Parisuhde, rakkaus, yhdessäolo
- Ketjun aloittaja Maiden_Of_Sleep
- Aloituspäivämäärä
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
Meillä on kolmas hääpäivä nyt vajaan parin viikon päästä. 
:) Yhteiseloa takana karvaa vaille 10 vuotta, hirmuisen nopsaan on nekin vuodet menneet. :O
:) Yhteiseloa takana karvaa vaille 10 vuotta, hirmuisen nopsaan on nekin vuodet menneet. :O
Carnie
Näppärä viestien naputtelija
Ihana viestiketju! :)
Parisuhde täälläkin voi kivasti. Arjen romantiikkaa, vähän on peittoo heiluteltu ja ihan yhdessä oloa, esim.vaunuttelu niin että mieskin on mukana. En olis aatellutkaan kuinka kivaa sekin oikeesti on kun yhdessä mennään!
Omaa yhteistä kahdenkeskistä aikaa meillä on ollut vähän, tarpeeksi kuitenkin tässä vaiheessa.
Kerran oon ollut viihteellä, menin työkaverien kanssa saunailtaan. Poika oli hoidossa mummulassa muutaman tunnin ja isä haki pojan kotio yöksi. Isä ei ollut viihteellä mutta vietti omaa aikaansa kotona ja kävi asioilla. Tulin kotiin niin hieno nähä kun niin levollisesti nukkuivat molemmat.
Meilläkin on tapana jotta rakkaurentunnustuksii ei pantata. Pusut ja halit kuuluu jokapäiväiseen elämään ja kysellään mitä toiselle kuuluu (muutakin kuin vauvajutut :D ). Aamuisin mies käy vielä pusimassa, halimassa ja toivottamassa hyvää päivänjatkoa ennenkuin lähtee töihin. Itte siinä sitten hieroo silmiä ja toivottaa toiselle hyvää työpäivää.
Kiva tapa vaikka siinä vähän herääkin sitten. :)
Parisuhde täälläkin voi kivasti. Arjen romantiikkaa, vähän on peittoo heiluteltu ja ihan yhdessä oloa, esim.vaunuttelu niin että mieskin on mukana. En olis aatellutkaan kuinka kivaa sekin oikeesti on kun yhdessä mennään!
Omaa yhteistä kahdenkeskistä aikaa meillä on ollut vähän, tarpeeksi kuitenkin tässä vaiheessa.
Kerran oon ollut viihteellä, menin työkaverien kanssa saunailtaan. Poika oli hoidossa mummulassa muutaman tunnin ja isä haki pojan kotio yöksi. Isä ei ollut viihteellä mutta vietti omaa aikaansa kotona ja kävi asioilla. Tulin kotiin niin hieno nähä kun niin levollisesti nukkuivat molemmat.
Meilläkin on tapana jotta rakkaurentunnustuksii ei pantata. Pusut ja halit kuuluu jokapäiväiseen elämään ja kysellään mitä toiselle kuuluu (muutakin kuin vauvajutut :D ). Aamuisin mies käy vielä pusimassa, halimassa ja toivottamassa hyvää päivänjatkoa ennenkuin lähtee töihin. Itte siinä sitten hieroo silmiä ja toivottaa toiselle hyvää työpäivää.
Kiva tapa vaikka siinä vähän herääkin sitten. :)
ps.iloveyou
Näppärä viestien naputtelija
Jaa, no täällä ollaan oltu vasta 2vuotta 7kk yhdessä ja 3kk naimisissa. Ja poikamme on 2kk. Menee se näinkin :D Haha. Ja kihloissa ehdittiin olla n. 10kk.
Mutta mitä sitä odottelemaan... Mä tiedän et täs on mun elämäni mies. Ja lässynlässynlääää :D
Mutta mitä sitä odottelemaan... Mä tiedän et täs on mun elämäni mies. Ja lässynlässynlääää :D
Maiden_Of_Sleep
Näppärä viestien naputtelija
Me ollaan yhdessä oltu vasta melkein 2 v. 
