Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nuu_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tervehdys pitkän kaavan mukaan yrittäneet! Enpä ole ehtinyt lueskella kuulumisianne, mutta nyt kun silmä osui tänne niin täytyypä kelata viestejä läpi että missä mennään tällä hetkellä. Jos täällä on uusia niinkuin varmaan on niin heille tiedoksi, että aloimme yrittämään uusperheeseemme vauvaa kesäkuussa 2009 ja tähän väliin mahtuu yksi keskenmeno ja yksi kohdunulkoinen raskaus ja paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita....

Ilokseni voin ilmoittaa, että meille syntyi maailman ihanin poika tasan kuukausi sitten mitoin 3070g ja 49cm viikolla 37+3. Kahden vuoden pitkä ja raskas odotus päättyi vihdoin onnellisesti. Synnytys käynnistyi täysin yllättäin keskellä yötä lapsivedenmenolla. Lapsi syö, nukkuu (yölläkin jo 4-6,5h pätkissä) ja on tyytyväinen ja meillä ollaan onnesta mykkyrällä niin isä, äiti kuin sisaruksetkin. Lapsi kasvaa täysimetyksellä hurjaa vauhtia ja oli jo eilen 53,7cm ja 4250g. Tätä onnea ei voita mikään!

Uskokaa parempaan ja jaksakaa yrittää! Jonain päivänä se palkinto varmasti suodaan!
Kaikkea hyvää teille kaikille ja kommentoin paremmin kun pääsen tilanteisiin sisään!
 
Kiitti Minnuska ja onnittelut sinulle raskaudesta!!!

Ja mitä mun silmät näkeekään... BANDIDA!!! ONNEA, ONNEA! Sullekin vihdoin plussa. Nauti nyt!

Täällä oli myöskin toinen plussaaja Maikkie, onnittelut sinullekin!

Sitten täällä näemmä on muitakin vanhoja tuttuja edelleen, Miikka ym, teille ihan älyttömän paljon niitä plussatuulia ja jaksamisia hoitojen ja tutkimusten keskellä. Vielä onnistaa 
 
Kiitos kaikille tervetulotoivotuksista :)

Hymiöistä on tosiaan kaikki parhaat hävinny, nämä uudet on huonoja emoticon

Tässä kierrossa ei siis mitään mahiksia, kun ei jostain syystä tehny kummallakaan mieli niin ei tullu harrastettua mitään sinne viittaavaa. Eikä muuten tullu ovislimojakaan, eli en tiiä sitten siitä oviksestakaan. Voikohan antibiootit estää oviksen? Muutenki nyt on tapahtunu kaikkea niin että stressilukemat on varmasti huimat.

Eilen oltiin kavereiden saunaillassa, ja meinasin kuolla, kun siellä oli kahden tuttavaperheen esikoiset. Toinen lapsista oli yksi vuotias tytön tyllerö, juuri oppinut kävelemään, ja aina kun äiti käänsi selkänsä niin kuului "ÄTTII!" ja sitten käveltiin äidin perään ja roikuttiin lahkeissa kunnes äiti otti syliin. Toinen lapsi oli kuukauden vanha poikavauva, jota sain pitää sylissä noin puoli tuntia... Sanotaanko näin että ei auttanu vauvakuumeeseen.
 
Nonni, olihan se herkkä tänäaamunakin nega. Emmä kyllä ymmärrä miten voin edes kuvitella, että salama iskis meille. Pälli olen kyllä!
emoticon

Mitenkäs muilla? Mulla on nyt vähän tällanen tekemisen krapula, kun tuntuu ettei saa mitään aikaiseksi ja kaiken jotenkin automaattisesti aikatauluttaa ton elokuun ICSIn mukaan. Siis koko ens kevät on jo suunniteltu sen mukaan! Miettikää mikä shokki jos se ei onnaa ja mulla menee mietinnät ihan uusiksi....

 
Hiphei ja hiki virtaa! Vaan ei valiteta ei, talvella hytistiin pakkasissa..

Kärsivällisyyttä koetteleva kesä monilla menossa emoticon Toki ainahan kesä nopeasti menee, vaikka loppukesä/syksy tuntuukin vielä niiiin kaukaiselta. Varo vaan Miikka, ukkosilmoja luvassa helteitten jälkeen - ei voi tietää mihin salamat täräytää! Peukut on täällä ristissä (vai miten se meni), että kohille osuu!

