Painonnousu ja fiilikset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maikku*
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Miulla on kyllä kestänyt tovi että olen päässyt sinut asian kanssa että paino nousee ja muhkuroita ilmestyy reisiin & kehoon.. Nuorena/teininä olin ylipainoinen (tai normaalin ylärajoilla) ja sitten vaan päätin laihduttaa. Painavimmillani olen painanut noin 70kg ja pari vuotta sitte paino oli alimmillaan alle 52kg. Raskauden alussa lähtöpaino oli 56kg ja pituutta on sellanen 165cm..kuntoilen suhteellisen ahkeraan (koirat pitävät peruskuntoa yllä :) ) & käyn salilla ja harrastan/harrastin itämaistatanssia. Noh, nyt jotenkin koko ajan morkkaa itseään kun painoa tulee lisää ja omatunto kolkuttaa kun syö herkkuja :/ Tosin oon ehkä vähän päässy tästä ylite ja antamaan itselle vähän armoa.. ei haluais enää stressata asiasta. Tällä hetkellä raskauden aikana kiloja on tullu lisää 4-5kg ja vieläkin paino on alle tuon mitä joskus olen painanut ja jotenkin toivon että paino myös pysyisi alle 70kg.
 
Haha, hyvä pumpulipallo! En ole siis ainoa tekniikan ihmelapsi täällä onneksi ;) Ihana asenne sulle kyllä muotoutunut noista raskauskiloista, täytyypä yrittää ottaa mallia! :)
 
Kiva ja samalla hieman "hassua" lukea tiedän ajatuksia.

Itse en ole koskaan katsonut vaakaan, en edes omista sellaista. En ihan tarkkaan tiedä mitä nyt painan, joten en tiedä mitenkä paino on näinä viikkoina muuttunut. Kuukausi sitten neuvolassa oli tullut kiloja lisää, mutta nyt olen kyllä laihtunut, kun en ole herkutellut yhtään.

Olen aina ollut normaalipainoinen tai teinivuosina sitten mielummin alarajoilla. Pituutta on 165 cm ja joskus alimmillaan olen ollut alle 50 kg (vuonna miekka ja kirves) ja nyt paino on ollut 55-58 tienolla. Koskaan en ole laihduttanut enkä painoja tarkkaillut. Syönyt olen aina mitä on huvittanut, mutta kohtuudella. Minulla on kuitenkin työ, jossa pitää olla hyvännäköinen ja kroppainen (ei välttämättä laiha). Kunnon pitää olla hyvä, joten minulla tämä omakuva on paljon enemmän sidoksissa siihen miltä näytän, kuin mitä painan.

Kehoni rakenne on sellainen, että olen aika pieni, lantio ja takapuoli ovat pienet ja kaikki rasva menee suoraan mahaan. Tämä mahan kasvaminen on ollut minulle se ongelma. Nyt on jo paremmin, kun maha oikeasti näkyy ja se on vauvamaha, mutta tammi- helmikuussa oleva turvotus oli minulle todella vaikeaa hyväksyä. Itsekin ihmettelin, kuinka hankalaa se oli. En olisi etukäteen osannut kuvitella, että siitä tulee olemaan mitään ongelmaa.

Palautumista olen myös miettinyt, sillä se vaikuttaa minun työhöni. Itseasiassa tammikuussa 2014 pitäisi olla jo aika hyvässä kunnossa sillä silloin on jo iso ja tärkeä keikka tiedossa. Sekin minun mielessä kummittelee tuon palautumisen osalta. Onneksi siinä on aikaa synnytyksen jälkeen katsella miten edetä. Soveltuvia jumppaohjeita alan varmasti keräilemään kesällä. Minulla on ollut onnea myös tuon ruoan suhteen näin raskausaikana. Epäterveellistä vain ei tee niin mieli, joten olen tässä itseasiassa hieman laihtunut. Huomaan, että ei ole niin paljon rasvaa kehossa kuin aiemmin. No kyllä minä niin mielelläni söisin pullaa ja josin vähän limpparia, joten en minä nyt niin tyytyväinen tähän "pakkolaihikseen" ole.