Näillä näkymin luvassa meille maaliskuun lopussa muutama tunti kahdenkesken ulkona, päästään katsomaan yksi ulkomainen yhtye, kun pikkusisko hoitaisi poikaamme :) Hän sanoikin, että kunniatehtävä.
Näillä näkymin luvassa meille maaliskuun lopussa muutama tunti kahdenkesken ulkona, päästään katsomaan yksi ulkomainen yhtye, kun pikkusisko hoitaisi poikaamme :) Hän sanoikin, että kunniatehtävä.
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
Me ollaan menossa hääpäivänä ensimmäistä kertaa yhdessä ulos pikkuisen syntymän jälkeen. :) Saa nähdä, kuinka mamma selviää. Tuntuu, että leijonaemo-fiilikset vahvistuu päivä päivältä! :D
Vaikka ollaankin oltu kauan yhdessä, niin ollaan mekin nopeita siirtoja tehty! Olin just täyttänyt 18, kun tavattiin ja mies oli ensimmäinen, ketä oon koskaan esitellyt mun vanhemmille. Oltiin reilut 6kk seurusteltu, kun mentiin kihloihin molempien vanhempien kauhuksi. :P Naimisiinmeno sitten krstikin vähän kauemmin..
Vaikka ollaankin oltu kauan yhdessä, niin ollaan mekin nopeita siirtoja tehty!
Olin just täyttänyt 18, kun tavattiin ja mies oli ensimmäinen, ketä oon koskaan esitellyt mun vanhemmille. Oltiin reilut 6kk seurusteltu, kun mentiin kihloihin molempien vanhempien kauhuksi. :P Naimisiinmeno sitten krstikin vähän kauemmin.. Ps.Iloveyou; me oltiin oltu kimpassa 2kk, kun muutettiin yhteen.. 8kk, kun minua kosittiin.. 10kk, kun aloin odottaa esikoista ja 1v9kk, kun loppu synnissä eläminen ja saatiin papin aamen!
Hitto me ollaan oltu hätäsiä o.O mut tässä sitä ollaan edelleen, yhteisen talolainan maksajia
Hitto me ollaan oltu hätäsiä o.O mut tässä sitä ollaan edelleen, yhteisen talolainan maksajia
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
Mymme mä oon aina sanonu et oon vähän sellanen joko-tai -ihminen, joko ollaan tai ei olla ollenkaan. Sä/te kuulostatte vähän samanlaisilta. Ihana kuulla, että ootte noin nopean alkutahdin jälkeen vieläkin yhdessä ja onnellisina! :)
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Lol, mun on pakko tähän kertoa sitte meidän juttu...
Tavattiin siis 8/11, ja noh semmosen viihteellä olo illan päätteeksi jäin nukkumaan miehen kämpille, vaikka ei ois ollut pitkä matka kotiinkaan - sen koomin en oo muualla nukkunutkaan (siis periaatteessa muutettiin yhteen samana päivänä kun tavattiin), noh kihlat vaihdettiin jo vuodenvaihteessa eli 4kk tapaamisen jälkeen Siina sitten muutama vuosi rullaillessa pikkumies päätti tulla meidän tasapaksua arkea piristämään ja naimisiin sopivasti ennen syntymää viime syyskussa :D Kai tän näinkin voi hoitaa?
Ja siis vaikka olen hyvin impulsiivinen ihminen ja saatan hetki mielijohteesta tehdä isojakin päätöksiä (mahd jopa katua niitä jälkeenpäin) niin kyllä mä nahisteluistamme huolimatta vakaasti uskon, että ollaan loppuelämä yhdessä.