Ja onnea June, alkaa piakkoin tapahtumaan!! Joko alkaa jännittämään? Toivottavasti "lapsen-teko-stressi" ainakin helpottaa, kun on jo tarkempaa tietoa tulevasta.

ON: Soittelin tänään polille. Elokuun lopulla todennäköisesti pääsen ensimmäiselle käynnille :) Tietenkään hoitaja ei pystynyt sanomaan millä kaavalla edetään, mutta uskon, että inssillä ainakin aloitetaan. Niitähän meille (tai siis mulle) tehtiin kaksi ennen sitä maailman ties kuinka monetta ihmettä, eli luomuplussaa. Vakaasti uskon, että niillä insseilläkin jotain tapahtui, tätin vierailu alkoi aina jotenkin "oudosti". En kuitenkaan r-testejä ehtinyt tehdä, kun täti tupsahti kylään niin aikaisin. Mutta, mutta, elokuuta siis odotellaan ja kovasi toivotaan, että poli-ajan saisi perua ;) Toiveikkailla mielillä elokuuta kohti!! Nyt odotellaan ovista, huomenna pitäisi alkaa taas testirumba.

Kaikille taustailijoillekin "salamoivaa" vko-loppua!

-Kuukkeli-
 
Voi June, niin paljon toiveikkaita ja pelokkaita tuntemuksia! Odottavan aika on pitkä - varsinkin odotuksen odottavan - ehtii paljon ajatuksia miettiä. Meillä oli suunnitteilla tehdä 3 inssiä, ja jos tulosta ei tule, niin siirryttäisiin koeputkihommiin. Inssit tehtii n. 50 km päässä, mutta IVF:ää varten olisi joutunut matkustamaan 250 km päähän. Jotenkin yritti säästelläkin viimeistä inssiä, niin luomukierto tuntui toisaalta hyvältä vaihtoehdolta. Töissä osa työkavereista tiesi millä polilla sairaalassa ramppasin, pomolle en kuitenkaan asiasta sanonut. Laparoscopiaan mennessä ilmoitin pomolle, että menen "pieneen operaatioon" ja sairauslomaa tulee vajaa viikko. Eikä muistaakseni saikku-lapussa ollut mainintaa mitä operaatio koski. Aikamoista järjestelyä töissä poli-käynnit vaatii, kun koskaan ei tiedä tarkkaan kuinka kauan vastaanotolla menee, tai siis kuinka paljon ajat on myöhässä.. eli mihin aikaan on takaisin töissä. Henkilökunta polilla kuitenkin aivan mahtavaa, kiireen keskellä osaavat tukea oikeilla sanoilla ja kiireen tuntua en vast.otolla kokenut. Meillä hoidot meni yllättävän "kivuttomasti". Eniten taisin jännittää pistämistä, neulakammoisena täytyi kerätä kaikki rohkeus ikinä. Mutta aikas hienoa ylittää itsensä, kun ei se pistäminen niin kammottavaa ollutkaan! Voimia sinulle ja yritä nauttia kesästä! Kaikki mainitsemasi ajatukset täytyy läpi käydä, kuuluu ikävä kyllä pikänkaavalaisuuteen.. Toivon niin, että teille myös oma pikku-nyytti suodaan. Ja niitä ihmeitä todistetusti tapahtuu - ehkä saatte unohtaa koko hoidot ;)

Mukavaa alkuviikkoa kaikille! Ja ++++++-tuulia!! Täällä ovis-testin viiva jo tummumaan päin ;)

-Kuukkeli-
 
Heippa kaikille tasapuolisesti hieman pidemmän tauon jälkeen! Tatjuskalle mahtavat onnittelut lapsosesta! Ihania uutisia! :) Ja tais olla Maikkienkin plussauutiset tulleet viime käyntini jälkeen, ihanaa!!!!!!!!!!!!!!

