Nyt menee HERMO!!!

[Sugarplum Sprite]

EkM89, ihan kamalaa tuollanen. Mun mies tällä hetkellä hoitaa esim. tiskit kokonaan, kissojen hoidon isoilta osin ja myös ison osan ruuanlaitosta, en tiedä miten muuten jaksaisin. Eikä ole edes lapsia, opiskelukin etänä (lue: olematonta tällä hetkellä).

Mutta sitten tähän mun aiheeseen: väsymys, väsymys ja väsymys. Oon yli kuukauden kärsinyt tästä ja hermo menee. On pinna niin kireällä, että jos mies vaikka ehdottaa kävelylle menoa, saatan kivahtaa vastaan jotain painokelvotonta. Hirmuhormonit tekee myös osansa, tunnen olevani kiukutteleva, itkevä ja parkuva pikkulapsi. Inhoan itseäni tällaisena ja odotan niitä keskiraskauden kuuluisia energiapurkauksia kuin kuuta nousevaa.

Paras esimerkki: olin aamulla kääriytynyt peittoon aika tiukasti ja valitin nälkää. Mies toi sit mulle aamupalaa sänkyyn ja tuli sit ite vielä hetkeksi nukkumaan. Kysäisi sitten, että missä kaikki peitto on ja yritti vähän nykiä sitä itselleenkin, kysyi vielä, että saisiko hänkin vähän peitettä. Mä hermostuin ja heitin koko peiton miehen päälle, että pakkoko on repiä! Syötyäni pyysin kyllä anteeksi, mutta hiukanko hävetti.

 

[Lapintiira]

Heh, minussakin on herännyt raivotar :D tööttiä oon huudattanut useesti jo liikenteessä kun muut ei oo osanneet mukana ajaa.. :D normaalisti aika maltillinen oon osannut auton ratissa olla.. Ja mies parka saanut myös osansa mun kiukuttelusta..

EkM89, harmi kun mies ei ihan osaa ymmärtää mitä tää raskaus tekee jaksamiselle .. tsemppiä :)

 

[Kyfi86]

EkM89 voin niin samastua sinun tilanteeseen, pitkälti hoidan täällä 2v. muksun, koirat, ruuat ja mökinki pitää suurin piirtein ihmismäisessä kunnossa töissä käynnin ohessa. mies tulee kun joutaa omista töistään joskus voi mennä parikin päivää ettei nää muksua kun on jo illallakin nukkumassa ennenkun mies tulee ei sillä kyllähän tuo mies tekee sit muita kotihommia ja siivoaakin yms. mutta aina välillä itselle iskee toivo että sais pari päivää IHAN omaa aikaa

 

[frozenflower]

Minua ei niinkään nyt ärsytä, mutta ajattelin että avautuminen kuuluisi nyt tänne...

Mies oli klo 12 asti töissä, jonka jälkeen lähti jo kolmatta päivää auttamaan sukulaisen muutossa. Eikä siis kyse ole mistään muutamasta tunnista. Hän on tullut suunnilleen niihin aikoihin, kun lapsi on menossa nukkumaan (ja meillä kun lapsi ei mene klo 21 nukkumaan edes..)

No elättelin toiveita, että jos edes tänään saisin sitä omaa aikaa ihan vain itselleni, niin mies oli sitten soittanut päikkäreiden aikaan...

Soitin takaisin noin 30min sitten ja hän sitten sanoi että sukulainen oli ehdottanut juomista ja saunomista ja hän tulisi siinä klo 00 jälkeen kotiin...

Itkettää ihan hirveästi ja yritä tässä nyt peitellä harmitusta, kun äitini on kylässä. Onneksi hän on juuri nyt ulkona ja auttaa automaattisesti tallin siivoamalla.

Joo eihän tuo mies ole pitkään aikaan käynyt juomassa, mutta alkaa pää hieman räjähtää, etten pääse ulos omiin hommiin jo kolmantena päivänä putkeen.
Tasan sen verran, että aamulla vien hevoset ulos, siivoan karsinat ja illalla otan sisään.. Kaikkiaan aikaa kuluu 30min ja nekin on pelkästään yöunistani pois..

Anteeksi nyt tämä itkuinen avautuminen....

 

[MaLinn]

Voi sinua frozenflower! <3 Väsymys ja hormonit tekee tehtävänsä. I feel u! Hyvältä mieheltä sinunkin omasi kuulostaa! Omassa minullakaan ei todellakaan ole mitään valittamista, koska tekee kaikkensa minun ja lasten eteen. Silti pystyn aina väsymys-ahdistuksen tullen soittamaan itkien ja huutaen hänelle töihin, kun hänen nyt ylipäätään tarvii olla töissä... Argh.

