Odotus ja vauva kissaperheessä

Meillä on kaks narttukissaa.
Vanhempi on ehkä ollu nyt vähän enemmmän huomion kipee, ku ennen. Aamusin varsinkin on pakko päästä naaman eteen katsomaan, että onko se mamma hengissä. :smiley-angry026

Meillä mies siivoa hiekkalaatikon. Hän tekee sen ihan omasta tahdostaan, ni sopii mulle. :wink

Kissat ei o pahemmin ollu tekemisissä lasten kanssa. Kummitytön (+1v) vieraillessa nuorempi kissa katoaa kokonaan, toinen saattaa käydä välillä ovella katsomassa, että mikä ihme tuo säntäilevä mini-ihminen on.
Kerran kaverit kävi lautapelailemassa ja niillä oli muutaman kk ikänen vauva mukana. Nuorempi kissa, ku uskalsi tulla piilostaa olkkariin, se jäi tuijottamaan vauvaa varmaan kymmeneks minuutiks. Istui vaan kaula pitkällään sitterin edessä ja tuijotti nukkuvaa vauvaa. Aina, ku jotain liikettä tapahtu, kissa peräänty vähän. Se oli kyllä hupaisaa kateltavaa. :grin

Saa nyt nähdä miten omaan vauvaan suhtaudutaan. Ehkä ne ajan kanssa ainakin tottuu. Hope so.
 
Meillä kolme tyttökissaa, 8,9 ja 13 vuotiaat.. Nuorin ei huoleta yhtään, se kun mukautuu kaikkeen ja kaikkiin ja on maailmain kiltein otus. Vanhin ei kovin paljoa lapsista pidä, ei se mitään niille tee, mutta menee varmasti aikansa ennekuin tottuu. Sitten taas keskimmäinen vähän huolettaa kun se on sellainen sählä, alkanut nyt olemaan minussakin enemmän kiinni ja pitää melkein kuono suussa nukkua.. Pitää lapsista, mutta pelottaa että vähän liiankin kanssa, pitäisi saada pidettyä pois vauvan päältä nukkumasta..
 
Meillä on kaksi kissaa. Esikoisen ollessa ihan vauva, käytimme pinnasängyn päällä sellaista verkosta tehtyä kehikkoa, ihan tuota tarkoitusta varten tehtyä. Se oli yöllä ärsyttävä, kun vauvaa otti syömään ja piti sitä kehikkoa ottaa pois ja taas takaisin. Toisaalta se toi itselleni mielenrauhan. Meillä kissat ovat nukkuneet sängyssä, joten pelkäsin että ne hyppäävät päälle ihan syötönkin aikana.

Yhden kerran toinen kissa meni pinnasänkyyn vauvan ollessa päiväunilla, mutta tämä jäi viimeiseksi, kissakin sen oppi... Ollaan ajateltu sitä verkkoa edelleenkin kakkosella käyttää, jahka hän keväällä todella syntyisi...

Muuten kissat ovat suhtautuneet nyt jo 3-vuotiaaseemme hyvin. Kun hän rupesi liikkumaan ja myös heti syntymän jälkeen, kissat olivat jonkinlaisessa stressitilassa joitain viikkoja. Toinen muutti saunaan asumaan, tuli sieltä ulos vain kun lapsi oli unilla...

Sent from my IdeaTab A3000-H using Vau Foorumi mobile app
 
Huomasin tänään kun käytiin porvoossa yhessä vanhan kaupungin leikki puistossa et must on tullu kolli magneetti. Istahdin penkille kun pojat leikki niin yhtä äkkiä ilmesty tuntematon kissa joka osoittaitui kolliksi niin se ekaksi tuli mun luo ja nuuski..olin ihan et ei sun tarvi tänne tulla kun vieraat kissat voi olla arvaamattomii. No sehän hyppäs suoraan mun syliin ja tallusteli siin penkil ja ihan oikeesti se jämähti mun syliin. En kyl pahemmin mitää uskaltanut tehä kun juttelin vain. Pitkään se mun sylissä viihty. No kotiin kun tulin niin illal katoin keinutuolilla telkkua.mun kissan oli jokin ihme tarve tulla mun syliin kesken keikkumisen ja kiehnäsi mun masun päällä. Se ei ollut yleistä sen puuhaa. Ja mummilaan on muuttanut kulkukolli joka näyttää heti et ei lähelle saa tulla niin nyt se tulee mun lähelle sohvalle köllöttelee. Pelkään siis sitä kissaa kun on arvaamaton. :)
 
