Nuoret odottajat

Onpas täällä paljon saman ikäisiä odottavia. Ite hämmästelin tota la huhtikuussa ryhmää kun sielläkin ja muissakin la ryhmissä on aika paljon alle 30v odottavia ja ne jotka on yli on yleensä uusinta kierroksella. Jotenkin mulle tullu sellanen ajatus et kaikki ekaa odottavat on tyyliin 30+ :D

Mulla alkaa menemään hermot ja järki kun menossa rv 40+6, huomenna 41, eikä mitään oireita tai tuntemuksia et ois viä tulossa.. Noo viimeistään vappuna meillä on vauva. Tsemppiä kaikille alussa oleville! Pian te huomaatte et aika o menny siivillä kun on nyytti tuhisemassa.
 
Tervetuloa! Itse huomasin kans tuolla joulukuisten ryhmässä olevan vähemmän oman ikäisiä odottajia, siksi tän ketjun perustin kun tuntuu näissä raskauteen liittyvissä asioissa jotenki luontevammalta jutella oman ikästen kanssa.

Mulla ympärivuorokautinen pahoinvointi vaan pahenee. on tosi kurja olo kokoajan, yölläkin herään oksetukseen. Aamulla ku mies tuli kotiin yötöistä ja menin avaamaan sille ovea saman tien sängystä noustua lens laatta. Syöminen tähän vissii auttas mut ku kaikki ruuatki vaan oksettaa :( pistää ihan itkettää tää p*ska olo. Pelottaa kans miten saan tän siel uudes työpaikas salattua kesäkuuhun asti jos kokoajan pitää käydä vessassa.
 
Mäkin taidan ilmoittautua joukkoonne jos huolitte :) 22 vuotta ikää ja toinen tulossa, la ~3.12. eli viikkoja nyt 8+1. Oon käynyt lueskelemassa teidän juttuja mutta pysynyt tähän asti hiljaa :P
 
Gekkoliinille tsemppiä pahoinvointiin. Ekassa raskaudessa mulla alkoi oksentaminen seitsemännellä viikolla ja jatkui synnytykseen asti. Onneksi se on kait kuitenkin aika harvinaista. Nyt vaikuttaa paremmalta, on päiviä ettei tarvii oksentaa ollenkaan ja jopa lämmin ruoka pysyy satunnaisesti sisällä. Viimeksi mulla ei neuvolassa noteerattu pahoinvointia oikeestaan ollenkaan, hoettiin vaan että kyllä se menee ohi viimeistään viikolla 13/21/30. Viikolla 23 kävin työterveydessä ja laittoivat lähetteen nestetippaan.

Ihmisten asenteet oli myös aika kurjia. Oon aika pienikokoinen (150cm 43kg) ja pieni oli mahakin koko raskauden, eikä kukaan varmaan tajunnut kun oksentelin ties missä kadunvarsilla ja bussipysäkeillä, että oon raskaana. Tuli niin ilkeitä huuteluita ja kommentteja että loppuraskaudesta pysyin aika lailla kotona.
 
Mukaan vaan, the more the merrier :) tsc ootkin jo tuttu muista ketjuista. Aika hurjalta kuulosti tuo sun pahoinvointi, toivottavasti mulla ei koko raskautta jatkuis... :s miten muuten, heräskö sulla tai neuvolassa huoli ikinä pikkusen ravinnon saannista kun oot nuin pieni ja ku mikään ei pysyny sisälläkään? Ite oon sitä miettiny paljon ku itekki oon aika pieni(tai no kai ihan normaalipitunen mut tosi hoikka) ja ku vaikee toistaseks ainakaa pitää mitään sisällä et saako se alkio kaiken mitä tarvii kehittyäkseen ... :confused:
 
Mulle sanottiin aina että kyllä se pieni ottaa omansa, vitamiineja söin koko odotusajan vaikka nekään ei välttämättä pysyneet sisällä. Meillä myös seurattiin sikiön kasvua ylimääräsissä ultrissa pienen koon takia, mutta meidän tapauksessa se johtui vaan geeneistä, kun mieskin on lyhyt ja hoikka kun mikä. Lopulta syntyi 46 senttinen 2,3 kiloinen tyttö, oli kuitenkin syntyessään isompi kun minä syntyessäni. En siis turhia huolehtis, mutta sitä nestetippaa kannattaa kyllä vaatia jos itsellä vointi on heikko.

En todellakaan toivois kellekään sellasta pahoinvointia. Ihmiset ympärillä hokee ettei raskaus oo sairaus mutta kun reilu 30 viikkoo vaan oksentaa niin ei siinä kauheen terve olo kyllä oo.
 
Tervetuloa uusille! :) Kiva saada enemmän porukkaa!

Huh kuulostaa niin hurjalta tuo sun pahoinvointi! Toivottavasti nyt ei ole samanlaista! Ja se on jotenkin niin jännä että se vauva jostain repii omansa siellä kohdussa vaikka mikään ei pysy sisällä :)
Itsekin olen tosi lyhyt ja muutenkin pieni niin jännityksellä odotan miltä raskaus näyttää :D Jos tulee ihan hervoton maha niin voisi olla aika hurjan näköinen!
 