Kai sitä jokainen menee oman elämäntilanteensa mukaan ja jokainen kroppa nyt vain on niin erilainen. Luulisin, että jos nyt hieman katsoo miten syö ja sitten synnytyksen jälkeen alkaa palauttelemaan kehoaan sen sallimassa tahdissa, niin ei noita raskauskiloja niin paljon tarvitse miettiä. Näin vanhempana voi se kehon palauttelu vain olla hieman työläämpää, kun aineenvaihdunta ei ole enää 20:sen tasolla :)
 
mä77: Geenit varmasti vaikuttavat ikää enemmän tuossa palautumisessa. Että ei muuta kun mamman kuvia tsiigaamaan "sillä silmällä"... ;)
 
Joo :) Mulla superhoikka äiti ja aikas rehevä isoäiti.. saas nähdä kummat geenit tänne on tullut - molemmat hoikkia vielä nelikymppisinä mutta sitten mummo selvästi lähti levenemään :)
Ja wow - luulisin, että asenne omaan kroppaan ja asioiden tärkeysjärjestykseen muuttuu muutenkin sitä mukaa kun lapsi kasvaa ja tajuaa miten pitkä matka tämä vanhemmuus on... Jos joku asia ei onnistu tänään niin vielä on mahdollista huomenna, ensi viikolla tai 7 kuukauden päästä. Aluksi stressasin siitä, että lapsi ei syö - söihän sitten seuraavalla aterialla. Stressasin siitä kun ei käänny ajoissa - kääntyihän sitten. Stressasin kun ei osannut heti syödä lusikalla - totesin, että suurin osa ylioppilaista syövät kyllä itse, kääntyvät mahalta selällee, syövät kun ovat nälkäisiä ja heidän vanhempansa ovat todella ylpeitä lapsistaan olipa heillä 80 kg raskauskiloja vielä karistamatta
 
Täällä painoa tullut lisää kolmisen kiloa, viikkoja 19+2. Ylipainoa oli ennen raskautta noin 7 kiloa, joten olen yrittänyt syödä terveellisesti, ettei paino ihan mielettömiä määriä nousisi raskauden aikana... Sallin kuitenkin itselleni herkuttelu hetken silloin tällöin :) Alkuraskauden todella vaikean pahoinvoinnin ja väsymyksen vuoksi liikunta on vähentynyt hurjasti, ja nyt olisikin tarkoitus aloittaa vaikka se perinteinen lenkkeily, ettei kunto romahda aivan täysin. Onneksi koirat pitävät liikkeellä! :)
 
Huoh, mie en edes uskalla vilkuilla miun mamman kuvia raskausaikana, sillä katsoin äidin neuvolakorttia kun odotti minua, niin hän painoi 52kg :O Pituutta kuitenkin reilut 172cm.. Kilot tais kyllä lähtee heti synnyttämisen jälkeen, mutta nykyään jo aika pyylevöitynyt ;)
 
pumpulipallo: Näin on varmasti! :) Onhan sen jo ehtinyt raskaudenkin aikana huomaamaan, miten jo tässä vaiheessa jotkut asiat ovat muuttaneet tärkeysjärjestystä ja loksahtaneet huomaamatta kohdalleen. Esimerkiksi (jo nyt) entisenä työaddiktina olen jo alkanut oikeasti miettimään, miten ihanaa on saada olla kotona pienen kanssa... Kuka olisi uskonut... :)
 
Wow: täällä kanssa haaveillaan, että saisi olla vauvan kanssa kotona, eikä tarvii joka aamu nousta lähteäkseen työpaikalle. Siis itsekin olen ollut tähän saakka erittäin työorientoitunut ja olen saanut kummastella tätä muutosta..

Muuten tuosta geeniperimästä: minulla on ylipainoinen äiti ja äidinäiti. Ovat vissiin olleet jo ennen raskauksiakin ylipainoisia. Oma ruumiinrakenteeni on enemmän isäni suvun puolelta -ollut ainakin tähän saakka :) Siellä puolen sukulaiset on hoikkia. Saas nähdä kuinka hyvin sitä palautuu raskauden jälkeen omiin mittoihinsa. En tällä hetkellä ole stressannut painosta, ainoat kerrat kun raskauden aikaan olen käynyt vaa'alla, ovat olleet neuvolassa. Eli viikolla 7 ja viikolla 15. Silloin näiden välissä oli tullut 0,5 kg lisää. Ens viikolla nähdään kuinka paljon on tullut tuosta viikosta 15 painoa, epäilen että maks. 1 kg.
 
Oletko rinmil saanut raskausdiabetekseen sopivan ruokavalion noudatettavaksi? Jaksamista kovasti, ei varmasti ole mukavaa kun tuokin asia vielä stressaamassa raskaudessa!

