta jotain värikästä valkovuotoa... menkat aikasintaan pitäs alkaa ens keskiviikkona...
Sanoin myös hoitajalle että seuraava lekuri joka jotain diagnoosia vääntää ni ois parempi tehdä ihan ultrakuvauskin...

Mixuliini: pahoittelut tädistä...ja hienosti kyllä jaksat nousta nopeastikin kohti uutta koitosta <3, erittäin kunnioitettavaa :) Ehkäpä se hetken "asioiden siirto" auttaakin rentoutumaan koko kehon voimin <3

kuusityttö: pahoittelut myös sinne

pirjel: sielä jännät tunnelmat :) toivotaan parasta.

Mist: sieläkin tutkimukset etenee :) tutkimuksesta olen saanu sellasen käsityksen että saa aika hyvät höntöntönttä lääkkeet että rauhassa pystyy oleen mutta että hitusen nippasee, mutta miten kukakin tuntee minkäkin, jaksamisia <3

Nyt sitten uudesta viikosta kaikki irti, pitää nimittäin soitella miljoonaan paikkaan kun alkaa muuttorumba... jaksamisia ja plussatuulia kaikille!!!


 
Kuusityttö
Onhan se suht helppo korjata :) Naistenpolille kun pääsee, toivottavasti lyövät clomit käteen ja se sit olis sillä selvä, mut no, voihan olla ettei sekään auta... Enpäs vielä maalaile piruja seinille, mut en kyllä enkeleitäkään ton asian kanssa... 
Hormonitoiminta on kyl kummallinen juttu ylipäätään aina! Kuulostaa kyl hyvältä, toivottavasti tosissaan on tasaantumaan päin sun hormonitoiminta! Tsemppiä sinne kans ja ihanaa et tutkimukset alkaa pian! :)

Pirjel
Joo turussaturussa :) Mietittiin miehen kans et josko sitä meniskin, mut aateltiin nyt kuitenkin vielä vähän aikaa kattella... :) Hienoo nyt kuitenkin et sulatus onnistu, toivotaan nyt sit parasta! Tsempit sinne^^

mixuliini
Nojoo totta, paussiahan siinä raskaana ollessa sitten tuleekin ;) Mut vaikka se lääkäri nyt paussia suosittikin niin onhan tässä kuitenkin aikaa, ei tässä elämässä (sinänsä) oo kiire oikeen mihinkään, me ite luodaan se kiire ;) joo ja joskus tosiaan ikäkysymykset sun muut, mut ei se pariin kiertoon kaadu :) Oon joo tosissaan miettiny josko sitä irtisanoutuis, mut työnantaja on sen verta rento, että ens vuonna joka toinen sunnuntai ku kävis töissä - riittäis ja sit harjottelun aikaan ei yhtään olis töitä, sit loppukevät taas joka toinen sunnuntai, niin olis se ihan kiva simmottiis, et sit olis kesätyöpaikka, eipä tarttis ettiä töitä koko kevättä ja stressata siitä! Työporukka on ihan muksa, mut se työ itsessään vaan on niin tylsää :(
Hienoo että sulla parempi fiilis :)

mist
Sanotaanko niin, että kyllä se ovuloimattomuus on parempi kuin vaikka joku pahempi, selittämätön lapsettomuus vaikka, jolle ei oikeen voi tehdä mitään erikoista (tai no voihan sille, mut siis helppoo ei oo), ovulaation kun sais aikaan vaikka clomeilla tai jollain muulla vastaavalla, ja sit tärppäis ku miekkosen simpat oli tosissaan hyvät niin ei siin pitäis olla sinänsä ongelmaa. Clomi+teroyhdistelmällä jos sitä tulis raskaaks ees niin et olis ens vuon joulukuussa nyytti sylissä, just kätevästi miehen synttäreille vaikka ;)
No, saahan sitä aina toivoo... :(
Osanottoni :( Lemmikistä luopuminen on aina rankkaa sanoi kuka tahansa mitä tahansa... Voimia<3 
Joo mä niin tiiän tunteen, et mikään ei riitä ja stressi kasvaa ja kasvaa... Ei kyllä hyvää tee raskautumiselle stressikään :( Pyh sanon minä tätä maailmaa :(
Ehkä yhtenä neuvona jos vaan kykenet niin mahutat jokaseen päivään jotain, mikä rentouttaa, lämmin suihku ja kasvonaamio, peiton alle hautautuminen hyvän kirjan kans tai jotain, mistä nautit. Jokaseen päivään joku oma pieni hetki, ei meidän tarvis olla ikisuorittajia niin ettei koskaan ajatella itseämme... Jos siihen kykenee, oon niin kade, koska mulla on kokoaikainen suorituspainestressi ja ahdistus päällä, enkä kykene rentoutumaan :( Hienoo et tutkimukset etenee teillä! Aukiolotutkimuksesta oon kuullu sen verran, et voi olla hyvinkin kivulias, mut toisille sit taas ei. Se on niin yksilöllistä, muistuttaa kuulemma ihan vaan menkkakipuja, mut se et kuinka kovia ne kivut on, niin siitä en tiiä :)
Buranaa ehottomasti kannattaa ottaa, ja kyllä 2x400mg buranaa on yht se 800mg joten samalla lailla vaikuttaa kun 1x800mg burana :) 
(Kappas, onpas tässä lääkehoidon kurssi just menossa ja lääkelaskutentit sun muut ;) )

