Onko muita kaksosten odottajia?

Huh, unettomia öitä! Tytöt täyttävät ensi viikolla 8kk ja toista kuukautta meillä on vedetty sellaisella hulinalla öitä, että oksat pois! Kumpikin tyttö herää monta monta kertaa yössä, eivätkä todellakaan nukahda heti uudestaan, vaan saattaa joutua nukuttamaan heitä parikin tuntia yön pimeydessä uudestaan. Toissayönä herätyksiä tuli yhteensä 16 kpl klo 21-8 välillä.. Unikoulua olisi nyt tarkoitus pitää, kun mies on vanhempainvapaalla muutaman viikon. Viime yöksi jaoimmekin tytöt eri huoneisiin ja kävin hakemassa yhden swaddleup-kapalon kokeeksi, jos se rauhoittaisi nukkumista. Tyttö, jolla tuo oli päällä, nukkui todella hyvin yön! Aiemmat 11 heräämistä vaihtuivat neljään tai viiteen. Nyt on molemmilla samanlainen pussi päällä ja toivon yön sujuvan paremmin. :) Saisi isäntäkin nukkua.. Hän nukkuu siis toisen tytön kanssa ja minä toisen.

Onko muilla ollut jo unikouluja? Miten on sujunut ja mikä teillä on auttanut? Onko tuplat tarvinnut jakaa eri paikkoihin nukkumaan, että eivät herätä toisiaan? :)
 
8f502159f000ba75bf15d91029571056

Hyvää kaksosten päivää kaikille tuplille! :)
 
elaffy, ihania kukkapeppuja! Kiitos samoin näin vähän jälkeenpäin :wink

Me pidimme unikoulua 3-4 viikkoa sitten. Tai mies piti. Ennen sitä imetin tyttöjä 3-5 krt/tyttö/yö eli herätyksiä riitti. Nyt imetän noin klo 23-00 ja seuraavan kerran vasta klo 6 jälkeen. Tuo ensimmäinen syöttö on siirtymässä myöhempään koko ajan eli uskon että tytöt itse alkavat nukkumaan paremmin pikkuhiljaa ja toivon mukaan aamuimetyksetkin siirtyvät tunnilla/kahdella eteenpäin niin ei tarvitsisi mennä takaisin nukkumaan sen jälkeen.

Täällä tytöt osaavat jo kävellä, varsinkin Eveline kävelee jo hyvin mutta molemmat valitsevat mieluummin polvikävelyn! Eli kutsumme heidät mangusteiksi kun näyttävät vähän sellaisilta :p Molemmat kiipeilevät sohvalle ja meidän sängylle ilman vaikeuksia, eikä kestänyt montaa päivää opettaa heille miten sieltä tullaan alas. Isabelle on keksinyt että syöttötuoleille (Stokken Tripp-Trapit) on kiva kiivetä, mutta sieltä hän ei pääse alas... Eli isosiskon tuoli on kyljellään kun siinä ei ole kaarta estämässä.

Onhan tässä ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Niin hampaita tytöillä on jo muutama :) Evelinellä 6 etuhammasta ja 2 viimeistä tulossa, Isabellella on 4 etuhammasta ja 3 tulossa. Tuntuu että he tekevät hampaita ihan koko ajan ja kärsivät niistä enemmän kuin esikoinen. Mutta ei sille nyt mahda mitään. Panadolia olemme antaneet usein iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Yrittävät aina varastaa siskon annosta kun tykkäävät siitä niin paljon :woot:
 
Tulinpa tänne ketjuun kyselemään onko kenelläkään kokemusta vierekkäin istuttavista Babyjoggerin matkarattaista? Mulla on lähes käyttämättömät peräkkäin istuttavat Cosatton matkarattaat, mutta ne ei ole meidän tarpeisiin parhaat mahdolliset ja nyt olis kaverilla Babyjoggerit myynnissä.

Entä missä vaiheessa ootte siirtyneet turvakaukaloista turvaistuimiin. Meidän pojat on nyt 9 kk ikäisiä ja vaikka painavia alkavat jo olla, tuntuisi että kahden kanssa olis helpointa jatkaa turvakaukaloaikaa niin pitkään kun mahdollista.
 