Ite oon ollu viime ajat aika allapäin, enkä oo siks jaksanu edes käydä täällä edes lukemassa teidän kirjoituksia. Inssit ei oo ottanu onnistuakseen edes siinä määrin, että olis ajoitus kohdillaan. Tässä kierrossa kroppa heitti vielä niin häränpyllyä, että ovista ei näkyny ollenkaan ja täti tuli kp 17!!! Eli ihan kreisiä... Täytys ottaa lekuriin yhteyttä, että what the f**k is going on...??? Mut nyt on se tunne, että tän kesän osalta heitetään herran haltuun ja katellaan sitte syssymmällä...

Eli luulen, että meikäläinen vetäytyy nyt kesälaitumille oikein kunnolla. Käyn sitten fiilispohjalta välillä lukemassa/kirjoittamassa, mut nyt tuntuu, ettei vaan jaksa...mitään.

Tsemppiä kovasti kaikille ja toivotaan, että tämä iloksi muuttuu kaikilla meillä! emoticon  Onpa muuten persiistä nää uudet hymiöt, todellakin!!!

Virtuaalihalit teille kaikille, ihanaiset!!
 
Tervetuloa kaikki uudet!  :) (Hyi, kun on ärsyttäviä nuo uudet hymiöt :P)

Oih, ONNEA ihan mielettömästi Tatjuska!!

Omaa: Eipä täällä taaskaan mitään kummeempia. Kiertoa on menossa 40 päivä ja nyt tässä tulisilla hiillillä odoteltais, että alkaako se täti vaikko ei (huomiona, että pisin kiertoni on ollut 52 päivää, joten en osaa olla kovin täpinöissäni). Olisi nimittäin aika oleellista tietää viettääkkö juhannuksen täysin vesilinjalla vai voiko sitä muutamat sauna-oluset naatiskella.
Tosin jos nyt ei ensi viikkooon mennessäkään ole mitään kuulunut niin eihän siinä auta muu kun taas vaihteeksi käydä rahojaan apteeksissa tuhlaamassa. (täällä se on aina tuhlausta, koskaan ei plussata, ei edes ovis-tikkuun..)
 
Hei kaikille!

Kokeillaan onnistunko laittamaan viestiä ketjuun, olen vähän tollukka tekniikka asioissa...

Elikkä omaa taustaa, ollaan puolison kanssa toiveiltu lasta elokuusta -09. Miehellä edellisestä liitosta tytär, yksi yhteinen raskaus takana vuodelta -04, joka keskeytettiin, elämän tilanne ei tuolloin sallinut ja raskaus ei ollut suunniteltu. Toivottavasti en saa kiukkuisia viestejä takaisin tämän vuoksi, olen itsekin jo riittävästi pohtinut tuolloista valintaani...

Ensimmäisstä kertaa uskaltaudun nyt hakemaan vertaistukea, olen kyllä lueskellut viestejä paljon ja valitettavasti on paljon samankaltaisia kokemuksia lapsen yrittämisestä muillakin. Kierto on ollut lyhyt ja vaihteleva koko yrittämisen ajan, 21-27 päivää, vuoto niukaa ja vaihtelevaa, rinnat milloin sattuu arat jne. Raskausoireista olen kokenut kaikki mahdolliset :) ja testejä on tullut tehtyä toistakymmentä. Mutta ei. Kuukausi sitten alkoi vuotoa tulla keskellä kiertoa ja menin lääkäriin, ensimmäinen lääkäri (yleis) veikkaili varhaista keskenmenoa ja antoi lähetteen yksityiselle gynelle. Gynellä ultrattiin, lääkäri totesi, että keskenmenosta ei merkkejä, mutta lievää monirakkulaisuutta ja vaikuttaa hormonihäiriöltä ja sain kahden kuukauden kuurin keltarauhashormonia. Huomenna aloitan toisen satsin lääkkeistä.

Monet kerrat olen itkenyt ja toivonut vielä useammin. Omaa suruani ei helpota (itsekkäästi) että hyvälle ystävälleni syntyi juuri esikoinen ekasta yrittämisestä ja samalla toinen ystäväni kertoi saavansa esikoisensa marraskuussa. Molemmat tietävät tilanteeni ja ymmärtävät, että olen kuitenkin onnellinen heidän puolestaan, vaikka tuntuukin pahalta. Ja onneksi pystymme puolin ja toisin puhumaan toisillemme omista tilanteistamme.

Pitkä viesti tuli...

