Oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Senni_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla alaselkää jomottaa, vihloo kohdunsuulle, etenki öisin ku nousee ylös ni saa hetken aikaa ottaa tukea et pysyy pystyssä. Ja närästää mut harvemmin niin kovasti et tarttisin mitään kunnon lääkettä. Ei mitään järkyttäviä kolotuksia kuitenkaan, pystyn edelleen touhuaan aika paljon päivässä, välillä ku ottaa lepoa. Mut lenkit jääny ihan minimiin, hyvä jos pystyy lasten kans käymään kaupassa tai puistossa, käveltyä tulee siinä vajaa 1km.
 
Mulla vaan tää oksetus on ja pysyy.. Koko aamun oksetti ja jatkuu vaan.. Aina kun supistaa niin oksettaa vielä enemmän..
 
Mulle sanoi terkka tänään, että heti jos rupee oksettaa, on päänsärkyä tms niin pitää ottaa yhteyttä koska raskausmyrkytys voi tulla nopeastikin.

Mä unohtelen asioita! Kävin kaupassa, pakkasin kananmunat ja nyt ne ei löydy mistään :grin
 
Täällä alko tänään todella kipeät liitoskivut. On siis aikaisemminki ollu, ja lähinnä öisin kylkeä kääntäessä pahin. Tänään voimistu aamupäivällä, ja ylös nouseminen/kävely sattuu todella paljon, ei pysty jalkoja nostaan maasta juurikaan. Niinku alakerran luut ois murjottu. Kaikkien aikasempien tuntemusten kans kyllä pärjänny, mutta nyt tuntuu että ei tämmöstä kipua ei jaksa :sad001

Onko kokemuksia tai mistään helpotusta?
 
^ Mulla ollu kans selkeesti enemmän parin päivän aikana noita liitoskipuja. Olipa kiva viedä hevosia tarhaan tänään, kun tuolla on tuota lunta jo kivasti, niin en vaan meinannu päästä rämpimään tarhoille asti, kun ei kärsi "puhtaallakaan" jalkoja nostella, saati että tuolla hangessa rymyää. Onneks meidän heppaset on ymmärtäväisiä ja malttavat kävellä just niin hiljaa kun on tarvis :)
 
apua! Minä hommasin jumppapalon ja sain pumpattua sen tänään. Nyt ku hetken siinä ketkuttelin ja nousin pois ni ai jestas mitkä liitoskivut häpyluulla ja möyryäminen alhaalla. Siellä se penska varmaan nyt luulee tilaisuutensa tulleen. En kyllä istu tuon pallon päälle ennen laskettua aikaa, jos se näin nopeasti vakuttaa :D lantiolla kamala touhuaminen.
 
Kyllä on rasittavaa kun joutuu käymää usein pissalla mutta vielä rasittavampaa on se että pissa jää ikäänkuin valuttamaan ja tuntuu et phsuojia saa vaihella kokoajan :/
Muutenki liitoskivut pahenee, selkää ja hartioita särkee... ja nukkuminenki on sitä että saat odottaa unta tovin vaikkaväsyttäis kuinka ja joka kyljen kääntöön pitää herätä.
 
Joo ei oo helppoa tää loppu aika. Mulla nyt sen verran positiivista ,että taisin saada siitä omepratzolista helpotuksen ei oo närästys vaivannut tänään . Vielä tietenkin mahdollista että yöllä alkaa. Olis kyllä ihanaa jos ei tarttis niistä enään kärsiä.
 
Ai kääntääkö joku vie kylkeä? Pystyn nukkuu enää vasemmalla ja jos siinä on huono olo, niin nousen sängystä kokonaan ja siirryn pötköttämään sohvalle
 
Onko teillä sillai, että kun välillä kääntää kylkeä sängyssä, niin vihlasee tosta alavatsasta sivulta, niinku lantion kohdilta?

Mulla on todellakin just tätä.. Viime yönä menin muutenkin myöhään sänkyyn ja aina kylkeä kääntäessä toi kipu :( se on ihan kamala ja välillä meinaa ihan huudahtaa tosta kivusta. Mut No tää on se perinteinen että no pakko se vaan on kestää..
 
Mirri ja Aako oli nuo jutut ihan kuin suoraan mun elämästä. Ihana tietää, että on näitä myötäeläjiä täällä :)
Noihin ongelmiin kun lisää sen, että mies kyhnää ihan kiinni eli itsellä on miehen ja sängyn reunan välissä tilaa ehkä just se 50cm! Ei paljon naurata siinä vaiheessa. Joka yö joudun hänelle asiasta huomauttamaan. Siirtyy kyllä kauemmas, mutta taas jonkun ajan päästä huomaan hänen olevan ihan iholla. Ollaan niin totuttu nukkumaan lähekkäin, että ihan vaistomaisesti taitaa siihen siirtyä. Sohvalle en voi mennä, koska siitä en enää aamulla pääsisi ylös. Parin tunnin päikkärit kun nukkuu siinä, lonkat särkee saman verran kuin pitkän yön jäljiltä sängyssä.. Oikeastaan en enää kovin pitkään tällaista jaksaisi..
 
