Täällä olo jatkuu suht samanlaisena. Joinain päivinä ja öinä oksennan vähemmän, joinain hillittömästi. Koko ajan menee myös pahoinvointilääke... en tiedä, auttaako, mutta ennen sitä tietysti tuli ylös 30 krt / vrk, et ehkä jatkan Primperanin kanssa. Pahinta edelleen se, kun ei saa edes nukkua ja välillä yökkääminen herättää esikoisenkin.
Mulla jatkui viimeksi tosi pitkään pahoinvointi, eikä se tosiaan ollut näin pahaa. Tyttö täälläkin tämän perusteella tulossa... ensi viikolla ultra. Kadehdin niitä, jotka ajattelee, että kyllä tämän vauvan takia kestää. Itse en oikein jaksaisi enää, ainakaan kolmea kuukautta lisää tai tätä oloa loppuun asti. Veljen vaimolla toisesta tytöstä hypermeesi, joka jatkui tosiaan synnärille saakka. Ehkä menisi paremmin, jos voisin ns. "hyvällä omallatunnolla" levätä vaan, mutta nyt koen jatkuvaa syyllisyyttä siitä, etten pärjää esikoisen kanssa. Ruokkiminen on mahdotonta.... eilen oksensin heti, kun haistoin pelkän riisin....