Oireita

Eilen supisteli levossa enemmän, ehkä jopa 10 kertaa päivän aikana tuli napakoita!
Yöllä en herää supistuksiin :/ Ei edes kylkeä kääntäessä supista kuin kivuttomasti.
Vessareissu on kyllä aina hirveä: kuukauden, jokainen yö kun nousee sängystä kuuluu lantiosta "poks" ja joku paikka menee ikäänkuin sijoiltaan lantiossa..
Sit uhkii ja ottaa seinästä tukea, irvistää ja jatkaa matkaa vessaan. Oon jo tottunut tähän kun se tapahtuu joka yö :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Yöllä en meinannut saada käännettyä kylkeä. Maha oli kuin joku sadan kilon säkki, joka ei suostunut liikkumaan ja kääntyminen veti mahan vielä kramppiin ja teki repivää kipua.

Yhden kerran olin olin taas tuntevani jonkinlaista poltetta selässä ja mahankin puolella, vähän kovemmin kuin viime yönä, mutta se oli sellainen muutaman minuutin pakotus ja loppui sitten. Ehkä ilmavaivoja eikä sen kummempaa, pah.
 
No joo mäki heräsin yöllä kipuihin. Olikin sitten vaan pissahätä. Sais kyl ihan tosissaan alkaa tulemaan. Mun liikkuminen on taantunu lähes nollaan, kun oikeaa jalkaa liikutettaessa (kävellessä, kenkien laitossa, you name it) tulee aivan helvetillinen tuikkaisu alavatsaan. Rauhottuu heti kun liikkeen lopettaa. Tympiiiiiiii! Viikkoja siis 40+3, mun vuorokin olis jo!! :P
 
Mä heräsin viime yönä kolmeen tosi kovaan supistukseen, mutta se kun ei viel ihan riitä. :p Alkaa tympii täs 40+4 kohalla jo todenteolla, mutta eipä tässä voi ku odottaa.
 
Taitaa nämä meijän toukovauvat käyvä vähä hitaalla tän maailmaan tulon kanssa.
 
Mäkin valvoin. (ks liikkeet ketju). Sain onneks vauvan liikkumaan mut hitto vie en sit saanut unta oikeen kunnolla vasta kun kuuden jälkeen. Nyt sit jo esikoisen kanssa hereillä. Aamu alkoi järkyllä alavatsakivulla joka tuntui jaloissa asti mutta se olikin vaan vatsa mikä tyhjeni.. No, sitä se enteili koko yön kun pieretti aivan järkysti! Yöllä oli kyllä suppareitakin mutta puoliksi nukuin ne läpi joten ei mitään NIIIN kipeitä. Tuntui osaksi vaan selän puolella.

Jotain outoa tossa viime yössä nyt kaiken kaikkiaan oli, mutta onko sillä mitään merkitystä - TUSKIN :BangHead
 
Yö meni aika levottomasti, alavatsaan särki ja supistuksia tuli usein, mut toi alavatsakipu saatto johtua suoliston puolelta, mies kyseli et joko mä synnytän ja mä sanoin ettten oo varma onko kipu suolistokipua vai liittyis suppareihin niin se oli vaan "mitenniin et tiiä pitäshän sun erottaa!". No ei se niin helppoa aina oo!!
 
Mua välillä ihmetyttää mun supparit. Suurin osa niistä on aika kivuttomia, mutta silti ne tuntuu tosi kovilta - tänä aamuna en meinannut pystyä nousemaan sängystä, kun lihakset oli ihan juntturassa reisistä rintaan asti. Maatessa oli ihan mukava olla, liikkumaan en vaan pystynyt. Vessaan oli vaan pakko päästä, joten oli lähdettävä liikkeelle kontallaan, se oli ainoa asento jossa lihakset edes vähän totteli. En kehtais kutsua näitä oikeiksi supistuksiksi, koska kipua on vaan aika harvoin ja lievää, mutta ei nää mitään harkkareitakaan ole.
 
Ei kyl tosiaan oo helppoa tunnistaa kipuiluita, ainakaan kun ei yhtään tiedä mitä odottaa. Ja vissiin ne syntyssupparit voi eri kerroillakin tuntua erilaisilta.

Mulla meni aina endokivuistakin maha sekaisin ja jokuhan sanoi että niin käy supistustenkin kanssa. Joku hermostojuttu. Toisaalta pelkkä ilmakupla suolenmutkassa eksyksissä voi aiheuttaa sellaiset tuskat ettei tosikaan.
 