Meillä noita kolleja on kertyny 4 ja kaikki sisäkissoja. 6kk, 16kk, 15 vuotias ja 11 vuotias kaveri. Isäntä lupas nikkaroida pinniksen päälle suojan etteivät pääse sinne nukkumaan. Minä hoidan hiekka-astioiden tyhjennyksen. Huolehdin hygieniasta ja lisäks käytän kertakäyttökäsineitä siivouksen ajan. En usko että meillä tulee mitään ongelmia, porukkaan kuuluu myös 2 koiraa joista toinen kyllä osaa paimentaa kissoja jos meinaavat jotain törttöillä. :) Koko eläinkunta tulee loistavasti toimeen keskenään, mm nukkuvat yhdessä. Täysi luotto siihen, että vauva saa olla rauhassa vielä kun tuo nuorin kolli leikkautetaan niin loppuu turhat rallit.
 
Esikoise syntyessä oli vähän huolissani siitä,miten kissat (2) ottavat tulokkaan vastaan. Turhaan olin :) Nuorempi kissa oli vasta vuoden silloin mutta hyvin meni! He ottivat vierekkäin päikkäreitä sohvalla(tottakai istuin vieressä kokoajan) ja menipä kissa vauvan jälkeen kylpyynkin vähän veteen astelemaan :D

Uuden tulokkaan puolesta en ole huolissani,uskon että kisut ottavat hänet hyvin vastaan :)
 
Mä en tähän mennessä oo huomannut kissa käytöksessä mitään, mutta nyt se selkeesti hiffaa et mun mahassa tapahtuu jotain.. kun makaan sängyllä / sohvalla niin se tulee aina viereen mutta nykyään harvoin mahan päälle, yleensä siihen viereen tai kainaloon. Se myös kuuntelee ja tarkkailee tota kumpua välillä ja tänään kun oli jonkunaikaa maannut mun masua vasten ja tuntenut tytön elämöinnin, se tökki mun mahaa nenällä ja etutassuilla :grin

Täytyy varmaan hyvissä ajoin kasata pinnasänky ja opettaa, ettei kissalla ole sinne mitään asiaa.. pelottaa että se tyyliin hyppää vauvan päälle (kolli painaa kuitenkin 7kg) tai menee vahingossa makaamaan vaikka niin ettei vauva saa henkeä.. en tiedä stressaanko liikoja, mutta parempi ehkä varoa kuin katua.
 
Kolibri, pinniksen päälle myydään sellaisia verkkokehikoita, jotka estää kissojen pääsyn sinne. Meillä oli esikoisen kanssa käytössä, toi ainakin mielenrauhan...
 
Meillä on reilu 2v. leikattu devon rex-poika, joka on hirmuisen huomionkipeä ja haluaa olla kaikessa mukana. Toistaiseksi en ole huomannut eroa kissan käytöksessä, tykkää edelleen olla sekä mun että miehen sylissä kuten ennenkin. Meillä on makuuhuoneen ovi ollut suljettuna ihan kissan pentuajoista lähtien koska mä olen niin herkkäuninen ettei kissalla ole siks asiaa sinne. Kissa on hienosti oppinut ja hyväksynyt tämän. Vauvakin tulee siis nukkumaan yöt suljetun oven takana, joten ainakaan näillä näkymin ei tarvita mitään verkkosysteemejä pinnikseen.
 
Meillä mä siivoon laatikon.Mies ei o laatikoon koskenu koko kissan olo aikana ja tuskin koskaan koske.Ja Rolle on 100%:nen sisäkissa.Inhoo ulkoilua.Ja on kyllä maailman kiltein kissa.Tuskin tulee ongelmia lapsen kanssakaan.
 