Tavattiin siis 8/11, ja noh semmosen viihteellä olo illan päätteeksi jäin nukkumaan miehen kämpille, vaikka ei ois ollut pitkä matka kotiinkaan - sen koomin en oo muualla nukkunutkaan (siis periaatteessa muutettiin yhteen samana päivänä kun tavattiin), noh kihlat vaihdettiin jo vuodenvaihteessa eli 4kk tapaamisen jälkeen Siina sitten muutama vuosi rullaillessa pikkumies päätti tulla meidän tasapaksua arkea piristämään ja naimisiin sopivasti ennen syntymää viime syyskussa :D Kai tän näinkin voi hoitaa?
Ja siis vaikka olen hyvin impulsiivinen ihminen ja saatan hetki mielijohteesta tehdä isojakin päätöksiä (mahd jopa katua niitä jälkeenpäin) niin kyllä mä nahisteluistamme huolimatta vakaasti uskon, että ollaan loppuelämä yhdessä.
ccix, meillä sama juttu, tavattiin baarissa 11/10 ja menin miehen luo yöks... Sen jälkeen en omassa himassa enää yötä ollutkaan. :D Kihloihin mentiin 8/13.
Syksyllä 2013 sain sitten tarpeekseni ja sanoin että kerran niitä vauvoja ei nyt sit tuu vaikka miten tässä yritellään ni ei sit! Ei sitten tehä prkl! Ja kuinkas kävikään... Heti ku ns. luopuu toivosta ni tärppää. :)
Syksyllä 2013 sain sitten tarpeekseni ja sanoin että kerran niitä vauvoja ei nyt sit tuu vaikka miten tässä yritellään ni ei sit! Ei sitten tehä prkl! Ja kuinkas kävikään... Heti ku ns. luopuu toivosta ni tärppää. :)
Muokattu viimeksi:
Ihana lukea rakkaustarinoiden alkuja ja kulkua! Oliko teillä rakkautta ensisilmäyksellä? :)
Heh, meillä ei ollut. :D Tavattiin grillibileissä yhteisten kaverien kautta, olin juuri eroamassa. Mies ei puhunut mitään, ei sanaakaan, ja ajattelin, että onpa outo tyyppi. Mies taas oli ihastellut minua eikä kehdannut sanoa mitään supliikkimiesystäviensä seurassa. Seuraavan kerran tavattiin tupareissa ja luulin miestä joksikuksi muuksi ja menin juttelemaan, vähän nolotti, kun asia selvisi. :D Juteltiin ja siitä se sitten se tutustuminen lähti... Taisi siinä olla vielä pari kuukautta ennen kuin virallisesti oltiin yhdessä. Rakastuttiin aivan silmittömästi ja oltiin joka päivä yhdessä. 3 kk seurustelun jälkeen selvisi, että muutan toiseen maahan, joten muutettiin yhteen ja hyvin toimi. 8 kk vaihdettiin kihlat ja minä muutin pois maasta. 1,5 v seurustelun jälkeen vaihdoin alaa, jotta pääsin palaamaan Hollantiin ja voisimme olla yhdessä.
3 v seurustelun jälkeen mentiin naimisiin ja nyt kuusi vuotta ensitapaamisesta, ollaan tässä. Ollaan edelleen rakastuneita. :)
Heh, meillä ei ollut. :D Tavattiin grillibileissä yhteisten kaverien kautta, olin juuri eroamassa. Mies ei puhunut mitään, ei sanaakaan, ja ajattelin, että onpa outo tyyppi. Mies taas oli ihastellut minua eikä kehdannut sanoa mitään supliikkimiesystäviensä seurassa. Seuraavan kerran tavattiin tupareissa ja luulin miestä joksikuksi muuksi ja menin juttelemaan, vähän nolotti, kun asia selvisi. :D Juteltiin ja siitä se sitten se tutustuminen lähti... Taisi siinä olla vielä pari kuukautta ennen kuin virallisesti oltiin yhdessä. Rakastuttiin aivan silmittömästi ja oltiin joka päivä yhdessä. 3 kk seurustelun jälkeen selvisi, että muutan toiseen maahan, joten muutettiin yhteen ja hyvin toimi. 8 kk vaihdettiin kihlat ja minä muutin pois maasta. 1,5 v seurustelun jälkeen vaihdoin alaa, jotta pääsin palaamaan Hollantiin ja voisimme olla yhdessä.
