Pidemmän kaavan kautta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja K_@tri
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En tiiä vielä. Toisaalta olis hirveen kiva tietää mut toisaalta mikä pakko se on?
Sieltä tulee joko tyttö tai poika mutta itse oon ihan tytön kannalla, sellanen jännä tunne :) Me itse toivomme tyttöä mutta kyllä me poikakin otetaan varmasti vastaan <3 Luin jostain noista tyttö-poika oireista mutta en tiedä onko niin vakavasti otettavia juttuja et niiden uskossa mentäs :D

Jotenkin vieläkin epätodellinen olo. Mutta sellanen "sisänen rauha" on kuitenkin, vaikka mua pelottaa vieläkin ihan sikana että tässä 3vk aikana kävis vielä jotain. Oon päättäny laittaa pannaan Googlen kaikilta sellasilta hauilta joihin liittyy keskenmenorisiki ja rv 9 tai 10. Kerkesin sen verran lukeen, et pienihän se riski enää on kun syke on nähty ja lääkäri todennut et ei hätää. Samoin neuvolan täti rauhotteli mua jo keskiviikkona et nyt voit jo alkaa aatteleen et kaikki sujuu kyllä hyvin. Se ymmärsi millanen trauma mulle jäi ekasta kerrasta ja sen et tavallaan koittaa suojella itseensä sillä että "varautuu pahimpaan". Kyllä mä luotan siihen et tää pieni pääsee syliin asti, onhan tää laps muutenkin ihan ihme kun miettii millasella todennäkösyydellä sai alkunsa. Halukas tyyppi tulemaan meille ;)

Seuraava ultra on 17.11, siis 3 viikon päästä. Sillon on mennyt tasan 12vk ja jos sillon tosiaan kaikki on hyvin mä LUPAAN täten kaikille lopettaa huolehtimisen ja alkaa nauttimaan tästä "touhusta". Silloin katsotaan vähän paremmalla vehkeellä et kaikki on edelleen hyvin ja saadaan ultrakuvat kotiin. NT ultrakin on mahdollinen mut me ei sitä haluttu, mä on muutenkin niin stressissä et jos saisin kuulla et turvotusta löytyy niin sekoisin huolesta. Neuvolan täti sanoi et vaikka me ei sitä haluttu, niin jos ultraaja näkee siellä jotain mistä huolestuu se mittaa sen siltikin et tavallaan haluttiin tai ei niin se voidaan ottaa. Huojentavaa toisaalta. Melkein heti ultran jälkeen 3.12 on seuraava neukka, sillon saan influenssa piikin, mies sai keskiviikona jo neuvolassa rokotteen. Naurettiin hoitajan kanssa että kun mua tässä on nyt jo rönkitty ni pitää sitäkin vähä kiusata.

Tiistaina vaihtuu rv 10+0.Raskaus oireet heittää yhä aaltoa. Torstaina ja perjantain olin niin pahoinvoiva etten voinut avata jääkaappia saamatta yökkö oloa mutta eilen ei ollut taas mitään paitsi niitä vihlovia vatsakipuja. Rinnat on rehellisesti aikas kauheen näköset :D Eilen käytiin anoppilassa saunassa miehen kanssa niin mieskin sano että ompas ne muuttuneet, juu on. Ihanaa että ovatkin. Vessassa käyn öisin kerran ja kahvia en enää edes keitä kellekkään, kahvipurut -yök. Juustomainos itketyttää edelleen, eilen tuli 2krt kun anoppilassa käytiin ja sain katsella seiniä ja sulkee korvat etten olis vollanu sitä kissaparkaa (joka saa Polaria, ei logiikkaa itkulle mutta se on niin söpö ja ihan pieni ja kastunut... nyyh). Oon huomannu myös et musta o tullut hirveen rauhallinen ja seesteinen ja sellanen zen-tilassa hihhuloiva immeinen. Ei niinku kiukuta oikeen mikään ja jos kiukuttaa ni sit vollaan. Yks päivä olin töis vähä ärtsyllä päällä, mut muuten ei mitään sellasta kiukkuu.

Kerrottiin eilen anoppilassa. Mies pysty 8h oleen hiljaa mut sit se karjas: Meille tulee vauva ja nyt nähtiin jo sydämmen sykkeetkin! Kävi tiettekö niin nopsaan ja spontanisti et mä en ees tajunnu, luin just FBtä kun aattelin et mitä se sano, ai niin jooo.. :D Kesävauva otettiin hyvin vastaan, paitsi se miehen veli muikkeineen ei ees onnitellu, oon jossain ryhmässä heistä vähän avautunutkin. Eilen tein myös ensimmäisiä kodin kunnostus päätöksiä ja tilailin mattoa ja verhoa ja katottiin huonekaluja kun tää kämppä on ihan kesken vielä. Halutaan laittaa vauvalle koti kuntoon ja tietty meillekkin. Vielä ei oo tilailtu mtn vauva juttuja, ootellaan vaik tonne kevät talveen, mut vaatteita oon kattonut enkä mä ymmärrä niistä koko jutuista mitään. Minkä kokosia vaatteita tollaselle vauvalle pitäs ostaa??

