Nyt menee HERMO!!!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ele84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Ele84

Näppärä viestien naputtelija
Liekö asialla hormonit, väsymys tai mikä lie, välillä raskaushehkuisillakin naisilla napsahtaa. Tähän ketjuun kertomuksia ja keskustelua ehkä aiheettomistakin kilareista...
 
Mulla napsahti ihan totaalisesti! Ollaan lomalla Levillä. Mies lähti isänsä kanssa eilen käymään parilla ja sen seurauksena nukkui puoli kymmeneen. Mä heräsin esikoisen kanssa vartin yli kuusi. Mä lähdin hänen heräämisensä jälkeen salille ja tulin takaisin vähän ennen lapsen päikkäriaikaa.

Koko mun poissaoloajan lasta oli hoitanut anoppi. Ruokkinut, vaihtanut vaipat, ulkoiluttanut... Mä menin nukkumaan lapsen kanssa samaan aikaan ja tadaa, mä en huomioi häntä, kun käyn vaan salilla ja meen nukkumaan! Ja kuulemma ei voi väsyttää raskaudessa, oon vaan laiska!?!

:angry9:angry8:smiley-angry002:smiley-angry016:smiley-angry019 Ja sata muuta vihaista hymiötä
 
Tiedän niin tuon tunteen!!!! Miehet (en halua yleistää siis) eivät ymmärrä raskauden juttuja ja itse toivoisin että mieheni voisi edes mun mieliksi lukea raskaudesta ja ymmärtää sitä kautta kaikkia oireita, mutta ei! :angry3 Onneks tää ei ole "isien" palsta! :rolleyes:
 
Eilen paukahti suora kysymys, tuleeko meille vauva. Työkaveri ei malttanut olla kysymättä kun oli huonovointisuuteni niin selvästi huomannut. En osannut valehdella, toivottavasti ei juttu leviä. :( Itse oon arvannut montakin, mutten oo koskaan ikinä kehdannut tuolleen kysyä. Meitä on moneksi.
 
Minua ärsytti viime yönä ihan hirveästi ;)
Miehelle sanoin että mennään sitten ajoissa nukkumaan, tai ainakin minä menen, kun töihin pitää kuitenkin herätä.

No menin sänkyyn ja yritin saada nukuttua, vaikka ukko sanoi "tulen ihan kohta". Ei luoja että kaikki äänet kuului selkeästi yläkertaan ja mies tuli kyllä sänkyyn, n.30min myöhemmin.
Olin jo nukahtamaisillani kun hän halusi ruveta juttelemaan :D

No onneksi sain pidettyä kiukun sisälläni ja käytiin hyvillä mielin molemmat nukkumaan :D

Nyt ei kiukuta enää yhtään, vaikka sainkin nukuttua yöllä vain vajaa 5h. Ehkä niitä päikkäreitä sitten tänään :D
 
Ele 84, olisin sun tilanteessa varmaan murhannu ukon ja myös anopin :D
Mulla menee nykyään hermot tosi nopee melkeen kaikkeen, siis ihan vaikka ihmiseen joka kävelee liian hitaasti mun eessä! Mies naureskelee mulle ja se onneks auttaa itteeki vähän relaamaan tilanteissa :D
 
Mulla tulee herkästi huono olo jos oon pitkään syömättä ja erityisesti aamut on hankalia. Oonkin välillä pyytänyt miestä tuomaan suoraan sänkyyn jotain pientä syötävää niin olo helpottaa. Ar-ultran yhteydessä lääkäri kyseli pahoinvoinnista ja sanoin että on sitä ollu ja siinä lääkäri sitten opasti että monesti kylmät ruoat menee helposti alas ja sitten katsoi miestä suoraan ja sanoi että sun tehtävä on sitten tuoda sitä aamupalaa sänkyyn ettei tule vaimolle huono olo. Mies sitten lääkärikäynnin jälkeen ihmetteli ääneen että auttaako se tosiaan jos syö ennen sängystänousemista? Mä sitten kysyin että miksi se kuvitteli että pyydän ruokaa suoraan sänkyyn. "Aattelin että sua laiskottaa ja haluat ottaa raskaudesta kaiken irti kun tiiät että passaan sua". :banghead: :banghead: :banghead:
 
No nyt kyllä paloi pinna ihan totaalisesti!

Työpaikalla ensin yksi hevonen yritti jyrätä päälle ihan tosissaan. Sitten kun sain sen väistämään, ryntäsi se ilman mitään kontrollia ohi tönäisten ja niinpä olin hiuksista varpaisiin ihan kurassa ja mudassa.