En osaa matkarattaiden kanssa auttaa, kun meillä on parit olleet, enkä ole oikein kumpiinkaan ollut tyytyväinen. Kaukaloista luovuttiin tyttöjen ollessa 6kk ja elämä helpottui paljon. :) Meillä on sironat ja niihin on niin helppo laittaa tytöt. Autolle vien joko sylissä+liinalla selässä/ikeakassissa tai jos otetaan rattaat mukaan, vien niillä. Tosin nyt on yhdet matkikset autossa.. Kaukalot jäisivät kuitenkin autoon, jos johonkin mennään ja tytöt otan rattaisiin. :)
 
Meilläkään ei ole Babyjoggereita joten en osaa niistä mitään sanoa.
Meillä 1v3kk kulkevat vielä kaukaloissa. Osasyy on että meillä on istuimet kellarissa odottamassa ja ne ovat kasvot-eteenpäin emmekä haluaisi siksi ottaa niitä käyttöön vielä. Tytötkin ovat vasta noin 9 kiloisia joten hyvin mahtuvat. Auton ja talon väliä joko kannamme heidät (jos molemmat vanhemmat olemme mukana), tai sitten työnnän vaunuissa. Kaukalot ovat koko ajan autossa.
 
Minä vielä kantelen kaukaloissa auton ja kodin väliä. Minusta niin on helpointa, vaikka pojat painavatkin 8,5 kg. En osaa edes kuvitella noita siirtymiä ilman kaukaloita. Luultavasti vastaan tulee ennemmin kaukaloista ylikasvaminen kun vaikeus kantaa niitä. Tuo Elaffyn Ikean kassi oli ihan niksipirkka-ainesta ;D pitääpä joskus kokeilla itsekin.
 
Minä vielä kantelen kaukaloissa auton ja kodin väliä. Minusta niin on helpointa, vaikka pojat painavatkin 8,5 kg. En osaa edes kuvitella noita siirtymiä ilman kaukaloita. Luultavasti vastaan tulee ennemmin kaukaloista ylikasvaminen kun vaikeus kantaa niitä. Tuo Elaffyn Ikean kassi oli ihan niksipirkka-ainesta ;D pitääpä joskus kokeilla itsekin.
Pieneen kassiin mahtuu istumaan ja isoon saa makaamaan. :D On oikeasti todella kätevä! Katseita kerää kyllä, kun kerhossa ja muskarissa kaivaa vauvan kassista, mutta eiköhän niitä kahden kanssa saa joka tapauksessa.. Ikeakassi ei ole minun keksintö. Vinkki tuli oman alueyhdistyksen valmennuksesta ja jäi sieltä korvan taakse. :)
 
Mitäköhän kaikille muille kuuluu??
Meillä kohta olis unikoulu aloitettava. :/ alkuyön pojat nukkuvat alhaalla isin kanssa ja sit loppuyön minun vieressä. Aikamoista vaan on itse nukkua heidän välissä, kun hyvin ahdasta on. Tarkoitus olis, et mies pitäisi unikoulun ( piti isompienkin) ja samalla lopettaa yöimetys. Hänellä on huhtikuussa lomaa, joten vielä olis kärvistelyä edessä 3-4vkoa.
Pojat ovat hyvin erilaiset ja erinäköiset. Toinen muistuttaa toista isoveljeä ja toinen toista. :D :D myös luonne menee suht yksi yhteen isompien kanssa. Hyvä näin, sillä en halua pojille "kaksoisuus" leimaa vaan yksilöllisyyttä. Se onkin tähän asti helppoa ja luulen jatkossa ainakin perheen sisällä olevan helppoa.
Arki on kyllä haastavaa, mutta hyvin antoisaa. Isommat pitävät mielellään huolta pikkuisista ja ovat monta kertaa ottaneet käsistä pois roskan, joka on ollu matkalla suuhun, ilman että mä oon erikseen sitä edes sanonut. :) :)
8kk neuvolassa olimme 9,5kg/72cm ja 11,5kg/72cm. Pojat pakittavat, kierivät ja menevät konttausasentoon. Vielä ei istuta tukevasti ja hampaita on toisella vain 2. :)
Kesää odotellessa :)
 
Hauskaa, Harmony että teilläkin on niin, että toinen kaksosista muistuttaa toista isoveljeä ja toinen toista. Meillä myös sama juttu luonnetta myöten :D
Meillä luultavasti tulee tulevaisuudessa ( kun lapset ovat aikuisia) käymään niin, että toista tuplista ja kuusivuotiastamme luullaan niiksi meidän kaksosiksi kun ovat vauvakuvissa aivan identtisiä :D
 
Mitäs kaikille tuplille kuuluu? :)

Meillä täytetään kahden viikon päästä 1v ja olen paljon miettinyt kulunutta vuotta. Se on ollut raskas matka itseeni, parisuhteeseen ja äitiyteen. Ymmärrän nyt, miksi väkisin hereillä pitäminen on kidutuskeino ja kovaa meteliä käytetään mellakoiden hajottamisessa. Raskausaikana monikkovalmennuksessa äidit hehkuttivat kilpaa, miten kaksosten kanssa on niin ihanaa ja helppoa. Vielä muutama kuukausi sitten pohdin, että mitä kamaa olivat vetäneet ja olivatko päästään seonneet..