3 v seurustelun jälkeen mentiin naimisiin ja nyt kuusi vuotta ensitapaamisesta, ollaan tässä. Ollaan edelleen rakastuneita. :)
heinukka
Sanavalmis juttuseppä
Ihania tarinoita! Libra, ootko pitkään asunu poissa suomesta?
Mäki sit ku muutki! Eli me "tavattiin" joulukuun lopussa 2007. Tiedettiin siis toisemme sillee etäisesti, mut ei tunnettu sen kummemmin. No sillon ku tavattii ni mul oli yks tärviö, ketä siin kattelin hetken. En siis voinu alkaa hänen kanssaan mitään ennen ku olin selvittäny adiat sen toisen kanssa, mut mies lupasi odottaa mua
Parin viikon päästä sit tän toisen kans tiet erkani ja alettiin tapailla mun mieheni kanssa. Tavattiin siis yhteisen kaverin kautta ja tää kaveri on nyt esikoisen kummitäti :)
Nyt ollaan siis oltu 7v yhdessä. Olin vast 17, täyttämässä sinä vuonna 18, ja lukio oli kesken joten asuin kotona. 2010 muutettiin yhteen, keväällä 2011 mentiin kihloihin ja ostettiin oma kaksio. 2011 loppuvuodesta tulin raskaaks ja esikoispoika syntyi 2012. 2013 kesäl mentii naimisiin ja siit aika pian annettiin toiselle lapselle lupa tulla :)
Mäki sit ku muutki! Eli me "tavattiin" joulukuun lopussa 2007. Tiedettiin siis toisemme sillee etäisesti, mut ei tunnettu sen kummemmin. No sillon ku tavattii ni mul oli yks tärviö, ketä siin kattelin hetken. En siis voinu alkaa hänen kanssaan mitään ennen ku olin selvittäny adiat sen toisen kanssa, mut mies lupasi odottaa mua
Parin viikon päästä sit tän toisen kans tiet erkani ja alettiin tapailla mun mieheni kanssa. Tavattiin siis yhteisen kaverin kautta ja tää kaveri on nyt esikoisen kummitäti :)Nyt ollaan siis oltu 7v yhdessä. Olin vast 17, täyttämässä sinä vuonna 18, ja lukio oli kesken joten asuin kotona. 2010 muutettiin yhteen, keväällä 2011 mentiin kihloihin ja ostettiin oma kaksio. 2011 loppuvuodesta tulin raskaaks ja esikoispoika syntyi 2012. 2013 kesäl mentii naimisiin ja siit aika pian annettiin toiselle lapselle lupa tulla :)
heinukka, Tämän kuun lopussa tulee tasan kahdeksan vuotta, kun olen lähtenyt Suomesta. Muistan edelleen elävästi sen hetken, kun seisoin Helsinki-Vantaalla 32 kg matkalaukun kanssa vain menolippu kädessäni. Sinä vuonna talvi oli vähäluminen, mutta juuri kun muuttokuormaa piti raijata, niin oli satanut 40 cm lunta yhdessä yössä. Olin 24 ja muuttamassa maahan, josta en tiennyt juuri mitään ja josta tunsin tasan kaksi ihmistä etäisesti. Enpä tiennyt siinä vaiheessa, mitä tuleman piti - mikä oli ihan hyvä, sillä olisi varmaan jäänyt koko muutto tekemättä.
Minusta on siis niin ihana lukea näitä tarinoita! Kiitos, kun jaatte niitä.