Tänään olis tarkotus soitella omalle äidille Satakuntaan. Pelottaa, rehellisesti. Jotenkin samalla joutuu kertoo "ettei ole enää äidin pikkutyttö" ja se miten se otetaan on se jännitys momentti. Plus oon joskus kiukuspäissäni saattanu sanoa miehestä vähän rumasti ja äiti on äiti.Oon kyllä sanonu et kiukkusta ihmistä ei pidä kuunnella. Mutta äidista olin liian nuorii naimisiin ja liian nuori muuttaan pois sieltä niin oon liian nuori vauvaankin. Itse taas oon aina kannustanu kaikkia tekeen nuorena kaikkee ja koska me ei olla miehen kaa bile kansaa vaan enempi tämmösiä perhe-koti ihmisiä niin vauva käy meille <3

Tulipa pitkä teksti, niin harvoin saa läppärillä kirjotella et asiaa sit tulee senkin eestä. Kännyllä ei jaksa oikeen kirjottaa pitkästi. Mut päällimäisenä tunteena on siis sellanen tietynlainen pelko et tää onni ja ilo viedään multa pois ja samalla mulla on kuitenkin sellanen syvä rauhan ja varmuuden tunne et kaikki sujuu kyllä hyvin. Me halutaan tämä lapsi ja mä haluan uskoa et vaikeesta alustansa johtuen tää lapsi haluaa todella tulla maailmaan. Ois muuten kaksonen horoskoopiltaan ;)
 
Yölento: Mä niin tiedän sen tunteen ku kierto venyyyyyyyyyyyyyy mut raskaustestissä vilkkuu miinukset. Se on jotenkin niin outo fiilis. Mä mietin useesti et mus on vikaa, pakko olla, ei normaalilla ihmisille kroppa prakaa näin. Tää syksy on ollu mulle itselleni niin OUTO. Kaikki ne puuttuneet menkat, negatestit ja sit yllätysraskaus. Vieläki vähän päästä pyörällä mut ihmekkös toi o.O
 
K_@tri sanoi:
Yölento: Mä niin tiedän sen tunteen ku kierto venyyyyyyyyyyyyyy mut raskaustestissä vilkkuu miinukset. Se on jotenkin niin outo fiilis. Mä mietin useesti et mus on vikaa, pakko olla, ei normaalilla ihmisille kroppa prakaa näin. Tää syksy on ollu mulle itselleni niin OUTO. Kaikki ne puuttuneet menkat, negatestit ja sit yllätysraskaus. Vieläki vähän päästä pyörällä mut ihmekkös toi o_O
Click to expand...
:) no minussa on kyllä vikaa mutta ei se haittaa. Meillä se on perinnöllistä kaikki suvun naiset on yhtä viallisia. Onneksi silti lapsia on saatu. Vian syy alkaa ehkä hiljalleen selvitä, kun sitä on vuosikymmenien ajan etsitty.
 
Mulla todettiin vain aika paha PCO mutta muuten minä ja sukukin ollaan ihan "tervettä" siltä saralta.
Ihanaa että perinnöllisistä syistä huolimatta ootte saanut lapsia :) Toivotaan et tänä teknologian ja tieteen aikana saisitte selvyyden mikä tuo "vika" on.
 
Mulla meni kans tunteet tossa vaiheessa vuoristorataa. Siis tajusin vasta rv 8 kohdalla että oon raskaana.. Kaikki kuulema aivan täysin normaalia.
Noista vauvanvaatteista ajattelin sen verran kertoa että saatiin älytön kasa kaikenlaisia ja kokoisia. Pesin ja viikkasin kaikki 50 ja 56 kokoiset valmiiksi kaappiin hyvissä ajoin. Onneksi pesin ne 56 myös, vauva ei nimittäin mahtunut 50 kokoisiin syntyessään, ei sitten mitenkään päin. Elikä kannattaa varmaan jättää ihan pienimmät vaatteet ostamatta tai ei ainakaan kannata kovasti hamstrata jos ennuste syntymäpituudesta on 50 tai yli..
Muuten kannattaa kyllä fiilistellä vaatteiden ja tarvikkeiden kanssa hyvissä ajoin. Teki mulle ainakin asian jotenki "todemmaks"
Pahoinvoinnin tosiaan sanotaan helpottavan 12 viikon jälkeen, toivottavasti sulle käy samoin.
Nyt sitten odottamaan ensimmäisiä perhosenlepatuksia vatsassa, siis niitä ensin niiiiiin ihania ja lopuksi kipeitä ja ärsyttäviä potkuja....
 