En ole koskaan itkenyt näin paljon kuin viimeisen kuluneen vuoden aikana. Olen itkenyt kivusta, pelosta, surusta ja välillä ihan muuten vain hormonihuuruissani. Olen itkenyt myös iloista ja valtavasta rakkauden tunteesta. ♡ Kaksosten kanssa saa kaiken näköjään tuplana!

Nyt, kun tuo maaginen vauvavuosi lähenee pelottavasti loppuaan, alan ymmärtää niitä monikkovalmennusten äitejä. Todellakin voin juoda aamukahvini rauhassa, kun tytöt leikkivät keskenään leikkejä, joihin aikuinen ei edes mahdu mukaan. Tyttöjen tekemisiä, yhteistä iloa ja riemua, taianomaista yhteyttä, voisin seurata sitä koko päivän! Minulle on kasvanut kahdesta avuttomasta koko ajan itkevästä ja äidin kuivaksi niin fyysisesti kuin henkisesti imevästä olennosta kaksi huumorintajuista, nauravaista, osaavaa ja tyytyväistä taaperoa, joiden kanssa on helppo olla ja liikkua. :) Alun murhe ja synkkyys ovat kuin myyttien taruolentoja. Aika kultaa selvästi muistot. Ja niinhän se on, että luonto opettaa oravanpojankin puuhun, joten kaksosten äitikin oppii kyllä selviämään. :)

Kaksoset ovat todellakin lahja!

8c939de8f4ba880ce890a17b9cf3a3a8
 
Ihanasti ja niin osuvasti kirjoitettu elaffy :)
Elämä todellakin muuttaa muotoaan jatkuvasti, lapset kasvavat ja oppivat uutta joka päivä, ja oma haikeus viimeisistä vauvoista, imetyksen lopettamisesta jne on joskus ristiriidassa onnenhetkien kanssa. Aika aikansa kutakin :)
 
Nyt piti ihan lähteä tänne kyselemään muiden kaksosten luonne-eroista, kun itse olen välillä aivan hämmentynyt toisen pojan käytöksestä. Hän on hyvin eläväinen, voimakastahtoinen ja lujaotteinen ja hänen lähellään saa olla varuillaan kaikki muut perheenjäsenet. Kun hän on sylissäni, ja toinen kaksosista kiipeää jalkaani vasten lattialta, tämä elohiiri potkii ja lyö veljeään ja nauraa vaan kun häntä torutaan ja veli itkee. Toinen taas joutuu aina altavastaavaksi joka tilanteessa missä ovat keskenään. Onko teillä muilla tällaista? Onko tämä tyypillistä käytöstä kaksosille? Tiedän, että "toisen oma on aina saatava", mutta tuntuu, että elohiiremme esimerkiksi satuttaisi toisia tietoisesti ja tahallaan ( voiko vuoden ikäinen jo tehdä niin?) Toinen kaksonen sitten taas on kiltti eikä tee mitään kiusaa tms. Kohtelemme poikia yksilöinä mutta pyrimme tasapuolisuuteen. Ainut ero tällä hetkellä on se, että elohiirellämme on rinnasta vieroittautuminen meneillään, ja veli viihtyy enemmän kun tarpeeksi rinnalla. Elohiiri on kuitenkin monesti sylittelemässä ja tutittelemassa kaverina kun veli on rinnalla, mutta siinäkin hän yrittää tökkiä veljen naamaa ja repiä hiuksia veljensä päästä.
 
Tämä ei sinua yhtään lohduta, mutta meillä eletään hyvässä harmoniassa, ei tapella, ei satuteta ainakaan tarkoituksella toista, leikit sujuvat jne. Olen ymmärtänyt, että on kolmenlaisia kaksosia - sydänystäviä, toisistaan välinpitämättömiä ja niitä, jotka eivät tule toimeen. Poikapareja tiedän useampia, joilla ei yhteiselo tunnu sujuvan. Varmaan muissakin yhdistelmissä esiintyy eripuraisuutta.. Olisiko Suomen monikkoperheiden materiaalissa jotain, mistä löytyisi apuja?