Ihanaa kuitenkin kuulla että täällä on moni tullut raskaaksi pitkänkin yrittämisen jälkeen. Antaa hieman toivoa itsellenikin:)
 
Helou helou ja tervetuloa mukaan! Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee... eikä vanhat ratkaisut kuulu tämän palstan murheisiin, vaan täällä pyritään piikkareilla potkimaan tuonne raskautuneiden puolelle. Sen olen kyllä huomannut (ja kokenut), että tällainen pidemmän kaavan mukaan raskautuminen on jo itsessään erittäin rankka kokemus, johon helpommin raskautuneiden on hyvin vaikea, melkeinpä mahdoton samaistua.

Meillä liputetaan Japania, mikä sitten todisti taas sen ettei lasketut todennäköisyydet ja tuuri ole meidän puolella. Sen verran monta kertaa sen sairaan miehen hurmasin, että määrässä olis pitäny päästä hyvinkin yhden normisiittiökerran lukemiin. Ja vaihteeksi ystäväpiirissä yksi raskaus aluillaan...En mä taas tiedä miten olisin ja se purkautui just niinkuin ei pitäis: intin miehelle että se ICSI olis pitänyt tehdä nyt (vaikka siis sovittiin että vasta elokuussa). Vähän hävettää mutta minkäs tunteilleen voi. Lopputuloshan tässä on edelleen se, että ICSI tehdään kesälomalla elokuussa ja sille ei kyllä kukaan voi yhtikäs mitään enää (menee toi klinikka kesätauolle heinäkuuksi... mikä on siis ihan tyhmää koska silloin niillä olis kaiketi suurin osa asiakkaita!? Mä ainakin tekisin nämä temput lomalla, ettei töissä kukaan arvaisi).

Näillä eväillä eteenpäin!
 
Tatjuskalle tuhannet kiitokset - ja onnitteluja takaisinpäinkin, koko perheelle! Ihanaa kun kaikkien tapahtumien jälkeen saitte vihdoin sen palkinnon syliin emoticon  (ja nämä hymiöt on ihan perperistä...)
June, ei sitä loppukiertoa taida oppia ottamaan rauhallisesti ikinä. Itsekin vielä 2 vuoden yrittämisen jälkeen, ja vaikka tiesin että negahan sieltä tulee, piti silti testata aina jos vähänkään tuntui olevan täti myöhässä... Viimeisimmällä kerralla sitten vihdoin ei ollutkaan turhaa se hermoilu ja testailu...
Kuukkelille peukkuja, saittekos ovikset hyödynnettyä?
Fenix, suurensuuret pahoittelut emoticon  sullapa on kroppa kunnolla sekaisin... Tuollainen kierron sekoilu on muutenkin varsin rasittavaa ja silloin vielä erityisesti kun yrittää tähtäillä inssiä tms varten.
Artemis, pistähän tosiaan testiä kehiin! Peukkuja että se tädin viipyily tällä kertaa olis sitä itteään ja saisit olla mun lailla kuivin suin jussina  
Tervetuloa kuusityttö, täältä sitä vertaistukea kyllä saa ja laadukasta sellaista! Kuulostais kyllä että sulla jotain häikkää on hormoneissa, toivotaan että hormonikuuri auttaa. Mitä sulle määrättiin, clomifeniä vai muuta? Yleislääkärit ja valitettavasti jopa jotkut gynet osaa kyllä joskus olla aika kujalla naisen kropan toiminnasta... Mulla ei ainakaan oo mitään tarvetta arvioida toisten menneitä ratkaisuja omista lähtökohdistani - ja on mullakin ollut aika jolloin en missään nimessä silloiseen tilanteeseen olisi lasta halunnut. Toivotaan että kesän lämpö ja hormonit tekis tehtävänsä ja saisit lähteä syksyyn mahaa kasvatellen...
Miikka, halaukset sinne. Se on kumma ettei ne jaappanialaiset tajua pitää sitä lippuaan pois suomitytön pöksyistä... Joskus ne tunteet purkautuu kyllä mitä kummallisimmilla tavoilla (mäkin oon joskus mm. vollottanut vesikannun kaatumista parketille oikeen tunteella, vaikka todelliset syyt pahaan oloon oli ihan jotain muuta). Eiköhän ne meidän miehet kuitenkin jo ainakin jollain tapaa meitä hormonihäiriöisiä akkojaan ymmärrä..? Elokuuhun on onneksi enää niin vähän aikaa - kesä menee niin kauhean nopeasti, kohta on jo juhannuskin. Mäkin olin aikatauluttanut lomani niin et olisin saanut klinikkakäynnit hoidettua salassa loman aikana - nyt pitänee keksiä jotain muuta tekemistä. Samaa toivon sinulle!