Eilen oli pari tuntia jalassa kengät, joissa on pienet korot ja voi härreguud, kun häpyliitos suuttui siitä. En meinannut saada nostettua toista jalkaa sänkyyn :grin Pitkään ähelsin ja lopulta nostin käsillä sen sinne. Onneksi aamuisin aina helpottaa kivut :)
 
Noihin ongelmiin kun lisää sen, että mies kyhnää ihan kiinni eli itsellä on miehen ja sängyn reunan välissä tilaa ehkä just se 50cm! Ei paljon naurata siinä vaiheessa. Joka yö joudun hänelle asiasta huomauttamaan. Siirtyy kyllä kauemmas, mutta taas jonkun ajan päästä huomaan hänen olevan ihan iholla. Ollaan niin totuttu nukkumaan lähekkäin, että ihan vaistomaisesti taitaa siihen siirtyä...

Meillä on ihan sama ongelma :D Viime yönä heräsin siihen, että itse makasin oman vartalotyynyni päällä ja mies makas mun päällä. Joka kerta, kun havahdun, pitää tökkiä miestä kauemmas takasin omalle puolelleen sänkyä. Lusikassa nukkuminen ei myöskään yhtään houkuta tällä hetkellä, kun on jo niin kuuma muutoinkin ettei siihen enää kaipaa yhtä miespatteria lisäksi.
 
Mulla on kans just tommosia vihlomisia.

Ja yöt on meilläkin ahtaita. Lähes joka yö tulee molemmat lapset meidän keskelle nukkuu. Ollaan yritetty opettaa et nukkuis täyet yöt omissa sängyissä, mut ei. En tiiä miten selvitään sit ku vauvaki tulee:eek: ite ei uskalla nukkua muuten ku selkä lapsiin päin(potkii unissaan mahaa) ja tilaa on toisinaan vaan just ja just sen verran et sängyssä pysyy.
 
Kyl se kyljen kääntäminen aika suoritus välillä o, mutta mulla vieläkin puutuu paikat, jos liian kauan oon samalla kyljellä. Mut onneks muillakin on samoja vaivoja, niin ei oo ihan yksin :D mä oon kans miehelle valittanut, että meillä o liian pieni sänky, ettei mulle oo tilaa. Ja sit mies käyttää mun vartalotyynyä :D ja meillä kyl tilaa vie kissat, ku niidenkin o pakko nukkua sängyssä ja ne nukkuu miehen puolella, ku siel o varmaan rauhallisempaa nukkua :D
 
Meillä jos mies menee sänkyyn ennen mua niin valtaa koko sängyn. Ongelmia ei oo jos nukahdan ensin.

Illalla pelehdimme pitkästä aikaa... Ja mulle tuli päivän tapahtumista ja kaikesta oikeen kunnon hormonimyrsky ja itku tuli. Yritin salaa hiljaa niiskuttaa peiton alla ettei mies huomaisi. Kyllä hän silitteli kylkeäni siihen kunnes nukahdin muttei sanonut mitään. Äsken soitti ja kysyi mikä on kun illalla nyyhkytin. Taas tuli nyyhky, sanoin vaan ettei oo mikään oliko muuta? :P ei uskonut.
 
Mulla oli noita sukkapuikko- ja liitoskipuja tuossa rv. 31-35 kohdalla. Lääkäri määräsi panadol fortea, lisäksi käytin välillä kylmägeeliä tai mobilatia ja suihkutun kipukohtaa kuumalla vedellä. En kyllä tiedä oliko niistä apua, ehkä välillä. Itku kyllä tuli öisin kun sattui. Sehän siinä oli ärsyttävintä kun kipu jatkuu joki ajan; olin paikallaan tai liikkeessä. Lääkäri sanoikin että varaudu tän kestävän loppuraskauden! Eniten pelotti että miten voin synnyttää jos en saa jalkoja auki, pyytäisin synnärillä vaan puudutusta nivusiin mutta sitten kaksi viikkoa sitten kivut loppui kun seinään, tänään rv 37+0... saa nähdä tuleeko takaisin..
 
Kyllä mä käännän myös kylkeä, pakko, käsi puutuu mutta se on hyvin vaivalloista.. sattuu niin julmetusti alapäähän kun hetken esim istuu, makaa tms.. yöllä herään kipuun kun joku olisi vetänyt jyrän kanssa alapään tohjoksi.. sattuu siis koko alakerta ja jalat kun yöllä herää vessaan.. Huoh.. oon jo niiin valmis synnyttämään (rv37+5)
 
Takaisin
Top