Moiks.
Mullakin päivät alkavat käydä hetkittäin hankalammiksi. Tänään en pystynyt menemään töihin kun matka jäkaapille ja aamupalan tekoon oli aivan liian pitkä. Lopulta pienen kaurakeksin avulla pääsin jääkaapille ja sain syötyä muutaman leivän. Se helpotti. Pelottaa vain, että jos tämä pahenee niin sitä on aivan sängyn oma. Ihminen, joka mielellään liikkuu ja esim. kävelee paljon.
Toinen, mikä on vaivannut ja pitänyt hereillä on öinen mahakipu. Jotenkin alavatsa antaa merkkejä itsestän ja toedostan sen jatkuvasti - elimistö jotenkin myös tietää, että olot johtuvat masusta ja siellä tapahtuvista jutuista. Kummallista, mutta totta.