Onneksi kohta jo helpottaa nämä alun vaivat. Ja nyt jos ihan oikeasti ajattelee, niin ei meidän vauvojen syntymiseen edes ole kauaa aikaa! <3<3

 

[nasuvauva]

Tuo raivo on kyllä jännä juttu kun se saattaa tulla mistä vaan tai ei mistään. Mulla on ihan murhanhimoisia ajatuksia välillä :D Mutta inhoan sitä että mun maailman rakkain ja tärkein koira on alkanu pänniin mua vaikkei se parka tee mitään eri tavalla kuin ennen :'( Ja sit tulee perään huono omatunto kun on irvistellyt toiselle!

 

[K_@tri]

Nyt on hermot tiukilla.
Ärsyttää kaikki ja ei mikään. Ärsyttää tää kämppä, koira, työt, sotku... ARKI. Olis jumankauta nyt vkl jo. Ei tää viikko lopu ikinä. Otin tänä aamuna kovat keinot käyttöön ja avasin teen kaveriks suklaapatukan. Raivo nyt kun suklaakin oli pahaa ja jäi syömättä. Töissä on pakko olla sellanen hyväntuulinen kun lasten kanssa duunailen ja muutenkin. Ei jaksa tehdä mitään. Alotin eilen siivoon mut paskat siitäkin, kesken jäi ja nyt romut makaa tasan siel minne ne jätin. Voi jestas että ottaa PANNUUN. Ei ennen oo ollu raivoo, oon ollu hyvinvrauhallinen, seedteinen suorastaan mut kun rv10 pamahti pääl ni oon ku raivotar. Haluu vaan huutaa ja hakata päätä seinään..

 

[Jelppis]

Mulla raivo on mennyt siihen pisteeseen, että unessani suutuin miehelleni kun hän tuli syömään minun munkkia. Oikeasti hän ei sitä uskaltaisi tehdä, mutta usessa sitten uskalsi. Havahduin siitä sitten ja tajusin sen olleen unta, mtta oli jotenkin silti ihan sellainen olo, että jotain pahaa se nyt on tehnyt. Ja siis todellisuus on ihan toinen! Ihana mieheni hoisi meidän esikoista koko yön (on siis levoton nukkuja ollut viime aikoina), että minä sain nukkua. Tulipa taas tosi kiitollinen olo kun sitten unisanikin raivon miehelleni... Onneksi en ole kovin paha ollut. Olen siis muutenkin melkoisen räjähdysherkkä yksilö. Mutta sen on mieheni huomannut erona esikoisen odotukseen, että olen paljon kiukkuisempi. Silloin raskaus teki minusta tasaisemman ja seesteisemmän. Nyt on pinna kireellä jatkuvasti...

 

[EkM89]

aaaarrghhh! raivostuttaa olla ku ahteriin ammuttu karhu!!!

 

[MaiKhi]

Toivotin miehelle hyvää isänpäivää aamulla, vastaus oli että "ei vielä". Kiva kun muutenkin pelkään keskenmenoa ja vielä viikon kärvistelen ennen nt-ultraa niin nyt kun yrittää vähän olla iloinen ja toiveikas niin vetää tollee maton jalkojen alta. Itkuhan siinä tuli ja on koko päivän vaan suututtanu.

 

[Mrs. Peek-a-boo]

MaiKhi, voisiko taustalla olla miehen oma pelko keskenmenosta ja se, että hän ei sen takia uskalla juhlia vielä?

 

[MaiKhi]

Voi toki olla ja ymmärrän sen, mutta tuo töksäytys satutti. Saman asian olisi voinut sanoa toisin...

 

[MaLinn]

Mua v!@#%taa toi mies ihminen!! Joskus paljon ja usein vähänpikkasen siitäkin enemmän. Ei ole mitään yksittäistä syytä, eikä oikeastaan syytä ollenkaan, mutta en vaan voi sietää koko ihmistä. Ihan niinkun lähtien ulkonäöstä, luonteen kautta olemukseen!! ÄRSYTTÄVÄÄ!! Hää on varmasti aivan sama hyvännäköinen, ihana itsensä, mutta kun nää hormonit saa musta taas tämän puolen esiin.
Toukokuussa onneksi helpottaa!! Ehkä täytyy yrittää siihen saakka hillitä itseensä - sen minkä pystyy.

Ihan on perseestä!!

Muoks. Näillä fiiliksillä olikin kiva viettää isänpäivää!

 

[Kyfi86]

täällä on vähän sama, ei meinaa nyt millään upota miehen huumori ja muutenkin jonkinlainen perusärsytys päällä mikä myös ärsyttää sit että kun ei kuulu tapoihini ärähdellä turhista ni huoh...täällä yritän myös pitää mölyt mahassani kun ei sekään nyt kivaa olis alkaa riitelemään

 

[Vavavoom]

Mistään muusta en raivostu niin paljoa kuin meidän elukoista tällä hetkellä! Koira käyttäytyy mun mielestä nyt ku aivoton pässi! Kissa herättää joka aamu viiden ja seiskan välillä rääkymällä ja vonkumalla ja sitte sillä on maha löysällä ja pyyhkii rapasta takapuoltaan mattoihin jajaja...!!!
Ja jos en saa heti uudestaan nukutuksi niin oksettava olo tulee ja onkin sitten koko päivän! Pissalla saa ravata yöllä yhtenään ja monesti jäänkin hereille joksikin aikaa ja mietin kaikkea mahdollista ja ärsyttää ku ei saa "ikinä nukuttua kunnolla"..!!