Minusta on siis niin ihana lukea näitä tarinoita! Kiitos, kun jaatte niitä.
No kait se minä kun muutkin. Ollaan siis oltu yhdessä 14 vuotta, tutustuttiin klassisesti baarissa yhteisten tuttavien kautta. Sen jälkeen rehellisesti sanottuna paneskeltiin puoli vuotta, välillä muidenkin kanssa, mutta sen jälkeen alkoi tuntua, että tästä voisi tulla jotain muutakin. Molemmilla muutama hurja ja antoisa sinkkuvuosi takana tuossa vaiheessa. Hauskan pito toki jatkui ja paikkakuntaa vaihdettiin moneen otteeseen yhdessä. Oli ihanaa kun ei ollut sidottu mihinkään muuhun kuin mieheen.. Sitten kuitenkin rauhoituttiin, ostettiin talo ja mentiin naimisiin kun 10 vuotta yhteiseloa tuli mittariin. Kihloissa ei oltu missään vaiheessa ja naimisiinkin mentiin lähinnä järkisyistä, kun yhteistä velkaakin oli ihan riittävästi. Hieman sen jälkeen esikoinen ilmoitteli tulostaan.
Ei varmaan kuulosta järin romanttiselta tuo naimisiinmeno järkisyistä ym ym. mutta me ei itse uskottu sen muuttavan niin merkittävästi mitään. Ihan älyttömästi rakastamme toisiamme ja nyt kun on lapsiakin, naimisissa olo on jotenkin vielä konkreettisempaa. Useat kaverit menivät meistä ohi ja tekivät lapsia paljon aiemmin. Monet kommentit kuunneltiin, kuinka meidänkin olisi aika rauhoittua ym. Mutta aikaansa kutakin, onneksi sekin elämä on koettu ja nyt on aika keskittyä perheeseen
Ei varmaan kuulosta järin romanttiselta tuo naimisiinmeno järkisyistä ym ym. mutta me ei itse uskottu sen muuttavan niin merkittävästi mitään. Ihan älyttömästi rakastamme toisiamme ja nyt kun on lapsiakin, naimisissa olo on jotenkin vielä konkreettisempaa. Useat kaverit menivät meistä ohi ja tekivät lapsia paljon aiemmin. Monet kommentit kuunneltiin, kuinka meidänkin olisi aika rauhoittua ym. Mutta aikaansa kutakin, onneksi sekin elämä on koettu ja nyt on aika keskittyä perheeseen
Carnie
Näppärä viestien naputtelija
Me tavattiin ekan kerran netissä, heh. 
Kirjoteltiin muutama kk, asuin eri paikkakunnalla kun kotipaikkakunnallani ja mies on eri kaupungista. Muuttaessani takasin kotikaupunkiini kirjoiteltii / soiteltii viel vähän ja sitten treffattiinkin livenä 10/11 ekan kerran.
Kyllä mä siihen hymyyn taisin aika hetipian ihastuu... 
Kuukaude verrattii tapailtii sillee "ei ol yhdes viel mut katotaa tuleeks täst mittää" ja sitte 11/11 alettii seukkaa ko tuntui että kyllä siittä vois tullakki.
Mies kävi enemmän mun luona kun mä siellä, mulla on kissa, 
mies kissoille allerginen... Sanoin että siedätyshoitoo, siedätyshoitoo pitää koittaa, mä en kissastani luovu miehen takii! 
:banghead: ONNEKS EI TARVINNUT LUOPUU KUMMASTAKAAN! 
Siedätyshoito toimii, ei tarvi allergialääkkeilläkään elää! 
Kihloihin mentiin 1/13, yhteen muutettiin 7/13, mies muutti "mun kaupunkiin".
Ehkäisy jätettiin pois 8/13, plussattiin 1/14. Esikko syntyi siis 10/14.
Talolainat otettiin 8/14 ja nyt ollaan velallisii, perheellisii ja tosi onnellisii!