Kaikki tämä hevosen omistajien laiskuuden tähden!!! Eivät ole jaksaneet tehdä mitään sen kanssa, niin se on ihan pönttöpää! -.-
Kyllä teki mieli soitttaa ja haukkua ne kaikeksi mahdollisimman rumaksi..
Onneksi en jäänyt alle, sillä tuollainen +500kg eläin ilman kontrollia ei tunnu kivalta päällä...

Ei muuta kuin kauppaan heti töiden jälkeen ;)
Nyt odottelen, että sauna lämpiää, niin pääsen peseytymään kunnolla..
 
Mua meinaa ärsyttää kaikki asiat jos ei tapahdu nyt heti just niinkuin mä haluan! :yuck:
Oon kyllä huomannu et tää raskaus on ihan erilainen tunteiden kannalta kuin mun ensimmäinen. Silloin ei mua oikeestaan ketuttanut oikeen mikään erityisemmin mut nyt tuntuu et oon ihan hirvee hormonihirviö :eek: Vaik en haluais, mut en voi sille mitään et pinna palaa heti :bored::grin
Mulla on esim sama, jos joku kävelee edessä liian hitaasti eikä ohi meinaa päästä ni voi elämä! Samoin jos ajan ja joku ei osaa lähteä liikkeelle heti kun vihree vaihtuu ni täältä kyllä töötti laulaa :wacky:
 
Mua on aina ärsyttäny liian hitaat ihmiset jotka on tukkeena mun edessä, niin kuvitelkaa kuinka nyt nousee höyry korvista ku joku hituroi mun edessä. :D saatika ihmiset jotka on pysähtyny johonki kaupan tuulikaappiin vaihtaan kuulumisia keskelle tietä, hyvä etten jyrää niitä kärryjeni kanssa! Argh!
 
Nuppunen, tunnistan tuon saman itsessäni! Ja yleensä olen hyvinkin ymmärtäväinen tällaisiin asioihin ja oikeastaan ilahdun kun näen esim vanhusten tapaavan toisiaan pitkästä aikaa ja jäävän juttelemaan, mutta nyt... Miksi juuri AINA sillon niiden tarvitsee kuulumisiaan vaihtaa kun MÄÄ meen kauppaan, miksi joku ei osaa valita niitä hiton banaanejaan siitä tiskistä nopeasti kun MUNKIN pitäis ostaa niitä, miks kassalla just ennen MUA joku keksii ostaa loppuvuoden lottolaput ja jos vähän kenoakin vielä ja ottaiskoos tuplauksen vai ei... HUOH... Olisko mahdollista ehdottaa paikallisiin kauppoihin jos raskaana oleville olisi oma varattu kauppa aikansa, jolloin muut ei pääsis kauppaan?!? :woot: Voitais sitten siellä mahoinemme tapella keskenään! :gen054
 
Oma äitini on ihana, mutta luonteeltaan "tukehduttaja". HÄN soittaa innoissaan kuinka HÄN on hankkinut minulle raskausvaatteita: takki, toppahousut, masutuubi...

Kilttiä toki ja voi kuulostaa itsekkäältä kiukutella, mutta yritin kauniisti sanoa, että tämä raskaus on MINUN ja MINÄ haluaisin nauttia siitä ihan itse, tehdä noita hankintoja itse ja elää tämän raskauden itse läpi. Hän on omansa jo kokenut ja nyt olisi minun vuoroni.
 
Mä niin tiedän ton tunteen, et toisen kiltteys tukehduttaa!! Kun esikoista odotin, meiän äiti osteli sille niin paljon vaatetta, että en päässy ite vaate ostoksille juuri yhtään ja se ärsytti!!! Nyt tällä kertaa sanoin ihan suoraan, et nyt mä en huoli jos se kantaa jotain kotiin... Mä haluan ite käydä hypistelee ne pienet söpöt vaatteet ja ostaa ihan ite! Ja sitten kun vauva synty, sille tuli kauhee tarve päälle päsmätä joka asiassa ja vetosi aina et tällein mä tein sunkin kanssa! Piti oikein suuttua sille, et se vauva en ole minä ja mä en oo sinä! Se on mun vauva ja mä päätän yhdessä isän kans!!
 