K_@tri sanoi:
Mulla todettiin vain aika paha PCO mutta muuten minä ja sukukin ollaan ihan "tervettä" siltä saralta.
Ihanaa että perinnöllisistä syistä huolimatta ootte saanut lapsia :) Toivotaan et tänä teknologian ja tieteen aikana saisitte selvyyden mikä tuo "vika" on.
Click to expand...
Vika on harvinainen perinnöllinen oireyhtymä, jonka varmistuminen vie aikaa. Asiantuntevaa lääkäriä on vaikea löytää ja kun löytää, aikaa on vaikea saada. Eikä diagnoosin tekeminen ole yksinkertaista. Minulle virallisella diagnoosilla ei ole tässä vaiheessa merkitystä, koska vihdoin on löytynyt jokin, mikä selittää kaiken. Hoitoa ei ole olemassa, joten jatketaan niin kuin ennenkin.

Pelkoa ei vähennä se, että kyseiseen vaivaan liittyy toistuvat keskenmenot. Mutta toivoa on myös onnistuneesta raskaudesta.
 
Puikulan kanssa samaa mieltä vaatteista. Meillä esikko syntyi pari viikkoa ennen laskettua ja jopa koon 50 vaatteet oli liian suuria. Äkkiä ne sit kuitenkin jäi pieneksi. Eli suosittelen ehkä hankkimaan muutaman pienemmän (50)koon ja sit koosta 56 eteenpäin. Mutta ei tosiaan kannata mahottomia hankkia. Vaatteita tulee aina rotinoiks (jos teillä on se perinne). Ja niitä kannattaa sit tarpeen mukaan hankkia. :)
 
Meidän neiti synty rv38+3, mutta oli vain 2780g ja 47 cm. Tiesin jo pari viikkoa ennen, et neiti on pieni ja tilasin parit 44 cm vaatteet. Niitä sit käytettiin n 6vko ja sit siirryttiin pikkuhiljaa vasta 50 cm.. Eli ei voi oikein tietää paljon etukäteen, ei meilläkään ollut juuri 50 cm vaatteita varattuna..
 
Okei, mä oon ihan pihalla. Tuleeko se koko esim. 50 vauvan pituuden mukaan vai kuinka?
Mä odotan sitä laittamista, nyt vie tosiaan ootan et se 12vk olis lusittuna. Ei mtn vuotoja tms oo niin pitäs uskaltaa olla vaan ilonen ja oonhan mä mut varautuneesti. Kaikki menee hyvin, mä toivon <3 Tääl o ainaki ollu ihan loisto porukkaa, oisinko järjissänikään enää ilman tätä foorumii? Noup.
 
Nii ja sit jos oikeen hämmennetään ja kerron et kaikki vaatevalmistajat ei todellakaan merkkaa vaatteita standardin mukaan vaan joskus toteaa et joo tää on merkitty 56 muttei mahdu mun 53 vastasyntyneelle..
Täytyy käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä ja niitä kahta pallukkaa joita silmiksi kutsutaan...
Hyvin se menee, ei elämä parista vaatteesta kiinni oo, katot vaan et aina on kokoa suurempaa saatavilla hyllystä, mahtuu siihen paremmin ku kokoa pienempään...
Olin aluks aivan hukassa näitten vaateasioiden kanssa. Istuin jonkun aikaa esim kietaisubodyn kanssa ja ihmettelin että mitä helv.... nää kaikki nepparit on ja missä järjestyksessä ne kuuluu kiinnittää..
 
Eri vaatemerkkien koot vaihtelee. Jonkun toisen valmistajan 56 on selvästi isompi kuin toisen. Mutta eiköhän kokoa 56 uskalla ostaa melko paljon. Niitä 50-kokoisia voi ostaa ihan parin kappalein kutakin vaatetta, ja jos ostaa käytettynä, niin ei niin paljoa kirpaise vaikka jäisi käyttämättä. Itse oon ostanu lähes kaikki vaatteet kirppikseltä tai tutuilta:) Mut jos vauva on keskimittainen syntyessään, niin pitäisi 50 mahtua hetken. Meillä on monet vaatteet menny vaikka senteissä poika olisikin menny reilusti ohi kokonumerosta.
 
