Oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Olivia82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla ei oo kohdunsuuta katsottu kuin rv 24 viimeks. Meidän th ei ala kattoon, sanoi vain että olla äitipolille yhteydessä jos kivuliaasti supistaa. No ei mulla mitään kauheita kipuja oo, mutta silleen tuntuvia supistukset että jotain voi kohdunsuulla tapahtuakin. En uskalla enää mennä uimaan kun en tiedä alakerran tilannetta. Seuraavan kerran tilanne tsekataan rv 37 (18.1.) kokoarviossa.

Mun esikko syntyi rv 39+4 eli täysiaikaisena. Silloin oli rv 37+5 synnytystapa-arviossa kohdunkaula jo hävinnyt kokonaan. Silloin ei ees supistellut näin tiuhaan mitä nyt, jotain ennakoivaa oli lähinnä öisin. Nyt supistellut rv 25 lähtien. Kyllä mä oon valmis kuukauden päästä synnyttään tän muksun, että sikäli ei haittaa vaikka paikat valmistautuu. Tää oma raihnainen olo vaan risoo.
 
Olivia voin niin samaistua sun olotilaan! Mulla on kans tosi vaivaanen olo, ärsyttävää. Tänään on monesti joutunu oikeen pysähtyä ku tullu napakampia supistuksia ja häpyluuta repii ku poika porautuu syvemmälle.. Tein ekaa kertaa kuukausiin täyden työvuoron ja se tuntuu. Huomenna vielä 6h vuoro ja sitte se 3 vapaata ja 3 puolivuoroa. Mulla tilanne katotaan seuraavan kerran 10.1, mutta en usko mitää tapahtuneen.

Esikoisesta lähti vetet tihkuun 38+3 joten käynnistykseen mentiin, synty 39+0. Käynnistys kesti 4pv, olin svo:lle mentäes parille sormelle auki ja 2cm kaulaa jäljellä.. ja mitää ei tapahtunu kahden päivän cytojen jälkeen, ballonki vasta avas sen 4cm ja sitte oksitosiinilla loput.
 
Rauhallinen päivä ollut kokonaisuudessaan, mutta silti supistellut usein, sukkapuikko vihlaisuja on ja häpyluu kipeä. Lisäksi päätä meinaa särkeä toistuvasti. Särky välillä häviää ja tulee takaisin. Lääkkeestä ei hyötyä. :/
 
Oon mennyt jostain lukemaan, että ennen synnytystä vauva saattaisi liikkua rauhallisemmin. Nyt oon vuorokauden verran huomannut normaalia pienempiä liikkeitä, mutta edelleen varsin tiuhaan. Sellaisia mahaa pompottavia liikkeitä ei ole enää ollut.

Pari viikkoa vielä saisi pieni pysyä tuolla sisällä... Hämmentynyt olotila. Nyt rv 33+6.
 
Yöllä kahden aikaan neljä kipeää supistusta peräperää, sitten laantuivat. Hui! Mulla nyt 33+5 menossa.

Yöt muutenkin arsesta, aamulla tuntuu kuin ei ois nukkunu yhtään. Oon sit vedelly päiväunia kun päivällä saan paremmin nukuttua.
 
Mulla on nyt muutama päivä sitten ruennu mielialat pomppimaan laidasta laitaan.
Alan olee kans niin väsynyt näihin jatkuviin supistuksiin :sad001
Menispä loppuaika nopsaan..
 
Täälä kans alkanu olemaan tosi levotonta. Vauva riehui koko eilisen, ja luin kans että seki saattaa ennakoida synnytystä. Häpyluu kans tules ja kauheita sukkapuikkovihlasuja jotka repii reisiä tulee vähän väliä. Ja oon kans helvetin pahalla päällä koko ajan ja ittelläki ahdistunu ja levoton olo. Supistelee jonku verran. Mies jo kysyi eilen ku olin tosi huonona että nytkö lähdetään synnyttään.. vielä sais olla, nyt 32+6.
 
Yh.. pahoinvointi on palanut. :/
Sekä yöllä olen valveilla jonkun pätkän... nyt rv 33+4! Pitkä aika tulee ja väsynyt jos loppuun asti mennään noilla.
 