Ihanaa että elokuulla useammalla alkaa tapahtumaan jotain - viimeistään! Vaikka kyllä mä luotan teihin että joku ainakin ottaa ylläriplussan vielä tässä ennen elokuuta... Mä oon edelleen kuin tulisilla hiilillä, ainoa raskausoireeseen viittaava tällä hetkellä on se et ramppaan koko ajan vessassa, ja haluaisin päästä tarkistamaan onko kaikki kunnossa. Mut toisaalta tajuan kyllä senkin et jos ei ole ja pieni tulee pois, ei sille mitään mahtais vaikka käviskin varhaisultrassa, joten hukkaan heitettyä rahaahan se olis, ehkä. Parin viikon päästä olis eka neuvola. Raskaustestejä oon tehnyt edelleen pari et ei vaan plussa haalistu, heh...
 
Heippa kaikki ihanaiset naiset!

Täällä oli jo hetken aikaa hiukkasen hiljaista, kun kävin kurkkimassa, mutta nyt on taas tekstiä tullut oikein urakalla. Kiva kuulla teidän kuulumisianne.

Onnittelut Tatjuskalle täältäkin ja kiitokset onnitteluista!

Untamoinen: Nuo vauvojen/lasten näkemistilanteet on aina niin vaikeita. Ne lapset on vaan niin ihania ja suloisia, mutta niissä on se yksi ainoa vika... ne ei oo omia. Siinä kohtaa aina väkisinkin pienoinen katkeruus nostaa päätään ja sitä toivoo niin kovasti, että oispa mullakin pian joku joka roikkuu lahkeessa ja huutaa äitiä.

June: Hienoa, että ei tarvitse kuukausi kaupalla jonottaa ja saatte pian asiat rullaamaan! Tsemppiä paljon ja toivotaan tosiaan, että saisit aikoja suht. jouhevasti eikä tulisi pitkiä odotteluita väliin.

Kuukkelille myös tsemppiä, että elokuussa viimeistään alkaa tapahtua.

Fenix: Voimahalit! Välillä voi olla ihan suotavaakin antaa vaan asiat herran haltuun ja yrittää itse unohtaa koko asia. Jaksaa sitten syksyllä taas aloittaa rumban ja paneutua siihen täydellä tarmolla. Ei aina tarvitse jaksaa ja saa sitä olla allapäinkin. Kaikki tunteet kuuluvat tähän vuoristorataan. Paljon voimia sinulle!

Miikka: Halit myös sinulle! Miten se vaan aina joskus tuntuu siltä, että kaikki mikä voi mennä pieleen, myös menee pieleen. Onneksi siitä on vain yksi suunta ja se suunta on ylöspäin. Usko pois, kyllä se elokuu tulee tosi nopeasti. Niin, kuin Bandida sanoi, kohta on jo juhannus.

Täällä on iskenyt kaiken kaatava väsymys ja siihen päälle lievä kokopäiväinen etova olo. Koti on ihan rempallaan, kun mitään ei jaksa tehdä eikä saa aikaiseksi. Koko ajan väsyttää ihan älyttömästi. Etova olo menee aina hetkeksi ohi, kun syö jotain, mutta kun ei tee mieli oikein syödä mitään. Hedelmät menettelee ja meetvursti. Juomaa kyllä kuluu sitten senkin edestä ja sitten saa rampata vessassa jatkuvasti yötä myöten.

Bandida: Eipä mullakaan ois varaa varhaisultraan mennä, ellen ois päässy tuonne polille ja toisaalta eipä se ultra mitään vielä varmista, vaikka kaikki olisikin kunnossa. Näin varhaisessa vaiheessa, kun mitä tahansa voi sattua. Mutta minä kyllä luotan siihen, että meidän pienet ihmeet pysyy matkassa mukana loppuun saakka ja kaikki menee hyvin.

