Moikka kaikille piiiitkästä aikaa!
Oon pysytellyt täällä taka-alalla kun nyt on "vaan" ollut tätä odottamista niin itselläni kuin muillakin!
Kovasti onnitteluja plussaneille!! Jonkinlainen puhuri on osunut muutamien onnekkaiden kohdalle! Nyt vaan heille sitten enkeleitä ja tarrasukkia matkaan mukaan.
Minnuska89: mietin tuota sinun ultraäänikäyntiäsi.. kävitkö yksityisellä vai kunnallisella tuossa ultrassa? Ihmettelen nimittäin samaa kuin Miikka, että on pystynyt jo sieltä erottamaan muutakin kuin kohdun ja mahdollisen ruskuaispussin. Sanoiko hän todella alkion mitaksi 2,9mm?? Ja olet viidennellä viikolla? Käsittääkseni on kuitenkin kyse niiiiiiiiiin pienestä alkiosta, viidennellä viikolla 0,5-1mm, että saa olla vimpan päälle uusi ultraäänilaite ja vimpan päälle hyvä lääkäri, että pystyy moisen erotuksen tekemään. Olen itse alalla, enkä tällä kirjoituksellani halua millään tavalla pelotella, mutta halusin vain vähän varmistella asiaa ettei tule väärinkäsityksiä. Varhaisultraa suositellaan tehtäväksi vasta aikaisintaan kuudennella raskausviikolla, mutta kaikkein varminta se on vasta viikon kahdeksan jälkeen, jolloin ultraäänilaitetekniikalla saadaan varmistettua erotuskyky siihen mikä on mitäkin. Yksityisellä puolella kaikissa paikoissa asiaa tuskin painotetaan tarpeeksi, koska halutaan tuottaa tulosta ja saada asiakkailta rahaa. Painotan vielä, etten tarkoittanut tällä mitään pahaa! Toivon kaikkea hyvää enkeleitä ja tarrasukkia!
Itsellä alkaa tässä pikkuhiljaa kuuppa sekoilla, koska tuo ah niin ihana kierto ei ole mikään säännöllisyyden perikuva. Alkukierrossa bongailin niitä haamuja ovistesteissä tämän tästä ilman mitään oireita. Sitten tulikin tilanne, että oli viimeinen ovistesti laatikossa ja ajattelin, että no tehdään sekin nyt vielä. Olin siis jo menettänyt toivoni koko kierron suhteen, mutta tein kuin teinkin toissa lauantaina ennen aamupalaa testin ja ei jäänyt kyllä epäilyksiäkään viivan vahvuudesta. Se oli NIIIIIN vahva! No siitähän sitten ilostuin ja tein aamutoimet ja aloin syödä aamupalaa ja hittosoikoon meinas lusikka tippua kädestä, niin kauhea vihlaus kävi alavatsalla että huhhuh. En tiedä sitten oliko se siinä sitten se ovis, nopea se sitten ainakin oli jos oli. Vähän niin kuin
Nymerialla, että aamulla ei viivaa, illalla viiva ja aamulla taas ei viivaa.. No nyt oli kuitenkin tilanne se, että edellis iltana ja ko. iltana lakanat heilui joten nyt sitten vaan odotellaan tätiä kylään. Ja se jos mikä saa mut hyppiin sienille! Nyt on menossa yritystä 8kk, 9yk. Tähän asti olen tässä kierrossa saanut itseni pidettyä viilipyttynä, mutta nyt, ei vaan enää tahdo pysyä järjissään. Kropan kuuntelunkin jätin taka-alalle kunnes viime viikon lopulla ilmestyneet lukuisat kylmänväreet, väsymys ja kuumat aallot sai taas kuuntelemaan kroppaa. Luulin jotulevani kipeäksi, mutta ei, ei se ollut sitäkään. Ei vaan enää millään malttais odottaa :( tahtois tietää heti.
Tulipas tästä pitkä.
No kuten kaikki tiedätte välillä on vaan jotenkin ajatukset purettava.
PLUSSATUULIA JA TARRASUKKIA EDELLEEN TOIVOTTELEN KAIKILLE NIITÄ TARVITSEVILLE