Lau-ra
tervetuloa :) Toivottavasti vierailus jää lyhkäseks! ;)
No, siis normaali nainen, jolla hormonitoiminta on normaali ovuloi lähes joka kierrossa, mutta heilläkin joskus jää ovulaatio pois, eikä se oo normaalia. Periaatteessa ovuloimattomuutta pitäis joka kierto selvittää, koska yks kierto ei kerro totuutta, mut jaksa vaan testailla ja mä ehottaisin testailuun Donnatest sylkitestiä (pitkällä aikavälillä tulee halvemmaks)
Ja ihan mahdollista on että teillä vielä tärppää! Lippu korkealla, älä vielä maalaa piruja seinille! Vaikka kuinka tiiän, että eipä oo helppoa se, ei :(

RouvaS
Kumma kyllä että pistivät sut syömään noin pitkään O_O kyl toi hoitohenkilökunnan toiminta on välillä tosi outoo, en ymmärrä yhtään näitten kans... No, ei oo halpaa ei, mut nyt peukut tanassa et pistoksista on hyötyä! :) Tsempit sinne <3

Poikanen?
Siis kyllä ihan kummallista touhua... Nyt tosissaan vaadit kaiken mahollisen, ei niillä oo oikeutta tehä tommosii diagnooseja sen kummemmin tutkimatta kunnolla (Ja vielä jättää kertomatta tosiasiat tommosesta ja mielipiteiden muuttumisesta??) Toivottavasti nyt sit ei oliskaan mitään ongelmia minkään kanssa ja se lääkäri nyt oli vaan vähän pöllö.. Mulla nimittäin ne kaks yksityistä gynee jolla kävin huhtikuus ja elokuussa ni ilman tutkimista huhtikuussa oli laittanu et mulla varmaan PCO, eikä kertonu mulle mitään, eikä pistänyt tutkimuksiin (??) ja sit toinen ilman tutkimusta sanoo ettei oo sitä, ja sit ku meen julkiselle venäläiselle mieslääkärille, se sanoo et ilman ultraa+verikokeita ei voida todeta PCO:ta et se on tai ettei oo. Kummaa toimintaa yksityiseltä, enpä varmaan koskaan mee sinne enää :(
Koita jaksaa ja joulukin on kohta, sit tosissaan otat rennosti ja koitat nauttia! Tsemppiä <3

omanapa
Hittovie taas mikä sepustus xP
No, täällä ehkä hieman iloisempia uutisia... Tuli keskiviikkona nimittäin postia ^^
TYKS naistenpoli luki kuoressa, ja oli muuten hiton paksu kuori! No, iloinen uutinen se, et eka aika on jo 9.2.2012, ei siihen oo enää ku kaks kiertoo aikaa ^^ Täyteltiin miehen kans lippulappusia ja muita, itse huokasin helpotuksesta, et VOI olla mahollista et EHKÄ ennen 2v yrityspäivää olis jo tapahtunu jotain, ees plussa ovistestiin tai jotain :)

Kävin viime viikolla sitten extempore-reissulla helsingissä, ja voin vaan sanoo et se tunneryöppy kun näki Nightwishin livenä oli jotain sanoinkuvaamatonta! Siis ei herranisä sentään, oli aivan mahtavaa.. ^^ Olikin viime viikolla kans nelisen päivää tissit kipeenä ja alavatsaa vihlo niin kauheesti ettei rajaa... Olin jo asenteella et oho, olisinko sittenki ovuloinu... No, eilenpä sitten viikkoa etuajassa täti pamahtaa kylään. Ei kiva :(
Tai siis onhan se sinänsä kiva.. Mut en tiiä. Kierto jäi nyt sit 27, parempi sekin ku ne yli 40päivän kierrot...