Itsellä on nivuset ihan älyttömän kipeät. Päivällä saa istua kuin miehet, isosti jalat haaralla ku ei veny enää sattumatta reidet yhteen xD Yöllä hankala nukkua nivuskipujen takia ja lisäksi muksu työntelee selkäänsä läpi mun kyljestä. Saan heräillä vähän tästä kipeisiin muljahduksiin. Yöravaaminen vessassakin kasvanut kun muksun liikkeet myllää alavatsassa paljon. Tyyny vatsan alla välillä hellittää painetta rakossa ja alavatsalla.

Puhumattakaan tästä hikoilusta, kääk. Yöllä herää ihan hiestä märkänä ja päivisinkin hikoiluttaa xD ei voi sanoa ku pahemmaksi menee loppua kohden.
 
Tota hikoilua mullakin on! Mullaon kotona ihan jääkylmä kaikkien mielestä mutta mäoon alkanut huomaamaan että itellä silti hiki vaan virtaa
 
Onko kuinka monella vauva jo kääntynyt? Meiän tyyppi on vissiin päättänyt jäädä perätilaan. Ei sillä, leikkausarpien ja endometrioosin takia varmaan parempikin että ei työnnä päätään ulosmenoreittiä vasten, mutta itellä alkaa loppua vapaa tila tuolta mahasta ja joskus vauva painaa palleaa/keuhkoja niin ettei meinaa henkeä saada. Onneksi vauva on vähän pienehkö kooltaan, niin ei ole ihan koko aikaa työntämässä päätä ylöspäin.
 
Mulla kuulemma tossa päälle viikko sitten oli ihan ulostulo valmiudessa muttei kiinnittynyt kumminkaan...

Jalat alkaa joka päivä olemaan isot turvonneet sämpylät eikä meinaa turvotus laskea sitten millään...
 
Mulla kans laskeutunu mutta ei kiinnittyny ja raivotarjonnas. Mutta silti ahdistaa ja tuntuu että kylkiluut on ihan hellänä potkimisesta.
 
Täällä on poika ollut koko ajan raivotarjonnassa ja niin alhaalla, että painaa hirvittävästi välillä alakertaan. Sf-mitta sen takia alakäyrillä.
 
Täälläkin oli viime ma neuvolassa pää alaspäin mutta ehtii vielä kääntyilemään :) Vapailla ehtii rekisteröimään liikkeitä paljon enemmän kuin töissä, joko joulun tuntunut poikkeuksellisen vilkkaalta. Tänään taas töihin ja arkeen ja luulen että taas mukamas rauhoittuu kun en ehdi kuulostelemaan samalla tavalla :p
 
Meidän pikkuneiti on jo muutaman viikon nukkunut pää alaspäin, muuten kyllä kääntyilee vielä miten tahtoo. Aina välillä on hiljaisempia "kasvupäiviä" ja sitten taas kova myllerrys mahassa :)
 
Että tää alaselkä kipu on ikävää, ei sitä huomaa kun liikkuu mutta kun pysähtyy istumaan niin heti iskee. Ja nukkumaan ei voi mennä ilman särkylääkettä, joka onneksi ainakin vielä auttaa.
 
Täällä nukutaan yöt aina välissä pää alaspäin mutta päivän aikana tehdään kuperkeikka ja vauva siirtyy ylävatsaan jossa se viihtyy jommalla kumalla sivulla. Ensi viikon maanantaina on neuvolalääkäri ja synnytys tapa arviointi... katsotaan jos ehtii kiinnittyä ennen sitä.
 
Tääl on tunnemyrskyt yllättäny ihan kunnolla! Eilen alko töissä ku yks juttu ei onnistunutkaan miten piti, menin sit vessaan itkee tihrustaa ku ei siinä työkavereiden edessä ilennyt.. ja koko eilisilta oli semmosta haikeeta ja tuntu et itkettää kaikki asiat. Ja viime yönä sitte kävi työasiat mietityttämää, aina vessahätä, uni ei tullu, ym kaikki asiat pyöri mielessä. Sit taas kävin vollottamaan ihan kunnolla. Mies heräs ja ihan säikähti ku en todellakaa oo mikää itkijä ihminen eikä tää oo miun normaalii toimintaa..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top