No, ainakin toistaiseksi mennään ruokavaliohoidolla. Sokerirasituksessa "jäin kiinni" tunnin jälkeen otettavassa arvossa, joka oli 10,7 (max 10.0). Nyt kun saan mitata sokerit 6 x päivässä ei yksikään tunnin jälkeen otettava arvo ole ollut edes lähellä raja-arvoa (7.8) Ongelmaksi onkin muodostunut aamun paastoarvot (max 5.5), joissa ylityksiä on ollut jokusena päivänä :( Sain ohjeeksi syödä usein ja pieniä aterioita. Nopeita hiilihydraatteja pitäisi välttää ja hiilihydraattien syöminen jakaa tasaisesti päivän mittaan. Iltapala pitää syödä mahdollisimman myöhään ennen nukkumaanmenoa. Ja mahdollisimman paljon liikuntaa.

Ilmeisesti noiden aamupaastoarvojen kohoaminen johtuu siitä että ateriatauon ollessa yöllä liian pitkä, maksa päättää puuttua peliin ja turskauttaas itten liikaa sokeria elimistöön. Eilenkin söin iltapalan juuri ennen nukkumaanmenoa ja kävimme tunnin reippaalla kävelylenkillä ja silti aamulla arvot hipovat rajaa (5.3) :( Mutta diabeteshoitaja ainakin sanoi ettei sen enemäpää voi asialle tehdä.Haluan kuitenkin nukkua kunnon yöunet!

Stressaavaa kyllä todella ja pelko että kasvaako vauva tämän takia liian isoksi ja jos joutuu aloittamaan lääkityksen aamuarvojen takia niin onko sekään hyvä asia :/
 
Meillä oli eilen neuvola ja olin aika hämmentynyt, kun painoni olikin noussut vain 1,3kg! Omien mittailujen mukaan se on noussut n.3kg siitä ajasta, jolloin oli eka neuvola. En tosin tehnyt silloin juuri samana päivänä punnitusta kotona, joten ehkä paino sitten vaan heitteli silloin niin paljon :O Olisiko juuri tuona päivänä alkuraskaudessa ollut kauhea turvotus päällä. No, ei se mitään, ilmeisesti alkupainoni oli sitten vaan hieman korkeampi kuin luulin. Tosin nytkin flunssailun aikana paino oli ehkä hieman tippunut, mutta sen vaikutus olisi ehkä maksimissaan puoli kiloa. Kaipa neljän viikon päästä on sitten noussut kilokaupalla :D

Minulla kyllä paino tippui vähän heti ensimmäisen parin raskausviikon aikana, ne kun sattuivat tammikuun alkuun. Eli ehkäpä tuo neuvolan alkupaino on nyt sitten lähellä sitä tilannetta, kun raskaus oikeasti alkoi, eli jouluna :)

Ennen raskautta olen ollut normaalipainon keskivaiheilla. Tosin olen mielestäni kevytrakenteinen, joten mielellään olisin ollut jonkun verran sutjakammassa kunnossa. Minulla myös kaikki tuntuu kertyvän mahaan... Painoa tuli jonkin verran lisää parina viime vuonna, kun yksi liikuntaharrastus jäi pois (paikat eivät oikein kestäneet enää ja motivaatiokin meni). Mutta en ole tuosta painoasiasta niin viitsinyt murehtia ennen raskautta kuitenkaan. Tilanne on ihan ok kuitenkin, ja tykkään syödä, ruokavalioni ei ole kamalan kevyt. Enkä nytkään siitä juuri huolehdi. No, en tietysti haluaisi, että ylimääräisiä kiloja jäisi raskauden jälkeen, mutta en ole siitä hirveästi stressannut. Äidille niitä jäi kuulemma neljä molemmista raskauksista. Hän oli tosin nuorempi ja hoikempi ennen niitä raskauksia. Tällä hetkellä näyttää ainakin menevän ihan hyvin painon suhteen :)

Kysyin neuvolassa, voinko syödä kevyempää leipärasvaa (kun siitä olisi kaikista helpointa vähentää), mutta se normaali on kuulemma paras. Sitäpä sitten. Syöminen taitaa muuten mennä ihan hyvin tässä raskausaikana, mutta kasviksia pitäisi kyllä lisätä.
 