Miehen kans eilen puhuttiin siitä, et kuin hassua oliski jos tuliski sit kaksoset, ja miehelläki näytti olevan jo semmonen lapsenkaipuu-ilme just ennenku hypättiin bussista kaupungilla ^^ Kyl se yrittää jaksaa lohduttaa ja olla tukena, vaikka se ei nyt ookkaan hysteerinen xD

Välillä on olo etten kykene rentoutumaan yhtään, neljä tenttiä vielä eessä parin viikon sisään, kaks jo tehty. Kolmen viikon sisässä 6 tenttiä, en tykkää! No kaippa jos nyt vaan jaksais vääntää mut ku motivaatio tippuu niin kovasti välillä ettei oikeen saa otetta mihinkään. Enkä ees kykene rentoutumaan ja välillä tuntuu etten oo ees ansainnu lasta tai mitään muutakaan hyvää. Siihen päälle sitten vielä ystävä, joka haukkuu mua ja manailee et toivottavasti musta ei koskaan tuu äitiä, taikka oikeesti kätilöä, et hyi yök. Ja syynä se, etten menny auttamaan hänen talonsa remontissa, kun olin flunssassa, koska muhunhan ei voi sen vuoksi luottaa ollenkaan. En muka ymmärrä yhtään sitä et hänellä on pieni lapsi ja et heillä on rytminsä, enkä kunnioita... jne. Sanoisinko vaan että kuin paljon tollanen ottaa päähän ja välillä miettii et onko siinä jotain perää et oonko mä vaan niin kamala kieroon kasvanu ihminen et en oo ansainnu mitään hyvää. Hyh että...
Sori vuodatus...

Vanha luokkakaveri lähetti tekstiviestin viime torstaina, että heille tulee elokuussa vauva. He oli yrittäny raskautta joku 3-4kk ja pam! Ku ei meinannu tärppää parista kierrosta, tää mietti jo yksityiselle menoo tutkituttaan itteään ja nyt mulle tulee tekstiviestillä kysymyksiä ja kertomuksia mimmoset olotilat ja muut hänel on ja koska opiskelen alaa niin hienoo et hän voi multa kysyä... Ihanaahan se on olla avuks, mut joo, ittellä ku takana yritystä päälle 1,5vuotta niin ei kyllä ihan nappaa :(

Ärhg. Elämä on monimutkaista ja rankkaa. Ainakin tällä hetkellä. Ootampa ku kuuta nousevaa lomaa joka alkaa 16.12 ja loppuu vasta 11.1.2012! jos sit mä osaisin ottaa rennostikin!

Dark
Kp2/27-33
 
Iltaa ihanaiset!

Taas on tovi vierähtänyt tänne kirjoittelusta, oon niin maha kuralla jännittänyt tätä päivää eli ekaa ultraa, etten oo pystynyt juuri muihin toimiin. Mutta siis tulokset ensin, eli viikkoja varmistui 7+2 ja siellä se pieni sydän löi tiiviisti  ja voimakkaasti ja oon niiiiiiin happy!!! emoticon Vessanpönttöäkin olen alkanut halailemaan ahkeraan tahtiin ja jatkuva kuvotuksen tunne tuntuu olevan ja pysyvän. emoticon Mutta ei haittaa, otan ilolla vastaan kaikki vaivat!

Pirjel, ei pystynyt kavereita huijaamaan millään, olivat perkuleet niin ovelia tarjoiluidensa kanssa, että oli pakko tiedustella niiden sisältöä, ja siinähän mä sitten ratkesin nauruun ja tunnustin niiden uteliaiden katseiden alla. emoticon Mitenkäs teillä tilanne, onko huurunenien osalta mitään uutta tietoa???

Mut hei, sori postauksen lyhyys, mut nyt mun maha VAATII ruokaa!!! Mä oon oikeesti kohta varmaan joku jättipallo, koska syön ihan koko ajan...mitä herkumpaa sen parempi.  emoticon

Hirveesti halituksia ja tsempityksiä kaikille tasapuolisesti!! Olette ihkuja! emoticon

 
Takaisin
Top