Onko teillä puolison kanssa sama lapsilukutoive?

[Emir]

Molemmat samoilla linjoilla. Vähintään kahta toivottiin ja ne ollaan nyt saatu. Kolmas olisi vielä toiveissa ja häntä nyt yritetty kohta 1,5v sisältäen yhden km.
Jos raskautuminen olisi helpompaa niin ehkä se neljä vois olla kiva, mutta kun tässä joka kerta kestää, apujakin tarvitaan ja menetyksiäkin on osunu muutama, niin meidän luku on todennäköisesti tämä kaksi tai todella hyvällä onnella kolme.

 

[fruktgodis]

Noo, mä haluan min. 3 ja mies haluaa max. 3, katotaan sit kolmannen jälkeen, miten käy jos nyt tän yhden sais ekaks.

 

[Puukiipijä]

Meillä on yhteensä neljä lasta, viides on nyt tulossa. Mies toivoo nyt jo kuudetta. Itse en ole varma jaksanko. Hedelmällisiä vuosia pitäisi olla vielä jokunen, joten katsotaan...

 

[Päkäpää]

Hassua, miten suurimmassa osassa tapauksia, joihin itse olen törmännyt (mukaanlukien myös oma parisuhteeni), niin mies on se, jolla lapsilukutoive on pienempi tai mies jarruttelee, ettei enää yhtään lisää. Tai vastaavasti miestä joutuu suostuttelemaan, että eiks yks ois vielä kiva... Oletteko huomanneet saman? Mistä tämä johtuu tai mihin tämä ilmiö perustuu?

Jotenkin hassua, sillä me naisethan kärsimme raskaudet ja synnytykset eivätkä he! Toki vierestä seuraaminenkin voi olla raskasta, en sitä kiellä.

 

[Bumba3462320]

On se aika pitkälti molemmilla ollu sama luku 2 lasta, mut pitää tää esikoinen esin nyt saattaa maailmaa elokuussa.

 

[Shooky90]

Minä haaveilen kolmesta ja mies kahdesta (nyt siis odotetaan toista). Saattaa kyllä olla että luku jää tähän tämän lapsen jälkeen, molemmat raskaudet ovat olleet sen verran raskaita. Näin lapsilla on myös omat huoneet, ei tarvitse ostaa isompaa autoa jne, eli järkevästi ajatellen kaksi olisi hyvä luku.

En myöskään halua lasta kovin vanhana ja nyt tuntuu että isompi ikäero lapsien välillä olisi parempi (nyt tulee 2 v). Itselläni on 10 ja 6 v ikäero sisaruksiini ja se on ollut aivan ideaali. Jos nyt odottaisin 6 v seuraavaa... En ehkä jaksaisi vauva-aikaa silloin enää alusta. Silloin isovanhemmistakaan ei varmasti ole yhtä paljon apua kuin nyt sairauksiensa myötä.

 

[Naala]

Minulla olisi haave kolmesta, mutta miehellä oli alkujaan kahdesta. Miettii paljon minun takiani sitä kolmatta ja samalla minä mietin, että millä selviäisin siitä pettymyksestä, jos ei yritetä enää kolmatta. Tällä hetkellä se tuntuu niin isolta haaveelta, että ahdistaa vähän ajatus siitä, että pitäisi luopua siitä kokonaan.

 

[Evergreen]

On, ainakin tällä hetkellä. Yhteinen ajatus on ollut 2-3, eli mitään lukkoon lyötyä lukumäärää ei ole kummallakaan. Meillä on yksi lapsi ja alkuraskaus käynnissä, joten toivottavasti meitä on syksyllä 4, ellei kyydissä sattuisi olemaan useampi. Huonoa onnea myös ollut matkassa, joten ajatus siitä, että lapsiluku jäisi yhteen on myös käsitelty. Vielä ei haluta menettää toivoa

 

[Sofia_83]

Mulla on ensimmäisestä liitosta neljä lasta pienillä ikäeroilla, silloisen miehen kanssa oli alunperin puhe kahdesta lapsesta...no, siihen tuli kaksi lisää vielä jonka jälkeen oltiin kumpikin mieltä että se on siinä. Noh, erottiin mutta olin kyllä silti vakaasti sitä mieltä etten enää lapsia kenenkään muunkaan kanssa tee. Lähinnä itseä mietitytti oma jaksaminen, varsinkin jos uusikaan parisuhde ei toimisi.