Tää on vähän hölmö juttu, mut eihän olekaan minkään valtakunnan merkitystä seuraako painonnousua kotivaa´alla vai neuvolassa. Meidän neuvolassa siis pitäisi ensin vessassa punnita itsensä + sokerit ja valkuaisaineet tarkistaa. 2 käyntiä takana enkä kertaakaan oo käyny neuvolan vaa´alla, vaan kotona aamuisin, kun ne unohti kertoa mulle tosta niiden käytännöstä, ennenku viimekerralla vasta. Mut eikai sillä mitään väliä ole mikä vaaka, vaan kuhan käyttää samaa vaakaa läpi raskauden niin ei tule vaakakohtasia heittoja?
Nyt 2 kg tullu ja 18vk, neuvolan täti sano et liian vähän, pitäs kuulemma tulla jo 700g viikossa... aikas hurjat lukemat minun korvaani! Ja sano et jossei paino muuten nouse niin herkutella sitten...sit kuitenkin välillä toitotti mulle muista asioista että "maalaisjärjellä..." No minä päätin kyllä nyt käyttää maalaisjärkeä ja en aio herkuilla lihottaa väkisin meitä vaan syön normaalisti, terveellisesti. Eikö se nyt tärkeintä että vauva kuitenkin kasvaa ihan tavallista tahtia, ärsyttää tuo vaakaan tuojottaminen.. Nää on niin yksilöllisiä juttujakin, nesteen kertymiset ym. :)
 
No huh huh sinunkin neuvolatätiä sieppi :O Mulla oli siis neuvolan puntarin mukaan +1,3kg rv19, ja kysyin neuvolassa onko se liian vähän. Neuvolatäti sanoi, että ei ollenkaan. Ja oon kyllä siitä yhdestä neuvolan kirjasestakin lukenut, että normaali painonnousu on noin 200-800g viikossa. Ja että nopeimmin painoa tulee tässä keskivaiheilla, oliko se nyt viikoilla 18-24 tms, kun kohtukin kasvaa nopeesti. Joka tapauksessa nythän se maha vasta rupee vauhdilla kasvamaan, joten eiköhän suurin painonnousu oo vielä edessä! Ja ihme neuvo, että pitäis jotain herkkuja syödä?? Mitähän hän sillä tarkoitti.. Mä oon sitä mieltä, että pitää syödä normaalia kunnon ruokaa, siis monipuolisesti ja tietysti terveellisesti. Minusta ruokaympyrä on hyvä ohjenuora. Niin ja kai se olis fiksuinta, että käy aina samalla vaa'alla, muutenhan se homma menee sekasin.

Neuvolatäti suhtautui muutenkin kivasti, sanoi, ettei ole väliä tuleeko painoa 2 vai 20kg, kunhan äiti ja vauva voivat hyvin. Ja sanoi, että ei oteta mitään stressiä syömisestä. Sanoihan hän myös, että herkutkin kuuluvat elämään. Syömiskeskustelu lähti siitä, kun kysyin, että onko ok käyttää vähärasvaisempaa leipärasvaa, kun siitä olisi helpointa vähentää. Neuvolatäti kuitenkin suositteli sitä normaalia, koska rasvaakin pitää saada. Ja ehdotteli sitten, mistä muusta voisin mieluummin keventää.

Eikö noilla neuvoloilla oo mitään yhteisiä linjauksia :O
 
Mulla paino laski alkuraskaudessa 5 kiloa, nyt on noussut n. kilon viimeisen 3 viikon aikana, jospa se tästä alkaa. Ylipainoahan mulla on ollut kyllä reippaasti... ennen raskautta paino melkein 77 kiloa, pituutta vain 158 cm..
 
Neuvoja on yhtä monia kun on tätejäkin, valitettavasti. Mulla oli sellainen käytäntö kun itse olin äitiysneuvolassa töissä että jos oli tullut yli puoli kiloa viikossa painoa niin sitten vähän enemmän keskusteltiin siitä, onko tullut herkuteltua vai liikuttua vähemmän vai johtuuko vähän reilumpi painonnousu nyt vaan vauvan kovasta kasvuvaiheesta. Eli itse pidän sellaista 500g/viikko painonnousua sellaisena maksimina. Toki jos edellisellä kerralla olisi tullut painoa vaikka vaan 300g/viikko niin sitten on ok jos seuraavalla kerralla painoa olisikin tullut vaikka se 600g/viikko. Pääasia että vauvan kasvu on symmetristä ja sitähän aletaan yleensä seurata h 18-19 viikosta eteenpäin sf-mitalla. En tiedä onko teille vielä tuttua juttua? :)
 
