Oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja JN89
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla on tota aika usein jos on liian kova vauhti, mennyt ohi hidastamisella/istumalla, joten oletan ettei ole vakavaa:) inhottavaa kyllä.
 
Ihanaa että muillakin näitä tuntemuksia. Ei siis sillä että näitä muille toivoisin mutta että on kohtalotovereita :)
Odotan kovasti vaavin syntymää ja sitä kuinka pääsis sitten sen kanssa lenkkeilemään ja muutenkin normalisoituis tää olotila. Nakkisämpylä-olo ei toivottavasti jatku kovin pitkälle synnytyksen jälkeen, mutta sitten saattaakin tulla joku levinnyt lörtsy -olo tilalle :D

Mullakin moony vihlonut välillä jos on kävellyt vähänkin reippaasti tms. Mennyt sitten ohi.
 
Nibs
Huokaus -voisi olla mun kirjoittamaa toi sun avautuminen :|
Mulle oli viime neuvolassa tullu 12kg ja siis seuraavassa veikkaan jo saldoksi sitä +15kg. Mulla kun on jo tätä ikää, niin ihmiset on halunneet jatkuvasti muistuttaa että ei ole yhtä helppoa saada raskauskiloja pois enää kuin nuorena :(
Anoppi sentään sanoi ettei kolmen lapsen keski-ikäisen äidin tarvitsekaan enää olla kuten ennen. Kommentti oli tarkoitettu rohkaisevaksi ja otin sen sellaisena mutta syvällä sisimmässäni jäi viipymään turhamainen itseharmi. Olin 39 vuotiaana tyytyväisempi vartalooni kuin ikinä. Olen aina ollut hoikka, mutta nyt olin parissa vuodessa kerännyt kuntosalilla myös muotoja. Lättänä takapuoli oli muisto vain. Nyt mammamalliston farkkushortseja sovittaessani peilistä tuijotti lättääntyvä ja runsaasti levinnyt takamus. 2 numeroa isommat shortsit saivat mielen matalaksi ja jäivät kauppaan. Teltta (äitiysmekko) lienee varustus tästä ikuisuuteen :S

Muuttuneen ulkomuodon lisäksi minusta on tullut hidas ja kömpelö ja koko ajan on nälkä ja silti turvonnut olo, närästää kaiken päivää ja yötä, lonkkia särkee joka asennossa, joten nukkumisesta on tullut taitolaji. Kaiken kukkuraksi väsymys ja pahoinvointi on täällä taas ja pää särkee päivittäin.

Vauva on todella toivottu ja olemme sen tulosta onnellisia. Valitus tuntuu väärältä. Mutta suoraan sanottuna ihmettelen paria ystävääni, jotka haikailevat raskaaksitulon tuomaa vatsaa oheistuotteineen, "kun se maha on niin ihana".
Minä kun en nauti ihmisten tuijotuksestakaan enkä puolituttujen halusta koskettaa vatsaani. Haluan vain sen vauvan :P

Ihanaa että kun tämä kaikki on takanapäin, aika kultaa muistot ja katselee masukuvia vain juuri niin haikeana kuin ne ystävät "ihana toi maha" :P
 
Joo Moony täällä myös todella tuttu vaiva, ei ole auttanut kuin ottaa vauhdiksi etananopeuden :P
 
Ok, kiitos! Näin ajattelinkin asian varmaan olevan, mutta tuli yllätyksenä ne pari kunnon vihlaisua kun en edes mennyt kovaa. Rauhaksiin siis vaan :)

Harmillisia tuntemuksia monilla, onneksi ollaan jo loppusuoralla. Jaksamisia! :)

Mä nautin olostani :) vielä kun viimeiset työpäivät saan selätettyä ni oon tyytyväinen, sit voin vaan olla ja tehdä mitä mieli tekee tai olla tekemättä yhtään mitään :) toki näitä tuntemuksia täälläkin on, vessahätää, turvotusta, vihlontaa, mutta aika pientä tällä hetkellä. Mahassa ollaan ilmeisesti käännytty, kun tulee ihan uuteen kohtaan (ylös, tissien alle) kunnon potkuja :D <3

28+1
 
Muokattu viimeksi:
Me käytiin eilen ehkä jonku kilsan mittanen lenkki peltotiellä kävelemässä. Illalla jomotti lonkkaa ja nyt tää päivä ollu yhtä tuskaa. Koko päivän istunu satulatuolissa töissä ja sen kyllä tuntee. Tuossa sohvalla makasin puoli-istuvassa asennossa, enkä meinannu päästä enää ylös ollenkaan, issiasta särki ja lonkkaa vihlo. Askeleet oli ihan semmosia parin sentin mummoaskelia.
Mulla on perjantaina fysioterapeutille aika. Jospa saisin jotain vinkkejä tuohon lonkkaan. Mitenkähän ne tukivyöt vaikuttais? Osaako joku sanoa tai käyttääkö joku sellasta?
 