No, vastoin omia ajatuksia, elämään ilmestyi mies jolla ei omia lapsia ole ja sujahti meidän perheeseen paremmin kuin hyvin. Hän on todella lapsirakas ja oli toive omasta lapsesta, olisi kuitenkin hyväksynyt myös sen, että jos yhteistä lasta ei tulisi. Itse kuitenkin kallistuin vielä sen yhden saamiselle, jos se vaan luonnollisin menetelmin onnistuu. Ja onneksi onnistui Tämän jälkeen lapsiluku on kyllä täynnä, ikä tulee jo vastaan ja kyllä tää raskaus on ollut raskas kaikkinensa jo nyt joten tähän on hyvä lopettaa

 

[MinnaM]

Mulla ennestään kaksi lasta ja yhtä yhteistä ollaan toivottu. Kumpikaan ei halua enempää.

 

[Helpsuli]

Samoilla linjoilla ollaan miehen kanssa, että kaksi yhteistä lasta maksimissaan halutaan. Hällä entisestä suhteesta 1 lapsi, joka sopii meidän perheeseen hyvin.

 

[Lady Alice]

Olin aina ennen sitä mieltä, että haluan vähintään kolme lasta. Mies ilmoitti, että enintään kaksi. Mulle tuli esikoisesta paha hyperemeesi, ja totesin miehelle että kerran vielä voin käydä tän läpi. Sain toisesta lapsesta vielä pahemman hyperemeesin, ja se sinetöi sen, ettei kolmatta lasta tule, jollakin tasolla, vaikka päätöksen siitä olin jo aikaisemmin tehnyt.

Lainaan tässä itseäni, koska jonkinasteinen vauvakuume on alkanut. Eli olen jälleen kolmen kannalla. Mies haluaa ehdottomasti pysyä tässä kahdessa, mutta olen tuonut nyt ilmi, etten ole mitenkään kolmatta lasta vastaan, jos mieli hänellä muuttuukin.

Meillä myös lapsilla on nyt omat huoneet, autot on sopivan kokoiset, ikäero sisaruksilla sopiva ja raskaudet on mulla olleet vaikeita. Näistä kulmista katsottuna kaksi on hyvä luku, mutta jokin mussa huutaa sitä kolmatta kuitenkin.

Ja kolmas lapsi ei ole itselleni mitenkään pakollinen, mutta huomaan haaveilevani hänestä kovasti.

 

[bandoo]

Ollaan oltu mun miehen kanssa yli 10 vuotta yhdessä, ja alusta asti on puhuttu, että hankitaan Max yksi lapsi. No tämä lapsi putkahti elämäämme yllätyksenä, ja pari vuotta olin oikein tyytyväinen tilanteeseen ja ajattelin, että näin on täydellistä. Nyt kuitenkin tässä viime aikoina mulle on herännyt vauvakuume. Olen koettanut vain työntää ajatusta pois, mutta mitäpä sitä hormoneilleen mahtaa.
Ainoa järkisyy, minkä toiselle lapselle keksin, on, että olisi kiva tarjota nykyiselle sisarus ja toki myös se, että sitten kun on itse vanha, niin todennäköisemmin olisi joku sukulainen, joka vierailisi luonani, kun lapsia olisi kaksi.
Lista siitä, miksi toinen lapsi ei ole hyvä ajatus, on sen sijaan pitkä. Sisältää muunmuassa oman urakehitykseni vaarantamisen, taloustilanteemme heikentymisen ja sen, että meillä ei ole talossa ylimääräisiä huoneita, eikä tästä haluta muuttaa. Haluaisin pystyä tarjoamaan tyttärellemme sen, mitä hän haluaa, ja kahden lapsen kanssa resurssimme tuskin riittäisivät.
Ja suurimpana esteenä toki se, että mies tuskin toista lasta haluaa.
Vauvakuume on kuitenkin sen verran suuri, että siitä tännekin kirjoitin. En oikein tiedä, pitäisikö puhua asiasta miehen kanssa vai koettaa unohtaa koko homma .