Joo mä oon katsonu noita verkkoja, mutta ei kyllä vaikuta kovin käteviltä + aika heppoisia jos 7kg kissa päättäisi siihen päälle hypätä.. lisäksi luulen, että vaikka iso kolli onkin, niin se mahtuu kyllä ihan pinnojenkin välistä sinne sänkyyn.. Onneksi suht oppivainen, eli kunhan kasaan sängyn ajoissa niin uskoisin saavani sen opetettua niin ettei pinnasänkyyn ole asiaa. En siis usko, että kissani tahallaan mitään pahaa tekisi, mutta kun ikinä ei tiedä mitä voi sattua..
 
Meillä on kymmenenkiloinen kolli... Hyvin kesti :-) Se on ihan semmoista metalliritilää. Mutta joo, aluksi varsinkin hieman hankala mutta nopeasti siitä tuli rutiinia. Ehkä puolisen vuotta käytin sitä, sitten vauva ei tuntunut niin särkyvältä enää...
 
Meillä on ollut käytössä kevyt kissaverkko pinniksen päällä ja vaunuissa. Olivat lopulta lähinnä oman mielenrauhan takia käytössä, kissat ei juurikaan koittaneet mennä vauvan kanssa samaan paikkaan (etenkään sitten, kun vauva oppi tarraamaan niitä turkista kiinni...) Kokeiltiin ennen pikkuisen syntymää ja kyllä nailoninen verkko olisi kantanut nuo molemmat katit, yhteensä 12-13 kg, verkko olisi kyllä antanut vähän periksi, mutta vauvaan asti ei olisi yltänyt.
 
Meillä kaksi kissaa (8v ja 10v) ja eivät pääse yläkertaan, jossa nukumme. Esikoisen kanssa kissat olivat kiinnostuneita kun vauva tuli kotiin, mutta selkeästi myös stressaantuivat itkusta. Se kärjistyi sitten niin että kissojen keskinäiset välit huononivat, stressantuneina ottivat pahastikin yhteen välillä. Toinen asui jonkin aikaa sijaiskodissa, nyt taas kissat enemmän kavereita, satunnaisesti ottavat yhteen. On ollut avuksi kun järjestettiin kissoille tila, jonne pääsevät olemaan rauhassa. Lasta kohtaan eivät ole aggressiivisia olleet koskaan onneksi.
Edellisessä raskaudessa siivosin itse kissojen hiekkiksen, niin tässä uudessakin varmasti tulee käymään, ei se muuten siivoutuisi. :wink Hyvä käsihygienia on tärkeä, ei kai siinä muuta.
 
Moi! Meillä myös kaksi kissaa. Ne ei ole reagoineet minuun mitenkään ihmeellisesti. Meillä on myös kaksi koiraa ja toinen on alfauros kaikin puolin. Se alkuun käyttäyty minua kohtaa jännästi haisteli ja oli omituisen näköinen...jos koirasta voi niin sanoa :wink Mutta minusta ainakin. Oon miettinyt että mitenkä suojelun haluinen siitä tulee kun lapsi syntyy. Tai kun maha kasvaa ja näkyy liikkeet vatsan läpi, se voi olla kummastelun paikka...
 
Meillä kans pari narttu kissaa. Molemmat aika rauhallisia tapauksia. Asuvat ulkona ja sisällä. Tarpeet tekevät ulos, onneksi :) Harvoin vahinko tullut sisälle, joka yleensä johtunut siitä, etten oo tajunnu ulos päästää ajoissa.. :sad001 Toivottavasti kissat reagoivat hyvin toiseen lapseen. Ensimmäinen lapsi oli 3-vuotias kun ekan kissan otimme taloon. Myöhemmin otettiin toinen kissa.
 
Huutelen tuolta 2014 puolelta. Meillä on 9v. Kuningatar, joka osaa käyttää meitä hyväkseen ja näyttää jos joku asia ei ole mieleen. Epäiltiin, että ei anna vauvankaan olla rauhassa. Tuotiin pinnasänky paikalleen 1-2kk ennen vauvan tuloa ja kissa meni sinne nukkumaan aina kun silmä vältti. Kun vauva tuli, ei kissa ole mennyt kertaakaan pinnikseen. Muutenkin antaa vauvan touhuilla omiaan ja kiipeää mielummin tähystustorniinsa katselemaan. Eiköhän ne elukat hoksaa, että vauva on uusi ihminen talossa ja sitä pitää totella.
 