Mä sain justiin viime perjantaina SI-vyön fyssarin kautta lainaan ja se teki ihmeitä. Olin kävellyt huonosti helmikuusta lähtien ja tämän kuun puolella vanhukset alkoivat ohittaa kävelykeppeineen ja ihmiset kysellä kaduilla tarvitsenko apua. Kun vyö kiristettiin ensimmäistä kertaa paikalleen kipu katosi samantien. Pystyn myös liikkumaan paremmin ilman vyötä lyhyet matkat kotona. Aivan kuin vyö aina välissä kiristäisi nivelet oikeaan asentoon tai jotain muuta taikaa. Toivottavasti saat vyön käyttöön ja siitä olisi yhtä paljon iloa! Ainakin oireet kuulostivat samankaltaisilta.

Minulle vyö tuli täydelliseen aikaan muutenkin. Kuun alusta maksa-arvoni on mennyt ylös alas ja nyt lähti uudelleen nousuun, minkä seurauksena napsahti särkylääkekielto (ja lähetteitä tutkimuksiin). Olin aikaisemminkin sinnitellyt pääasiassa ilman, mutta panadolilla pääsi tarvittaessa liikkeelle. Nyt vyö hoitaa saman asian monta kertaa paremmin.
 
Nyt tullu oksetus takasin. Pari pv ollu oksettava olo, ei oikeen ruoka maistu ja äske oksensin lounaan kokonaan ulos. Yök....mitähän vielä.....
 
Muutaman kilsan reipas kävely aamupäivällä toi väsymyksen lisäksi sellaiset alakerran kivut, etten nyt illalla pääse irvistelemättä sohvalta ylös. Huh.
 
Alavatsakipuja täälläkin varsinkin kumarrellessa.. varmaan se kohtu kasvaa reilusti just nyt.. pahoinvointi on tullu takas mitä ei keskiraskaudes ollu alkuraskaudessa senki edestä ja sit närästystä? Ei oo aikasemmin ollu nii ei täysin tiedä milt se tuntuu.. samankaltasia oireita?
 
Mulla ei meinaa nyt kävely oikein enää onnistua ilman kipua. Välillä ei tunnu mitään, välillä taas parinsadan metrinkin kävely tekee alavatsalle kovat kivut. Toivottavasti tää olis jotain tilapäistä, pitäis seuraavat 2.5 kuukauttakin kuitenkin koiria lenkittää..
 
En ole Hankalampi (ja muutkin) kateellinen tuosta yhdistelmästä kivut&koirien lenkittäminen. Meillä ei ole koiraa eikä juurikaan kipuja, mutta voin kuvitella tuntemukset kyllä. Mä oon joku ihmeen hannuhanhi noiden kipujen suhteen, kun esikoista odottaessakin kävelin ihan viimeiseen asti ison mahan kanssa reippaasti vaappumatta, ei yhtään selkä kipeä missään vaiheessa, ei mitään sukkapuikkovihlaisuja..! No toki niitä repäisykipuja oli paljon, mutta niin ku muuten.

Onko täällä ketään, jolla on sen ikäinen lapsi ennestään, joka ei vielä kävele? Mulla on! Kävelee kärryn kanssa, konttaa vauhdilla, kiipeilee, on vilkas ja tottelematon sekä kovasti kiukutteleva vähän yli vuoden ikäinen. Voin sanoa, että hermot on koetuksella, kun pitää koko ajan nostella (ja kumarrella), kantaa, komentaa, vahtia, ettei putoa mistään, ja kun ei jaksaisi yhtään! Siis pulssi kohoaa herkästi, maha painaa, on fyysisesti rasittavaa, kun joutuu taistelemaan rimpuilevan ipanan kanssa. Ja siis hyvin temperamenttinen 10,7-kiloinen pojanvilperi kyseessä.
 
vaa_veli sanoi:
En ole Hankalampi (ja muutkin) kateellinen tuosta yhdistelmästä kivut&koirien lenkittäminen. Meillä ei ole koiraa eikä juurikaan kipuja, mutta voin kuvitella tuntemukset kyllä. Mä oon joku ihmeen hannuhanhi noiden kipujen suhteen, kun esikoista odottaessakin kävelin ihan viimeiseen asti ison mahan kanssa reippaasti vaappumatta, ei yhtään selkä kipeä missään vaiheessa, ei mitään sukkapuikkovihlaisuja..! No toki niitä repäisykipuja oli paljon, mutta niin ku muuten.

Onko täällä ketään, jolla on sen ikäinen lapsi ennestään, joka ei vielä kävele? Mulla on! Kävelee kärryn kanssa, konttaa vauhdilla, kiipeilee, on vilkas ja tottelematon sekä kovasti kiukutteleva vähän yli vuoden ikäinen. Voin sanoa, että hermot on koetuksella, kun pitää koko ajan nostella (ja kumarrella), kantaa, komentaa, vahtia, ettei putoa mistään, ja kun ei jaksaisi yhtään! Siis pulssi kohoaa herkästi, maha painaa, on fyysisesti rasittavaa, kun joutuu taistelemaan rimpuilevan ipanan kanssa. Ja siis hyvin temperamenttinen 10,7-kiloinen pojanvilperi kyseessä.
Click to expand...
No meillä on vähän vanhempi 2.5 vuotias poika. Todella nopea liikkeinen ja juoksee paljon, joten perässä saa juosta välillä oikeen urakalla. Pylly pesut vähän hankalia kun poika painaa jo 13kg, mutta onneksi on mies auttamassa. Kyllä noissa on vahtimista koko ajan ja kun hengästyn vielä niin helposti ja nopeasti. Tsemppiä
 