Voimia voin vain toivottaa! Minusta on ollut tärkeää yrittää muistaa, että kaksoset eivät välttämättä kaipaa tasapuolisuutta joka asiassa siten kuin aikuiset koemme tasapuolisuuden, vaan kaksosten kanssa pitäisi olla tasapuolinen siten, että molemmat saavat niitä juuri sille lapselle tärkeitä asioita. :) En nyt tiedä, ymmärsikö kukaan, mitä tarkoitan.. :)
 
Wilmiina meillä ollaan kuin yö ja päivä. :D mutta niiin olivat nuo isommat pojat myös. Se ehkä oli suurempi shokki silloin vaikkeivät olleet kaksosia. Esikko oli niin rauhallinen ja tyytyväinen ja sitten meille syntyi pieni hyvin pippurinen poika. Kaksoset ovat tulleet isoveljiinsä ja sikäli ei ollut niin "yllättävää".
Meillä kaksoset ovat myös niin erinäköiset, että sekin "auttaa" ymmärtämään luonne-eroa. :D
 
Harmony, mitä teille kuuluu? Käy nyt johonkin kertomassa kuulumiset! :)

Ah, löysinkin jo! :)
 
Muokattu viimeksi:
Ihanasti kirjoitit elaffy. Meille syntyi vain yksi vauva ja voi vaan kuvitella mitä vauvavuosi on tuplien kanssa. Kun yhtä vauvaa yritän hoitaa tulee joskus väkisin mietittyä äitejä tuplien kanssa.

Ootteko muuten kantaneet tuplianne rintarepussa/kantoliinassa samaa aikaa samalla vanhemmalla?
 
Jenkkipentu, kyllä tuplien kanssa pärjää, mutta minusta ei kyllä olisi kolmosten tai nelosten äidiksi! Silti heitäkin on ja hekin pärjäävät. Eivät välttämättä hyvin, mutta pärjäävät. :)

Meillä on mies joskus kantanut tyttöjä yhtä aikaa repussa, kun piti illalla saada rauhoittumaan ja minulla oli joku juttu, jonka aikana ei kantaminen onnistunut. Toinen reppuun eteen ja toinen taakse. Painoa on tytöillä jo sen verran, että yhtä aikaa kantaminen on jo haastavampaa. Itse yritin opetella sitomaan tyttöjä samaan liinaan, kun olivat ihan pieniä, mutta siitä ei oikein tullut mitään. Ensimmäinen ehti hermostua, kun sidoin toista samaan pakettiin. Yksinään meillä on kyllä kannettu paljon.. kaksosille on olemassa myös omia tuplakantoreppuja, mutta niillä voi kantaa vain ihan vastasyntyneitä. Mietin sellaista jossain vaiheessa.. Ovat vain kiven alla Suomessa käytettynä ja uutena aika hintavia ottaen huomioon, että käyttöikä on alle 6kk.

Sylissä noita tulee kannettua PALJON yhtäaikaisesti! :D Kun eivät vielä kävele.. Ikea-kassi on kaksosäitien salainen ase. :wink Yksi lapsi kassiin ja olalle, toinen syliin ja jää vielä yksi käsi vapaaksi.. :D
 
Pitkästä aikaa!
Meillä oli ensimmäiset 7+kk niin helve++iä että kaikki sen jälkeen on ollut luksusta :) Tytöt ovat 4 päivää vajaa 1v6kk, kävelevät/juoksevat joka paikkaan, yrittävät hyppiä (joskus harvoin onnistuvat), syövät itse silloin kun jaksan siivota, osaavat sanat "mamma", "pappa", "taataa"(=tack tack) ja "hej då" :) Ymmärtävät jo todella paljon puhetta ja ovat vielä niin naiiveja että tekevät yleensä mitä heiltä pyydetään. Nyt ovat kiukkuneet hampaita jo jonkin aikaa, A:lla on 10 hammasta ja B:llä 8.

Imetän vielä usein, laskin tässä että n. 6-7 krt/vrk/tyttö, joista yleensä 2 krt/yö.

Tytöillä on kyllä ihan eri luonteet joista B on kuin esikoinen (tätä toitotin jo kun olin vielä raskaana!) ja A on jotenkin enemmän johtava-ainesta, ja hän oppii yleensä asiat ennen siskonsa. Tulevat onneksi hyvin toimeen ja B seuraa A:ta sekä kotona että ulkona.
Onneksi meidän taloyhtiöllä on iso piha jonka jokaisella puolella on taloja joten täällä on aika turvallista ja uskallan esim. päästää toisen leikkimökkiin kun toista työnnän keinussa ja esikoinen voi vielä olla toisessa päässä pihaa. Ja kaikilla kolmella on niin hyvä itseluotto ettei tarvii äidin kintussa roikkua koko ajan :)

Ehkä tekstistäni huomaa että meillä menee nykyään ihan hyvin :) Nautimme kesän tulosta ja auringosta. Tietenkin lapset kiukkuavat, haluavat aina juuri sen lelun jolla sisko leikkii ja tappelevat kaikesta mutta tätä osattiin odottaa ja jos ei vain jaksa tuomaroida niin saavat kinata keskenään (aaaika harvoin menee minun hermoni kokonaan :wink ).
 
Takaisin
Top