Meillä esikoinen tulossa ja talossa asuu kolli ja narttukissa n 4 vuotiaita. Meillä ei ole makuhuoneessa ovea ja kissat tottuneet pennusta asti nukkumaan sängyssä ja todella huomionkipeitä. Ja meinaa olla kyllä huoli siitä että kissat menee pinnasänkyyn tai tulee meidän sänkyyn kun imetän. Osaako kukaan sanoa mistä ja minkä merkkistä sitä suojaa kannattaisi pinnasängyn päälle ostaa?
 
Miulla on 5-vuotias narttukissa - aikaisemmin niitä oli 3 mutta kun raskaustesti oli positiivinen, niin tuli päätettyä, että pakko luopua kahdesta, ja etsin niille uudet kodit, mutta yhden jätin, vaikka sillekin yritin aluksi kotia löytää, mutta kun ei löytynyt annoin olla. Kisuni on ollut monasti onneksi lasten kanssa tekemisissä, joten en ole huolissani siitä, tuleeko toimeen esikoiseni kanssa. Siskontyttö on yksi hyvä esimerkki, joka on ollu suhteellisen paljon luonani syntymästä asti, joten on tottunut siihen, että pikkuihmiset saattaa vähän repiä turkista ja että sitten me isommat kielletään ja vahditaan, ettei kumpikaan satuta toisiaan. :D

Kissanhiekkalaatikkokin tulee itse siivottua, koska kumppani ei sitä suostu siivoamaan, koska kissa ei ole kuulemma hänen. :P
Kyllä tuo sitten, jos oon kovin kipeänä pitkään, niin sen suostuu (ehkä vähän hampaita kiristellen?) siivoamaan. Hanskat kädessä ja pesen kaikki välineet ja hiekan vaihdon yhteydessä laatikonkin, eikä siis näin ollen ole mitkään toksot huolestuttanu, ja kissat on aina miulla olleet sisäkissoja, joskus ehkä kesäisin valjaissa käytetty joitakin kertoja ulkona. Tosin, se mikä tuntuu aina toisinaan joiltain unohtuvan, on se, että se Toksoplasmoosi ei yhtäkkiä ilmesty sulle, kun tulet raskaaksi, vaan jos sulla kissa/kissoja on ja ne on saaneet sen tartunnan (just jos ovat ulkokissoja), etkä ole huolehtinut hygienasta kunnolla, niin olet saanut sen tartunnan jo ennen sitä raskautta.
Tälleen kuitenkin lukee, kun etsii tietoakin: "Ihminen voi saada toksoplasma-tartunnan kissalta ainoastaan syömällä juuri tartunnan saaneen kissan ulosteita."
Ja äitini sanoi mulle, että sillon, ko se on odottanut mua ja mun sisaruksia (meitä on ollut yhteensä 6), niin meillä on aina ollut kissoja ja aina äiti on vaihtanut kissanhiekat, ilman mitään hanskoja eikä oo ikinä saanu tota tartuntaa. Eli pesee hyvin ne omat kädet, ni ei pitäis olla mitään pelkoa mistään tartunnoista.

Mutta mutta, miun kisun käyttäytymiseen ei oo raskauden myötä tullut mitään muutosta, yhtä hellyyden kipeä ja huomion kipeä se on kuin ennenkin. :D
Ja edelleen tykkää tulla syliin ja mahan päällekin. Välillä on pakko ajaa pois mahan päältä, kun tulee sillä tavoin makoilee tai jöpöttää, että se sattuu tai tuntuu epämukavalta. :P
Leipominenkin on pakko siltä välillä kieltää, kun mahan kohalta leipoo ja just jotenkin sellein, että se tassuilla leipominen ei yhtään kivalta tunnu.
 
Takaisin
Top