Mä niin tiedän ton tunteen, et toisen kiltteys tukehduttaa!! Kun esikoista odotin, meiän äiti osteli sille niin paljon vaatetta, että en päässy ite vaate ostoksille juuri yhtään ja se ärsytti!!! Nyt tällä kertaa sanoin ihan suoraan, et nyt mä en huoli jos se kantaa jotain kotiin... Mä haluan ite käydä hypistelee ne pienet söpöt vaatteet ja ostaa ihan ite! Ja sitten kun vauva synty, sille tuli kauhee tarve päälle päsmätä joka asiassa ja vetosi aina et tällein mä tein sunkin kanssa! Piti oikein suuttua sille, et se vauva en ole minä ja mä en oo sinä! Se on mun vauva ja mä päätän yhdessä isän kans!!

Samaa mäkin pelkään vauvanvaatteiden kanssa. Pitää varmaan suuttua jo nyt eikä odottaa sitä mahdollista toista :D Muu perhe tietty syyllistää, kun oon kiltille ihmiselle niin ilkee, mutta en halua menettää itse näitä kokemuksia. Äidillä ei minua odottaessa ollut juuri rahaa niin "paikkaa" sitä nyt meidän vauvalla. En vaan haluis samaa siirtää seuraavalle polvelle sitten itse.
 
Oon tohon isovanhempien osallistumisen tarpeeseen löytänyt oivan ratkaisun: osallistakaa ne siihen raskauteen jo ihan alussa. Meillä minun äitini, joka ei isosiskoni raskuksiin tai vauvoihin oikein saanut osallistua, kävi neuvolassa mukana ja käytiin yhdessä katselemassa vaatteita vauvalle ja mummu sai maksaa. Äitini kävi vauvankin kanssa neuvolassa. Minä olin siis tietysti mukana, mutta kun meidän äideillä siitä omasta kokemuksesta on jo niin pitkä aika ja he haluavat tietää miten asiat nyt on. Se voi tietysti olla raskasta, mutta minä olen aina tullut hyvin toimeen äitini kanssa ja halusin hänelle ne kokemukset antaa. Hän on kuitenkin minun rakas äitini. :Heartred
 
Mä oon aina ottanut kaikki vaatteet, avut yms. vastaan mitä on tarjottu. Huojentaahan se kummasti omaa rahapussia. :D Ja voihan niitä ostaa "salaa" itse lisää. ;)
 
Oma äitini halusi hankkia esikoisellemme paljon tavaraa ja varsinkin vaatteita. En suuttunut, sillä jos jotain en olisi halunnut käyttää, niin olisin voinut helposti sanoa siitä.
Äitini kuitenkin tuntee tyylitajuni varsin hyvin ja itkin onnesta, kun hän osti meille käytetyt Emmaljungan yhdistelmävaunut!
Kyllä meille jäi mahdollisuus ostaa vaatteita, sitteri, pinnasänky, leluja yms. Silti oli mahtavaa kun sai apua ja kun sille rahalle löytyy muutakin käyttöä, varsinkin lapsen syntymän jälkeen :)
 
Mäkin otin äitin mukaan esikoisen ekaan ultraan (mies ei päässy mukaan ja en muutenkaan yksin olisi halunnut mennä ja äiti tietty oli innoissaan) ja hän siis vielläkin on ikionnellinen kuin sai tulla ja muistelee hetkeä lämmöllä. Hän myös osteli juttuja kuten rattaat ja turvaistuimen ja niistäkin olen kiitollinen. Vaatteitakin tuli ja ei se mua häirinnyt.
Musta on kyllä ihanaa että äiti nauttii kun saa olla mummi (vaik ei mummolta vielä näytäkään) eikä se mielestäni itseltäni ole mitenkään pois jos hän on raskaudesta yhtä innoissaan kuin minä :wacky:
 
Äiti oli äänestä kuullut mun pahan mielen. Tänään kun ei neuvolassa taaskaan löydetty mitään niin soitin ja anelin palauttaan kaiken, en halua mitään muistuttaan mahdollisesti kuolleesta vauvasta. Olikin vienyt kaiken jo aamulla takaisin ja lupasi odottaa nt-ultraa niin kuin muutkin.
 
huoh! miks miehet et koe tätä samaa mitä ite raskausaikana! pitäs heti töistä tullessa hoitaa lapset ja siivota ja kokata ja v**' vaikka mitä! Just pystyy ruoan tekemään töistä/tarhasta tulon jälkeen ku niin jo vatsan seutu väsymyksestä kipeä. Sitten kun herra tulee kotiin omista töistään niin kai mä makaan hyvänen aika ku oon just tähän päässy! elämä ei jaksa ja yritä nyt sitte selittää ku ei suunvuoroa saa! tosi kiva ku saa aina haukut ku "oon niin laiska" vaikka tiiän et jos en huilaa nii oon jo 6-7 aikaan ihan kuollu ja kipee...
 
Takaisin
Top