 
Provera merkkistä hormonia syön. Katsotaan auttaako. Noissa pillereissä on se hyvä puoli, että nyt minulla ei ole pienintäkään havaintoa milloin menkkojen pitäisi alkaa, no sitten kun kuuri loppuu, mutta kuinka pian sen jälkeen. Ja samoin oviksesta ei varmaa tietoa, en ole lähtenyt tikuttamaan. Eli saa ottaa hieman rennommin :)

Kuinka moni teistä on muuten käynyt tutkimuksissa ja/tai hoidoissa? Me ei olla vielä ainakaan menty virallisiin lapsettomuustutkimuksiin. Vai annatteko luonnon hoitaa? Miltä tuntui mennä tutkimuksiin? Oliko helpotus, että jotain selviää vai pelottiko mahdollinen tuomio?

Meillä ei iän puolesta ole kiire vielä, minulla ikää 28 ja mies 30.

Mukavaa kesäistä päivää kaikille!
 
Pitkästä aikaa täällä selailemassa teidän viestejä ja voi mitä ilo uutisia.

Voih ihanaa! Tatjuskalle oikein paljon onnea uudesta tulokkaasta! Ja Bandidalle plussasta! Kyllä niin mahtavia uutisia. Teidät muistan hyvin vielä. :)

Jos täällä muitakin vanhoja tuttuja niin onnea ja tsemppiä teille ja paljon haleja ja jaksuja kaiken myllerryksen keskellä! Ja miksei tietysti kaikille muillekin.
 
Onnea ovis-plussasta June! Nyt vaan sitten peittoja heiluttelemaan ahkerasti

Se miksi minä täällä jo tähän aikaan kukun niin... Noh, tänään siis piti lähteä pitkästä aikaa viettämään tyttöjen iltaa ystävättäreni kanssa, kun hän sai oman taaperonsa yöksi hoitoon.
Mun kierto on tosiaan nyt menossa 43(?)päivässä ja ajattelin nyt kuitenkin varmuuden vuoksi (aika railakka ilta edessä!) tehdä sen testin ja.... En koskaan olisi uskonut sanovani tätä, mutta näyttäisi tuleva ilta menevän mun osalta vesilinjalla samoin kuin juhannuskin, nimittäin siihen pirun pissatikkuun tuli kaksi viivaa! Me tehtiin ensimmäinen positiivinen raskaustesti! En tiedä oliko se haamu, koska mun silmissä se oli ihan selvä viiva vaikkei yhtä vahva testi viivan kanssa ollutkaan. Menkkamaisia kipuja vatsassa ja kokoajan odotan josko se vuoto alkaisikin.
Mies oli yhtä puulla päähän lyöty, näköjään meidän kesän suunta vaihtui lennosta (saatiin myös eilen siis tietää, että miehen vanhemmat maksavatkin meidän häät).

Hassua kyllä, mutta jotenkin mä osasin odottaa tätä.

Nyt mää puhallan sellaaset plussa-puhurit täältä, että varmasti tärppäis muillakin! Kyllä me tää topici saadaan nyt ihan uuteen kesä-vauhtiin vai mitä tytöt! emoticon
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
 
Pahoittelut hieman riehakkaasta tuuletuksesta, te olette vain ainoita joille tästä voi vielä sanoa yhtään mitään.. emoticon
 
ARTEMIS: OMG !!!!!!! Onnea tuhannesti!! Kauankos te kerkisittekään tätä odottaa!! Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Pidemmänkaavan mukaan porukastahan on nyt jo aika moni jo plussanut. Toivotaan lisää plussia!

Mä olen käynyt välillä lukemassa juttuja, mutten ole kommentoinut lainkaan. Siispä nyt tervetuloa uudet ja tsemppiä!

ON: eilen iltapäivällä alkoi ihan järjetön alaselkä särky, aluksi vähän niin kuin menkkamaisia särkyjä, mutta nyt on kuitenkin vasta reilu viikko oletetusta oviksesta ja menkkojen pitäis alkaa vasta juhannuksen jälkeen. Eli kyllä tämä nyt on jotain ihan muuta.

HYVÄÄ KESÄN JATKOA JA RUTKASTI IHMISLIIMAA, TARRASUKKIA JA ONNEA!

JA SITTEN NIITÄ ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ TUULIA emoticon
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top