Meillä on 15kk tyttö täällä.. samanlaista menoa kun vaa_velilla paitsi kävelee ja ei kyllä helpottanu se kävelyn oppiminen yhtään. Nyt sen lisäks et joutuu nostelee jatkuvaan ja varoo ettei tipu jostai pitää juossa perässä ja komentaa. Ja kovaa mennään, hyvä et jaksaa perässä lyllertää. Pihaan pitäs saada aidat, niin vois antaa takapihalla juosta ilman et tarvii koko ajan pelätä et menee tielle.. (autot kiinnostaa)
 
Niin no, kyllähän sen voi jo aavistaa, miten vauhdikasta meno on sitten, kun poika lähtee kävelemään. Itse kuitenkin uskon, että se perässä juokseminen ei ole niin uuvuttavaa mulla, koska pystyn liikkumaan hyvin ja reippaasti. Mulla välillä ahdistaa hengittäminen, kun poitsu on sylissä. En tosiaan kanniskele turhaan. Poika tykkääkin mennä vipeltää enemmän, ja sylissä saa olla enemmän silloin, kun istun.
 
Mulla meni sitten tällä viikolla selkä. Ollut jo pidempään tunne että pitää varoa ja iskias vaivannut satunnaisesti. Mutta eilen kumarruin roskikselle todella pienesti ja oikealta puolelta alaselkä meni ihan jumiin. Nyt tuskaa istua töissä kun noustessa tuntuu olevan niin jumissa. Kävely alkaa olla myös tosi hankalaa. Pienikin liike tuntuu selkään ja tunne että selkä olis ihan notkolla, vaikkei oo edes silmämääräisesti.
Vielä 7 työpäivää jos jaksais. Olis työreissu Helsinkiin torstaina mutta taidan huomenna sanoa ettei tuu matkustelusta nyt mitään:(
 
Muutamana päivänä olen kärsinyt jalkojen turvottelusta, mutta se on varmasti aika normaalia, kun ilmat on ollut näin lämpimät. Eilen makoilin sohvalla ja pidin jalkoja vähän ylhäällä sohvan laitaa vasten. Olin nousemassa ylös tai oikeastaan laskemassa jalkoja alas, niin alavatsassa navan molemmin puolin tuntui aivan järjetön kipu. Sellainen, kuin jokin olisi revennyt. Muutama sekunti myöhemmin sama kipu toistui. Kipu oli karmea (näin tähtiä!), mutta kestoltaan vain pari sekuntia.

Onko muilla ollut vastaavaa?

Tuo säikäytti, mieskin oli ihan kalpea kun aloin kiljumaan kivusta. Vauva on liikkunut ihan normaalisti, joten sillä ei tunnu olevan mitään hätää.

Kyllä minä jo toivon, että tämä odottelu olisi kohta jo ohi ja pääsisi puuhastelemaan normaaleita juttuja. Puh!
 
Hui RitRat
Ei oo ihan vastaavaa ollu, mutta kun vauva liikkuu normaalisti niin tuskin mitään siihen liittyvää. Oliskohan ollu suolistoperäistä tai lihaskramppia? Mulla sen tyyppist jonkun kerran ollu kun yhtäkkiä vaihdan asentoa niin vihlaisee jostakin ja on aika terävä ja pelottava se vihlaisu niin että on tullu kyllä huudettua kana kivusta
 
Kultu sanoi:
Hui RitRat
Ei oo ihan vastaavaa ollu, mutta kun vauva liikkuu normaalisti niin tuskin mitään siihen liittyvää. Oliskohan ollu suolistoperäistä tai lihaskramppia? Mulla sen tyyppist jonkun kerran ollu kun yhtäkkiä vaihdan asentoa niin vihlaisee jostakin ja on aika terävä ja pelottava se vihlaisu niin että on tullu kyllä huudettua kana kivusta
Click to expand...

En usko, että kyse oli mistään suolistoperäisestä. Suolihan on kohdun takana. Nämä kivut tuntuivat vatsan etuosassa, melko alhaalla, navan ja häpyalueen välissä. Joku lihasperäinen kramppi voisi kyllä olla kyseessä, koska kesto oli lyhyt vaikka kipu olikin kova. Olen ollut kaikenlaisissa onnettomuuksissa elämäni aikana mukana, enkä ihan äkkisältään muista vastaavaaa kipua. Tosin kipu unohtuu ja onnettomuudessa tietenkin on adrenaliinit eritavalla mukana. Kuitenkin mielestäni mulla on korkea kipukynnys.

Pyysin miestä vielä tarkastamaan repesikö vatsa, kun tilanne oli ohi. Mitään jälkiä ei ulospäin näkynyt.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top