Itselläni on tippunut paino 10kg raskauden aikana ja pahoinvointia on vieläkin pikkunen masussa silti normaalin kokoinen :) nyt rv 19+1
 
Voi vitsi kui kiva ku löyty tämmönen ketju. Mä oon vuosmallia -92 ja mies -85. Esikoista odotellaan ja nyt on menossa 13+1. Eilen kävin niskaturvotus ultrassa ja masussa kaikki hyvin. Kaveri ei millään meinannut pysyä paikallaan että ois saanu otettua mittoja.

Koska mun jännitys palkittiin hyvillä uutisilla kävin ostamassa ekat vauvan vaatteet :)

Onko muilla missävaiheessa alkanut näkymään selkeä vauvamasu, mulla on eteenpäin kallistunut kohtu ja oon aika lyhyt niin mulla on jo selkeä vauvamasu ultraajankin mielestä :)
Mulla on viikkoihin nähden aika hurja vauvamasu mielestäni.
 
Tervetuloa ninsu!

Onnea hyvistä ultrauutisista! Voi ku en malttas oottaa kunnes täälläki ois jo se 13. Viikko menossa! Odottavan aika on oikeesti pitkä :D

Mä oon ollut huomaavinani pienenpientä kumpua kohdun kohdalla jo nyt, mut sit taas voihan se hyvin olla et toiveikkaana kuvittelen ku en malttas muutenkaa oottaa et etenis tää raskaus ees vähän varmemmille vesille.

Eilen kerroin äitille skypessä että siitä tulee mummo, se ilahtu kovasti ja oli heti sitä mieltä et meidän pitäs nyt muuttaa suomeen. Niin mä itsekkin haluaisin, suomi on kuitenkin paras paikka lapselle kasvaa ja siellä sais sen äitiyspakkauksenki <3 haha :D Niinpä juttelin vähän miehen kanssa ja sovittiin et ainaki kesä vielä säästetään tääl rahaa ja sit voitas oikeestikin kattoo sitä suomeen muuttoa. Ois se ihanaa...
 
Me kerrotaan tuleville isovanhemmille äitienpäivänä. Ostettiin semmoset keraamiset ovikyltit joissa lukee "Mummola" ja annetaan ne äitienpäivälahjaksi. Jos vaikka vinkki menis perille :) Tosin voi myös olla että tää mun maha saattaa paljastaa jo ennen lahjan antamista ..
 
Tervetuloa ninsu :)

Mun maha on tällä hetkellä pelkkää turvotusta, se menee vielä varmasti ohi ennen kun vauvamaha kasvaa. Viimekskin meni niin eikä maha sitten alkanutkaan näkyä kun vasta viikon 24 tienoilla.
9def8fcc51af9d1539d1a3c2b63f80cf
Tollanen minikumpu oli viimeks viikolla 18 ja loppuun asti oli aika pikkunen maha.

Mä myös innolla ja jännityksellä odotan nt ultraa, nyt menossa 8+2 ja ens viikolla eka neuvola, josko sieltä sais sitten ultra-ajan :)
 
Heips! Olen 20v, mies 35v. ja meidän pikku rinsessa on jo 4 viikkoa:)

Mulla oli raskauden alussa kunnon pahoinvointia, että mikään ei meinannut pysyä sisällä. Ainoostaan hedelmät, viilit ja rahkat jotenkin ja toisinaan myös lämmin ruoka. Vauva tosiaan ottaa äidistä kaiken mitä tarvitsee, että ei sitä pahoinvointia tarvitse sillein pelätä. Jos menee kumminkin ihan hurjaksi, että nestetasapaino järkkyy, niin sitten vaan sairaalaan ja tippaan. Siellä voivat myös kai antaa jotain lääkkeitä, että pysyisi tavara edes hetken sisällä. Mulla loppu vasta joskus 4-5 kuulla, mutta yleensä se pahoinvointi loppuu viimeistään 4 kuulla, yleensä jo 3 kuulla. Tsemppiä!:)

Mulla turvotti maha alussa niin paljon, että aloin melkein heti käyttämään mammahousuja, mutta sitten keskiraskaudessa meni normi farkut, kun vatsa oli jo niin korkealla ja lopussa taas ei meinannut eden mammafarkut olla hyvät kun vatsa oli niin iso ja matalalla. Aikas yksilöllistä myös tuo vatsan koko. Toisilla ''mahtuu'' se vauva olemaan ''sisempänä'' ja toisilla se masu törröttää heti tosi ulkona:) Mulla alkoi näkymään masu vasta joskus marraskuussa aikasintaan ja sitten tammikuussa alkoi olla jo ihan vaatteetkin päällä havaittava masu. Neiti siis syntyi 26.3. Naapurin pariskunta kumminkin ihmetteli tytön synnyttyä, että miten on mahdollista kun en näyttänyt olevan edes raskaana:D Talvitakki kätkee ihmeen hyvin masun ja mulla on aika pitkä selkä, niin sekin teki tehtävänsä.