Sunnuntai aamuna tuli ensimmäiset maitotipat rinnoista tänä aamuna pönttöön ilmaantu verinen löntti ja pyyhkiessä valkosta limaa,jossa haaleaa verta. Eilen nukuttu 3h ja 1h päikkärit ja kissa seuraa ihan koko ajan mihin meneekään ja mieli herkässä... mut muuten normi olo...supistuksista ei tietoakaan... Ennakoiko lähestyvää synnytystä? :) Ulkona sataa räntää et taidanpa keittää riisipuuroa ja syödä sitä kanelin ja sokerin kera :)
 
Joo on se totta kun itekin endokipuja kärsinyt niin maha niiden aikana meni myös sekasin, et ei varmaan mikään ihme jos nyt supistukset aiheuttaa myös suolikipuja ja sitä että maha menee sekasin.
Kiva jos tää on nyt tätä loppu ajan! Supistaa ja saa vessassa juosta vuorotelleen!
 
Hirvee rusahdus kuulu yöllä jostain häpy-/lonkkaluun alueelta, kun käänsin kylkee... ihan vähä säikähdin!!! mä olin niin varma eilen illalla et nyt yöllä tää syntyy niin EI!
 
1
Hirvee rusahdus kuulu yöllä jostain häpy-/lonkkaluun alueelta, kun käänsin kylkee... ihan vähä säikähdin!!! mä olin niin varma eilen illalla et nyt yöllä tää syntyy niin EI!


Mulle tuli samanmoinen viime viikolla, ja siihen kohtaa sattu sen jälkeen pari minuuttia. Mietin kans mikä ihme se oli?? :o
 
Spiraali: Mul on kans tuntunu pari päivää et vauva on hiljempaa. Olen jopa alkanu miettimään et kamalaa jos jotain oiski pielessä. Mun neuvolatädillä on selvästi sellanen positiivinen ja huoleton asenne ja koitan iteki pitää sen enkä alkaa hysteeriseks, kun tiedän sit menettäväni yöunet. Toivottavasti saat vauvaan liikettä.. Mä koitan sammuttaa nää mun huolet vielä toistaseks jotenki muuten enkä alottaa liikelaskentaa, kun uskon et siitä ei sit oo paluuta.
 
Spiraali noi sun oireet vaikuttaa tosi samanlaisilta mitä mulla oli sillon vikana yönä ennen synnytystä. Ehkä se synnytys alkaa sullakin lähestyä?
 
Mie oon edelleen sitä mieltä, että ite en synnytä ikinä, joten voin vaan keksiä lisää tekemistä ja lisää tekemistä vielä tekemisen jälkeen..
Mua ei enää kiinnosta lukeminen, keskittymiskyky on mennyt jo 6 kk sitten.
Tänään menetin hermot esikoisen kanssa, vaikka on ollut viimeaikoina äärimmäisen kiltti, tänään kuitenkin sitä 3,5 v:tä taas vauvatti.
Ei mennyt mikään ulkovaate päälle ilman kiukkua. Ei ollut iso kiukku, mutta riitti mulle.
Paska fiilis, kun menettää hermot ja joutuu sanomaan kovaa että nyt vaatteet päälle.
Esikoista kehutaan kuitenkin muuallakin tosi kiltiksi, se ansaitse huutamista - mutta joskus se kiukuttelu vie vaan hermot.
Olen miettinyt kohta 2 tuntia olenko maailman paskin äiti.
Tänään ei tarvi keksiä tekemistä, nähtävästi se päivä menee tälleen maissakin ihan yhtä hyvin.
Uskomatonta miten hetkessä tuntuu että kaikki kaatuu päälle, tulevaisuuskin näyttää näinä päivinä pelottavalta, vaikka tiedän että huomenna paistaa jo.

Olisin ansainnut sen synnytyksenkin kohta jo 2 viikkoa sitten. Mie en enää jaksa, haluan tehdä esikoisenkin kanssa asioita ilman että tarvis kokoajan tuntea olevansa yks paska, väsynyt ja omissa mietteissään oleva raskaanaoleva äiti.
Eikä ton ikäinen ymmärrä miksi äiti on ollut kohta väsynyt usean kuukauden.

Eilen kun oli tosi hyvä päivä ja hassuteltiin miehen kanssa jotain ja nauroin kunnolla, esikoinen sanoi "äiti, mulla on ollut ikävä sua" :'( Mietin että olen varmaan ollut koko 9 kk:ta kohta POISSAoleva.
Nyt sais kyllä jo syntyä. Muutkin jo kaipaavat minua :((



Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Takaisin
Top