Sellaane meijän tarina tällai tiivistettynä.
Kirjoteltiin muutama kk, asuin eri paikkakunnalla kun kotipaikkakunnallani ja mies on eri kaupungista. Muuttaessani takasin kotikaupunkiini kirjoiteltii / soiteltii viel vähän ja sitten treffattiinkin livenä 10/11 ekan kerran.
Kyllä mä siihen hymyyn taisin aika hetipian ihastuu... Kuukaude verrattii tapailtii sillee "ei ol yhdes viel mut katotaa tuleeks täst mittää" ja sitte 11/11 alettii seukkaa ko tuntui että kyllä siittä vois tullakki.
Mies kävi enemmän mun luona kun mä siellä, mulla on kissa, mies kissoille allerginen... Sanoin että siedätyshoitoo, siedätyshoitoo pitää koittaa, mä en kissastani luovu miehen takii! :banghead: ONNEKS EI TARVINNUT LUOPUU KUMMASTAKAAN! Siedätyshoito toimii, ei tarvi allergialääkkeilläkään elää! Kihloihin mentiin 1/13, yhteen muutettiin 7/13, mies muutti "mun kaupunkiin".
Ehkäisy jätettiin pois 8/13, plussattiin 1/14. Esikko syntyi siis 10/14.
Talolainat otettiin 8/14 ja nyt ollaan velallisii, perheellisii ja tosi onnellisii!
Sellaane meijän tarina tällai tiivistettynä.
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Libra kun kysyin, et oliko rakkautta ensisilmäyksellä, niin...
...olin vähän huppelissa, mut muistan niin hyvin, kun näin tuelvan ukkelini myöskin hieman maistissa rähjäävän erään kaverinsa kansa. Silloin niin laiha, aivan Frodon-näköinen heppu hurmasi mut täysin :D samana iltana yhteinen ystävämme sanoikin, että te ootte nyt pari, ja kai me sit oltiinkin, vaikka alkuun ei siis sovittu mitään muuta, kuin et "katellaan" - en mä ees tiedä, koska me tarkallaan ottaen aloitettiin meidän juttu, kai silloin 30.08. eli siis saman tien ku tavattiin :D Pidän vähän outona tätä meidän suhteen alkua, mutta kiva kuulla, et Sultilla lähtenyt samalla kaavalla.
Mä olin kuitenkin tosi varovainen, kun pelkäsin, et retkahdan taas johonkin k-päähän, joka veis tuhkatkin pesästä. Luojan kiitos löysin hyvän miehen, jonka olen nyt lihottanut siihen pisteeseen, että voin pitää hänet itselläni (vitsi, tosin vatsa on miehellä kyllä kasvanut) :D
...olin vähän huppelissa, mut muistan niin hyvin, kun näin tuelvan ukkelini myöskin hieman maistissa rähjäävän erään kaverinsa kansa. Silloin niin laiha, aivan Frodon-näköinen heppu hurmasi mut täysin :D samana iltana yhteinen ystävämme sanoikin, että te ootte nyt pari, ja kai me sit oltiinkin, vaikka alkuun ei siis sovittu mitään muuta, kuin et "katellaan" - en mä ees tiedä, koska me tarkallaan ottaen aloitettiin meidän juttu, kai silloin 30.08. eli siis saman tien ku tavattiin :D Pidän vähän outona tätä meidän suhteen alkua, mutta kiva kuulla, et Sultilla lähtenyt samalla kaavalla.
Mä olin kuitenkin tosi varovainen, kun pelkäsin, et retkahdan taas johonkin k-päähän, joka veis tuhkatkin pesästä. Luojan kiitos löysin hyvän miehen, jonka olen nyt lihottanut siihen pisteeseen, että voin pitää hänet itselläni (vitsi, tosin vatsa on miehellä kyllä kasvanut) :D