Kerroin vanhemmilleni vauvauutiset ostamalle heille ''isoisä'' ja ''isoäiti'' -mukit. Tyrkkäsin ne vaan heidän käteen ja odottelin uutisten uppoamista. Kummaltakin tuli ''oikeasti?!'' ihmettelyt ja sitten onnen toivotukset innoissaan:)

Ehdin tossa viime keväänä valmistua ylioppilaaksi. Olin suunnitellut, että tänä keväänä kirjottaisin pari ainetta uudelleen ja hakisin yliopistoon, mutta toisin sitten meni:) Saa nähdä milloin sitten menen vihdoin kouluun. Mulla on sillein onnellinen tilanne, että mies voi elättää sen verran, että voisin olla kotona pikkusen kanssa, kunnes tämä on noin 2v. En jotenkin haluaisi laittaa 9kk pikkusta tarhaan, kun on mahdollisuus tehdä toisin. Olisi myös kiva hommata sitten toinen lapsi kun tämä lapsi on sen 2v, että milloinkohan mä sinne kouluun oikeen pääsen:D Kotona lapsen kanssa oleminen on kumminkin tosi ihanaa ja jostain kohtaahan elämää lasten hankkimiset on pois työelämältä tai opiskelulta. Onko sillä sitten niin väliä olenko nyt kotona vai 30+

Ennen ensimmäistä ultraa (rv12) olin ihan peloissani onko tyyppi pysynyt matkassa. Oireita oli ja viiva oli vahva, mutta silti pelotti, että sikiö olisi vaikka elinkelvoton tai kuollut:( Pelon kyyneleen onneksi vaihtuivat sitten onnen kyyneleiksi. Ensimmäisen ultran jälkeen sitä jotenkin uskalsin sitten luottaa raskauden jatkuvan ja silloin tavallaan se ajatus vauvasta alkoi upota. Kyllä sitä vieläkin katselee pikkuista ja miettii, että tuo olento on ihan oikeasti minun ja me ollaan saatu miehen kanssa tuo elämän alku aikaan!

Tosi hyvä, että ootte kertoneet pelkojanne neuvolaan ja saaneet lisätapaamisia! Itse en jotenkin osannut kertoa ja jännitin siinä alussa vain kotona, että mitäs nyt.

Tästä tulikin tälläinen romaani:D Ihanaa kesän/vauvan odotusta teille kaikille! Vaikka välillä voi tuntua pitkältä ajalta niin nopeasti ne viikot vierivät!! (Jos ei oteta huomioon niitä ihan vikoja viikkoja jolloin aika ei tunnu kuluvan sitten millään!)
 
pookkana, meidän esikoisen synttärit 25.3. tosin kolme vuotta aikaisemmin :) Mulla oli sama juttu ettei mahaa pahemmin näkynyt varsinkaan talvitakin alta.

Mulla myös edessä vikat yo kirjoitukset syksyllä, sit ajatuksena hakea ammattikorkeaan, mutta jos pääsen sisään niin varmaan lykkäisin opintojen aloitusta. Mäkään en haluaisi laittaa alle vuoden ikäistä hoitoon. Mulla on onneksi sellainen työ joka on helppo yhdistää lasten kanssa kotona oloon, esikoinen aloittaa tarhassa elokuussa mutta itse oon tehnyt töitä siitä asti kun hän oli 5 viikkoinen ja lisäksi käynyt lukion tässä hoitovapaan aikana.
 
TSC92, no huh!:woot: Reipasta toimintaa kun pikkuisen kanssa oot tollein jaksanut!:) Kyllä mullakin oli tässä vähän ideana kirjoittaa uudestaan noita aineita, mutta kun olen valmistunut, niin siinä ei ole mikään hoppu! Ehkäpä nyt vaan lomailen kesän ja ryhdyn sitten syksyllä mietiskelemään noita opintoja:) Ainahan sitä voi hakea, sitten lykätä, opiskellä hetken, jäädä mammalomalle ja jatkaa opintoja sitten seuraavan vauvan jälkeen. Yhden asian olen kyllä oppinut lapsen myötä, aina voi suunnitella, mutta harvemmin ne toteutuvat. Kuten elämässsä muutenkin, mutta tässä se korostuu kyllä hyvin!:grin
 
ninsu ei mahdoton mikä maha!! :D :D Mä kyl itse toivoisin et alkais just maha näkyy jo pian, raskausmahat on jotain niin kaunista ja mun mielestä raskaana oleva nainen on nainen parhaimmillaan! :)

Gekkoliini niin missä asutte nyt? Mulla mennyt jotenkin ihan ohi! Suomessa on kyllä todella hyvin asiat raskautta ajatellen, ja miten täällä sitä tuetaan ja tutkitaan :)

Niin ja tervetuloa kaikille uusille! :)

Täällä poksutaan tänään, 9+0! :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top