noin 30-vuotiaat ensimmäistä lastaan odottavat
- Ketjun aloittaja Citrus
- Aloituspäivämäärä
Täällä 34v. nainen, nyt menossa rv 5+4. Tuulimunaraskaus todettu 13.2. , lääkkeellinen tyhjennys jonkajälkeen odoteltiin yhdet menkat ja seur.kierrosta sitten tärppäsikin uudelleen =) Peukut pystyyn että kohdussa tälläkertaa asustelisi pikkupapunen ja pysyisi matkassa loppuunsaakka =)
artmama
Vauhtiin päässyt keskustelija
jou, täällä uusi ensiodottaja. maalislapsi tulossa näillä näkymin.
miehen kanssa ollaan nyt tunnettu pari kolme kuukautta ja lapsi oli vahinko, yllätys ja yhden lemmenyön tulos.
miehen reaktio kun sattui olemaan: teet mitä ikinä haluat ja mä tuen sua päätöksessäs, niin pitkällisen pohdinnan ja panikoinnin ja itkupotkuilun jälkeen päätin pysyä raskaana. lapsia olen tiennyt aina hankkivani, toivonut tosin että olisi ollut vakaa parisuhde alla.
tällä hetkellä kaikki kyllä kieltämättä hyvin. mies on uskomattoman ihana, haluaa perheen ja minut, haluaa sitoutua elämään kanssani ja opetella elämään yhdessä ja rakastamaan. ei voi kun kiittää luojaa. yksi abortti nuorempana tehty, toinen olisi ollut ehkä liian kova paikka, näinkin vanhana (!). jos miehen asenne olisi ollut eri, niin olisin päätynyt todennäköisesti yksinhuoltajaksi.
pitkä sepustus, piis :angelic:
miehen kanssa ollaan nyt tunnettu pari kolme kuukautta ja lapsi oli vahinko, yllätys ja yhden lemmenyön tulos.
miehen reaktio kun sattui olemaan: teet mitä ikinä haluat ja mä tuen sua päätöksessäs, niin pitkällisen pohdinnan ja panikoinnin ja itkupotkuilun jälkeen päätin pysyä raskaana. lapsia olen tiennyt aina hankkivani, toivonut tosin että olisi ollut vakaa parisuhde alla.
tällä hetkellä kaikki kyllä kieltämättä hyvin. mies on uskomattoman ihana, haluaa perheen ja minut, haluaa sitoutua elämään kanssani ja opetella elämään yhdessä ja rakastamaan. ei voi kun kiittää luojaa. yksi abortti nuorempana tehty, toinen olisi ollut ehkä liian kova paikka, näinkin vanhana (!). jos miehen asenne olisi ollut eri, niin olisin päätynyt todennäköisesti yksinhuoltajaksi.
pitkä sepustus, piis :angelic:
Täällä myös yksi 31-vuotias ensimmäistä lastaan odottava pääkaupunkiseudulta! Nyt rv 16+4 ja toivottu, vaikkakin vähän yllätyksenä itsestään ilmoittanut lapsi tulossa. :)
Artmama, tsemppiä sinulle! Ei kaikki aina ehkä mene juuri niin kuin on kuvitellut, mutta tilanteesi kuulostaa silti aika hyvältä. Toivottavasti kaikki menee jatkossakin hyvin!
Artmama, tsemppiä sinulle! Ei kaikki aina ehkä mene juuri niin kuin on kuvitellut, mutta tilanteesi kuulostaa silti aika hyvältä. Toivottavasti kaikki menee jatkossakin hyvin!
artmama
Vauhtiin päässyt keskustelija
Kiitos vuanne. :) Eiköhän nää järjestelykysymyksiä ole vaan ja asenteesta kiinni. Tietysti mieli myllertää ja välillä panikoituttaa, mutta mikseipä asiat lutviutuisi omalla painollaan..
Ja onnea kovasti teille :)
musamama
Näppärä viestien naputtelija
Täällä myös kolmekymppinen ensiodottaja. Rv 9 alkaa huomenna, perjantaina mennään ensimmäiseen neuvolaan. Meillä miehen kanssa jo pitkä 11 vuoden yhteinen taival, vuosi kihloissa, ja nyt puoli vuotta aviossa. Yksi keskenmeno tuli kesäkuussa, täysi yllätys, en edes tiennyt olevani raskaana.. Mutta heti heinäkuussa on tämä pulla pantu uuniin.. :D Ei varsinaisesti ole siis edes yritetty tulla raskaaksi, on vaan jätetty ehkäisy pois että tulee jos on tullakseen.. :) Neljä kuukautta ilman teki tehtävänsä.