Niin, ja vielä lisää hämmentäen ; ne käytetyt vaatteet ovat myös voineet pesuissa vähän vaihtaa kokoaan... :D

Tarinasi on aivan ihana ja koskettava, toivotan sinulle ihanaa odotusta ja koitahan nauttia raskaudesta! (itse olin kyllä ihan samanlainen stressipallero, tiedän helpommin sanottu kuin tehty... ;))
 
Eli käytännössä: vaatteet on merkattu sentteinä. On parempi ostaa vain muutama 50cm vaate ja useampi 56 -> vaate. Tosin ketjujen koot vaihtelee ja käytettyjen sentit on isompia. Olipahan aamupähkinä :D

Nannaniina: ihana ilmaisu toi stressipallero :D Joo tässä koitan ottaa ilon irti tilanteesta, kaiken ihmettelyn jälkeen.

Se ois muuten tänään tasan 10+0. Täys kymppi.
 
Tai siis oikeastaan niin päin että jotkut koot ovat ainakin MINUN kokemukseni mukaan käytettyinä saattaneet pienentyä konepesujen myötä! Mutta ei niistä vaatteista kannata ressiä ottaa, sitten kun sitä omaa pikkuisia on katsellut ainakin sen muutaman viikon niin hyvän mutu tuntuman saa mikä on pikkuiselle sopivan kokoinen. Minun pallero syntyi kesäkuussa mitoin 2045g ja 43cm, ja aina väliin tehty sellaisia kasvuspurtteja, että on saattanut jokin koko jäädä välistä kokonaan käyttämättä. Mutta yleisesti voi sanoa, että harva niitä 50cm ainakaan montaa viikkoa käyttää, eli 50 ja 56 koot aikalailla "pikkuvauva" kokoja ja ensi viikolle ja kuukausille, koot 60,62,68 sellaisisia jotka meillä ainakin aika sikin sokin käytössä (isoimmat 60cm ja pienimmät 68cm) ja menevät ehkä hetken pidempään kuin nuo 50 ja 56 :) Korjailkee muut jos puhun ihan höpöjä kun kokemusta aiheesta on tosiaan vain tuo 4kk ja risat :D
 
Nii muuten tosta sikin sokin jutusta, esim bodyt saa olla reippaan kokoisia varsinkin pojilla ettei vaan kiristä.
Kyllä se harjoitus tekee mestarin. Minäkin selviäisin nykyään helposti nepparikietaisubodysta..
 
Nää vaateasiat on aina hepreaa. Vieläkin pitää miettiä päänsä puhki, kuinka paljon pitää pukea ulos mennessä päälle yms. Mie tuppaan laittaa vähän liikaa. :)

Ja just mitä noihi bodeihin tulee, niin itse koin pienellä vauvalla ne kietaisubodyt parhaimmaks. Helppo laittaa päälle, eikä tarvi pään läpi vetää. :)
 
Nonniin terveeks taas kaikille. Tiistaina vaihtuu rv 11+0. Tällä viikolla, oikeestaan viime päivinä on pahoinvointi helpottanut hurjasti. Melko pirtee olo, vaikka yöunille mönginkin 20.30. Ois tarkotus palata lämpimän ruoan pariin pikkuhiljaa niinkun liikunnankin.

Eilen oli kunnon repäsykipu oikeessa nivusessa. Pelästyin, mutta odotus oppaasta luin et venymisestä johtuu. Helpotuin. Nenä on öisin tukossa ja vessassa saa ravata kyllästymiseen asti + tietty arat nännit.

Pelkään yhä kuollakseni keskenmenoa, pahoinvoinnin loppuminen lisäs stressiä aiheesta. Neuvolassa hoitaja sanoi et kun syke näkyy niin todenäköisyys keskenmenoon on olematon mutta olemassa. Näillä viikoilla alkaa jo huokaseen mut pelottaa, pelottaa paljon.

17.11 on nt-ultra. Pelottaa, mitä jos syke ei näy enää??? Näitä on puitu ennenkin mut pakko purkaa mieltä. Rukouksia heittelen säännöllisesti.

17pv nt ultran jälkeen mennään kaupoille ja syömään. Vaatetta hakeen ja toivottavasti ostaan joku ihana vauvan vaate <3
 
Mä kanssa viime vuonna jännitin kovasti, että eihän raskaus mene kesken. Ja mulla noille ajatuksille ei ollu edes mitään syytä esim. aiempaa keskenmenoa. Kyllä rv.13 kun alkaa, niin ainakin km:n riski pienenee huomattavasti. Koita keskittyä nyt pari viikkoa johonkin ihan muuhun kuin vauvajuttuihin. Askartelet vaikka joulukortteja tai kattelet paljon leffoja. Tiedän kyllä, että vaikeeta on! Seuraavan ultran jälkeen voit jatkaa huomattavasti rennommin mielin.
 
Takaisin
Top