 

[frozenflower]

Ei kamala miten miä olin kiukkuinen taas miehelle eilen

Pyysin että herättäis mut viimestään kymmeneltä (illasta), että saan hevoset hoidettua. No mies lupaili pelin tiimellyksessä toimia näin ja mitäs vielä. Herätti klo 23 että antaisinko meidän pojalle pusun, niin hän vie pojan takaisin nukkumaan.

No minuahan suututti, että nukuin niin pitkään ja tuo ihana mies meni ja käytti koiran ulkona, laittoi heiniä hevosille kottariin valmiiksi, auttoi viemään aamuheinät, laittoi vesiastiaan vedet, haki toisen hevosen tarhasta sieltä mudan keskeltä ja vielä työnsi täyden kottarinkin talon nurkalle!
On minulla vaan ihana mies ja ihmetyttää miksi raivostun hänelle usein?!

Hänhän siis päätti edellisen emäntänsä kohdalla, että toista hevosten kanssa puurnaajaa ei ota ja minullekin sanonut ettei sitten auta hevosten hoidossa.

 

[MaLinn]

Minulla on aivan yhtä ihana, huomaavainen ja ymmärtäväinen mies kuin ilahduttavan monella muullakin tällä palstalla. <3 ...valitettavasti mun hormonit ei välitä siitä! :D Onneksi nämä tunteet eivät ole enää minulle tai miehelleni niin hämmentäviä ja pelottavia kuin ekassa raskaudessa. Joka raskaudesta joka tapauksessa samat jorinat silti (meille tulossa siis neljäs). :/

Voimia kaikille muille hormonihirviöille. Edelleenkin ihanaa vauva-aikaa odotellessa . <3

PS. TämäKIN ketju on huippu ja oman mielenterveyden pelastus! :-*

 

[frozenflower]

Hih, minähän aloin itkemään ja halasin miestäni kun hän silloin heiniä laittaessaan huitaisi vahingossa heinähangon piikit mahaani ei tullut pikkuisia haavoja ihmeempää, mutta mies kyllä panikoi tosissaan :D

Eniten minä ehkä kiroan siellä töissä, kun ei ole ihan parhaat mahdolliset puitteet, vaan saa kahlata puoleen sääreen mudassa ilman valoja. Uskallakin ottaa taskulamppu, niin siellä eläimet saa semmoiset sätkyt, ettei niitä meinaa saada pidettyä käsissä...

 

[frozenflower]

No nyt napsahti oikeasti...

Olin lähdössä töihin, kun sanoin miehelle, että jättää minulle suolaista piirakkaa, että voin syödä kun tulen töistä (oli siis sen verran reippaasti, että meille molemmille olisi ollut lähes neljännes piirakka).
Rankka ilta takana ja jo ajattelin, että voin nopeasti sen napsaista suuhun ennen kuin painun suihkuun.
No olihan hän jättänyt sellaisen voileipäveitsen paksuisen siivun. Voi että minua sapetti...
Sanoin hänelle, että enkös pyytänyt jättämään sitä minullekin ja vastaukseksi sain "No jätinhän mä ees pienen palan".

Totta, mutta eipä siitä kyllä tullut kuin kiukkuiseksi. No miespä tästä suivaantui ja alkoi haukkumaan siaksi, kun minulta oli ilmeisesti jäänyt paperi pöydälle, jolla pyyhin juuri enne töihin lähtöä pojan suun.
Sitten alkoi kaivelemaan myös vanhoja asioita, niin sehän meni siihen, että haukuin hänet siaksi, kun ei suostu käsittelemään näitä asioita vaan juoksee karkuun tupakalle...

Ahh... Joo minun moka, ei olisi pitänyt valittaa tuosta, mutta noh... Tehty mikä tehty...

 

[MaLinn]

Ärsyttävää frozenflower!! Muakin alkoi kiukuttaa!! Meillä kärjistyy välillä aivan samanlaisista hölmöistä asioista ja sit ei sanoissa taas säästellä. Pahamielihän tollaisista turhista tulee!! Minusta nuo nyt vaan yksinkertaisesti on miehen vikoja, koska tuskin se piirakkapala olisi ollut yhtä tärkeä, jos et oli raskaana. Nää on just näitä äidin ja isän eroja. Ei miehet vaan tajua raskautta, vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivät. Siksi tuollaisten riitojen jälkeen tarvii myös itse mennä vastaan, ( vaikkei olisi syytäkään) kun ei miehet usein edes ymmärrä kuinka ovat loukanneet, saati lähtökohtaisesti tehneet sitä tahallaan. Tuskin sinun miehesi olisi syönyt yhtään palaa piirakasta, jos ymmärtäisi yhtään miltä tuntuu olla raskaana.

Onneksi tämä raskausaika on suht lyhyt, sit helpottaa. <3