Uutena tulokkaana tällä foorumilla siis tutustun kaikkeen, mielelläni luen kokemuksia kun ei niitä itselläni vielä ole.. :)
Uutena tulokkaana tällä foorumilla siis tutustun kaikkeen, mielelläni luen kokemuksia kun ei niitä itselläni vielä ole.. :)
Mrs. Peek-a-boo
Näppärä viestien naputtelija
Täälläkin on yksi 32-vuotias ensiodottaja. Mukavaa, että on ketju meille kolmekymppisillekin :)
Muokattu viimeksi:
En oo muistanut kirjotella tänne, mutta aika hiljasta on näemmä ollut muillakin odottajilla 
Tossa jokunen viesti ylöspäin kirjottelin viimeeksi kun viikkoja oli takana vasta 5+4, nyt menossa 25+3 ja niin sielä mahassa vain sätkii useitakertoja päivässä mini ihminen 
artmama: Meilläkin ekaraskaus sai alkunsa ekasta yöstä, oltiin oltu yksissä vasta pariviikkoa kun tein plussatestin, se kuitenkin oli tuulimuna raskaus ja meni kesken itsestään... Oltiin jo niin totuttu vauva ajatukseen että päätettiin yrittää uudelleen vauvaa, ja kerrasta onneksi tärppäsikin :) En mä ikinä ollut ajatellut haluavani äidiksi mutta niin se on vaan ajatukset muuttunut, jakun ikääkin on jo 35v. niin ei ole aikaa pähkäillä vuositolkulla haluaako vaiko eikö halua lisääntyä!
Tossa jokunen viesti ylöspäin kirjottelin viimeeksi kun viikkoja oli takana vasta 5+4, nyt menossa 25+3 ja niin sielä mahassa vain sätkii useitakertoja päivässä mini ihminen artmama: Meilläkin ekaraskaus sai alkunsa ekasta yöstä, oltiin oltu yksissä vasta pariviikkoa kun tein plussatestin, se kuitenkin oli tuulimuna raskaus ja meni kesken itsestään... Oltiin jo niin totuttu vauva ajatukseen että päätettiin yrittää uudelleen vauvaa, ja kerrasta onneksi tärppäsikin :) En mä ikinä ollut ajatellut haluavani äidiksi mutta niin se on vaan ajatukset muuttunut, jakun ikääkin on jo 35v. niin ei ole aikaa pähkäillä vuositolkulla haluaako vaiko eikö halua lisääntyä!
30-vee ensiodottaja täällä kanssa hei.
Miehen kanssa ollaan yhdessä oltu yhdessä nyt 11,5vuotta. Vuosi sitten kesällä paukautettiin toivosta luopuneiden sukulaisten hämmästykseksi naimisiin ja vielä suurempi ylläri järkättiin tällä vauvauutisella.
Ei olla mitenkään erityisen nopeasti edetty tässä parisuhteessa ja mm. oma äitini oli täysin järkyttynyt, kun sai kuulla tulevansa mummoksi myös minun toimestani (veljelläni on neljä lasta). Olen kuulemma viimeinen ihminen, jonka hän ajatteli hankkivan lapsia. Ja kyllähän mies minua muutaman vuoden saikin taivutella. Siihen tarvittiin yksi kolmenkympin kriisi ja syöpädiagnoosi. Kun lopulta suostuin jättämään pillerit pois, niin tärppäsi samantien. Ensimmäisellä yrityksellä. Ja minä pelkäsin, ettei allekirjoittaneen ole edes mahdollista raskautua.
Nyt mahassa möngertää otus viikoilla 25+4.
Miehen kanssa ollaan yhdessä oltu yhdessä nyt 11,5vuotta. Vuosi sitten kesällä paukautettiin toivosta luopuneiden sukulaisten hämmästykseksi naimisiin ja vielä suurempi ylläri järkättiin tällä vauvauutisella
.Ei olla mitenkään erityisen nopeasti edetty tässä parisuhteessa ja mm. oma äitini oli täysin järkyttynyt, kun sai kuulla tulevansa mummoksi myös minun toimestani (veljelläni on neljä lasta). Olen kuulemma viimeinen ihminen, jonka hän ajatteli hankkivan lapsia. Ja kyllähän mies minua muutaman vuoden saikin taivutella. Siihen tarvittiin yksi kolmenkympin kriisi ja syöpädiagnoosi. Kun lopulta suostuin jättämään pillerit pois, niin tärppäsi samantien. Ensimmäisellä yrityksellä. Ja minä pelkäsin, ettei allekirjoittaneen ole edes mahdollista raskautua.
Nyt mahassa möngertää otus viikoilla 25+4.
Mäntyomena
Puuhakas puhuja
Moi kaikki,
olen "vasta" 29, mutta lasken kuuluvani noin kolmekymppisiin. Ensimmäisestä raskaudestani sain tietää viime viikon perjantaina, eli 6 päivää sitten. Laskettu aika pitäisi olla 5.6. Eli tosi alussa on tämä vielä.
Meillä on yritystä takana tasan vuosi. Oltiin juuri lähdössä tutkimaan, missä vika, kun nämä kaksi viivaa pärähtivät tikkuun. Nyt en oikein usko, että tämä on totta ollenkaan. Ja koska olin melkein menettänyt toivon saada lasta, pelkään nyt koko ajan, että tämä menee kesken tai ettei masussa edes ole mitään oikeaa alkiota. Yritän odotella ekaa neuvolakäyntiä ja ultraa kevein mielin ja olla miettimättä asiaa liikaa.
Ollaan oltu yhdessä useampi vuosi ja lapsi on erittäin toivottu ja odotettu tapaus :)
Katsotaan, miten tässä käy...