Ei voi sanoa että olisi tuttua juttua.. :happy118 Tässä sitä oppii. Kiitos elenna, helpotti vähän kun luin sun tilanteesta, ja samoilla ajatuksilla olen itse ollut. Nyt loppu ressaaminen! :smile Mua vähän korpee mennä sinne neuvolaan jatkossa kuuntelemaan motkotuksia, kun todennäkösesti siellä ei olla tyytyväisiä painoon, joka on itseasiassa tullut nytkin vähän alaspäin.. Mutta ei piä ottaa itteensä. Ja toki, onhan seuraavaan neuvolaan taas aikaa, ties miten paljon painoa jo sillon kasassa! :cool01
 
syysmami, ei oo kyllä tuttua vielä...sf-mitasta oon kuullut lähinnä mainittavan..eikös multa olisi sitten tuossa rv19 neuvolassa pitänyt mitata se sf? Sitä ei mitattu, tosin siellä ultrattiin ja neuvolatäti mittaili vauvan pään mittaa, tosin ymmärsin että lähinnä huvikseen, kun se laite nyt ei ole niin hyvä. Sai kuitenkin viikkoja vastaavan tuloksen. Vai ottikohan se siitä ultrasta sen sf-mitan...miten se mitataan neuvolassa?
Kiitos tiedoista :)

sieppi, tuli vielä myöhemmin mieleen, että ei tietysti pitäisi vertailla pelkästään tuota painonnousua vaan se aloituspainokin merkitsee. Eli jos on ollut alipainoinen, niin sitten tietysti painoa olisi hyvä saada enemmän tässä raskausaikana. Mutta onkohan silloinkaan herkut ne oikee tapa :O ...riippuu kai siitäkin, mitä herkuilla tarkoitetaan. Mulla on ennen raskautta siis ollut bmi noin 22,7, eli normaalipaino. Mutta stressi tosiaan pois ja turhat motkotukset toisesta korvasta ulos ;)
 
elenna: No joo, tässäkin varmaan käytännöt vaihtelee että missä vaiheessa aletaan mittailla mut meidän neuvolassa suurin piirtein noilla viikoilla aloitellaan. Sf-mitta tarkoittaa symfyysi-fundus mittaa eli mittanauhalla mitataan vatsan päältä kohdun kasvua häpykummulta kohdun pohjaan. Tätä varten on taulukkokin neuvolakortin takana, mihin mittaustulos pitäisi aina merkitä :)
 
Hyvä tämä painokeskustelu tosiaan! :)

esikoistani odottaessa "annoin" itselleni luvan syödä jos oli nälkä, ja minähän söin ja paisuin. 20kg tuli ekan raskauden aikana painoa. Siitä sain 10kg tiputettua ennen kuin tulin uudelleen raskaaksi, niin ja se harmilliset 10kg on mukana yhä. ennen tätä uutta raskauttani bmi:ni oli kuitenkin vielä normaali, tosin ihan siellä ylärajoilla.

nyt pelkään pahinta että kerään taas elopainoa turhankin paljon. olen yrittänyt enemmän tarkkailla syömistäni ja painoani. nyt on viikkoja 20 kasassa ja painoa on tainnu tulla joku 4kg lähtöpainoon lisää. mutta pianhan se vauvakin alkaa toden teolla kasvamaan (ja kesä ja herkut tulee!) toivon kovasti etten kuitenkaan sitä 20kg liho tämän toisen raskauden aikana! :D
 
Mulla on alotuspaino ollu 58 ja oon 164cm eli alipainon vaaraakaan ei ole..:smile suvussa on ylipainoisuutta ja olen itsekin ollut 16kg painavampi vielä pari vuotta takaperin kunnes tuli elämäntapamuutos. Olin varma että mulla kerääntyisi paino raskauden aikana herkästi, mutta ei se näköjään olekaan niin. Syön terveellisesti ja liikun, mutta on välillä vaikea saada mielestä pois sitä ajatusta, että vielä ne menetetyt kilot tule kummittelemaan joskus pelkkien geenienkin takia..mutta tiedän että noin on hölmöä ajatella. En kuitenkaan masennu raskauskiloista, ne saa pois myöhemmin. Kunhan vain tiitiäisellä on hyvä olla. :smile
 
Takaisin
Top