Pyörin enemmän varmaan tuossa "kesäkuu 2016" lasketun ajan ryhmässä, mutta yritän muistaa käydä lueskelemassa muitakin viestejä :)
Tsemppiä kaikkien odotukseen!
olen "vasta" 29, mutta lasken kuuluvani noin kolmekymppisiin. Ensimmäisestä raskaudestani sain tietää viime viikon perjantaina, eli 6 päivää sitten. Laskettu aika pitäisi olla 5.6. Eli tosi alussa on tämä vielä.
Meillä on yritystä takana tasan vuosi. Oltiin juuri lähdössä tutkimaan, missä vika, kun nämä kaksi viivaa pärähtivät tikkuun. Nyt en oikein usko, että tämä on totta ollenkaan. Ja koska olin melkein menettänyt toivon saada lasta, pelkään nyt koko ajan, että tämä menee kesken tai ettei masussa edes ole mitään oikeaa alkiota. Yritän odotella ekaa neuvolakäyntiä ja ultraa kevein mielin ja olla miettimättä asiaa liikaa.
Ollaan oltu yhdessä useampi vuosi ja lapsi on erittäin toivottu ja odotettu tapaus :)
Katsotaan, miten tässä käy...
Pyörin enemmän varmaan tuossa "kesäkuu 2016" lasketun ajan ryhmässä, mutta yritän muistaa käydä lueskelemassa muitakin viestejä :)
Tsemppiä kaikkien odotukseen!
Moikka!
Minäkin 29v. joten liityn tähän kolmekymppisten ketjuun :) Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 10 vuotta, josta naimisissa kolme vuotta, ja nyt siis esikoista odotellaan. :) Loppukesästä annettiin lapselle mahdollisuus tulla ja nopeasti tärppäsi. Laskettu aika on laskurin mukaan 3.6., eli hyvin alkumetreillä ollaan.
Vaikka lapsi on todella toivottu tuli tämä raskaus pienenä yllätyksenä. Ei siis todellakaan olla tekemällä tehty lasta tai laskettu milloin ovulaatio on tms. joten tämä on todella yllättävä, mutta iloinen uutinen. :) Olo on epätodellinen, mutta jospa tämä tästä vielä piakkoin konkretisoituisi. Oireita on ja positiivinen testi tehtynä, joten sais päänuppi ruveta oikeasti uskomaan että raskaana ollaan. :D Ensimmäinen neuvolakäynti on 14.10..
Enimmäkseen tulen seurailemaan ryhmää "kesäkuu 2016", mutta eiköhän sitä tule vilkuiltua muitakin ketjuja. :)
Ihanaa ja onnellista odotusta kaikille!
Minäkin 29v. joten liityn tähän kolmekymppisten ketjuun :) Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 10 vuotta, josta naimisissa kolme vuotta, ja nyt siis esikoista odotellaan. :) Loppukesästä annettiin lapselle mahdollisuus tulla ja nopeasti tärppäsi. Laskettu aika on laskurin mukaan 3.6., eli hyvin alkumetreillä ollaan.
Vaikka lapsi on todella toivottu
tuli tämä raskaus pienenä yllätyksenä. Ei siis todellakaan olla tekemällä tehty lasta tai laskettu milloin ovulaatio on tms. joten tämä on todella yllättävä, mutta iloinen uutinen. :) Olo on epätodellinen, mutta jospa tämä tästä vielä piakkoin konkretisoituisi. Oireita on ja positiivinen testi tehtynä, joten sais päänuppi ruveta oikeasti uskomaan että raskaana ollaan. :D Ensimmäinen neuvolakäynti on 14.10..Enimmäkseen tulen seurailemaan ryhmää "kesäkuu 2016", mutta eiköhän sitä tule vilkuiltua muitakin ketjuja. :)
Ihanaa ja onnellista odotusta kaikille!
Kirveli
Näppärä viestien naputtelija
Heippa uusille odottajille! Täällä ollaan selvitty viikolle 14+2 eikä se raskaus ole vieläkään konkretisoitunut meikäläiselle. :) Olin eilen ekaa kertaa lastentarvikeliikkeessä ja tuntui etten kuulu sinne... Kai se on odotettava mahan kasvamista että uskoo itsekin tähän. :D
heltsu87
Silmät suurina ihmettelijä
Moikka :) rv 15+0 tänään ja ensimmäinen lapsi tulossa, epävarma olo vähän kaikesta ja tietoa tulee joka tuutista mitä pitäisi ja mitä ei pitäisi tehdä. Epävarmuutta lisää, kun kaikki ohjeistaa eri tavalla. Toiset ihmettelee miksi välitän tippaakaan neuvolan ohjeista ruokien suhteen, kun ei kuulemma tarvitse ja toiset sit käskee olla äärimmäisen tiukkana kaikes neuvolan ohjeistuksien noudattamisessa. Onko muita samassa tilanteessa olevia? Kauhean yksinäiseltä tuntuu, kun nyt raskauden myötä tuntuu kaikki ystävät poistuneen takavasemmalle (jopa ne joilla itsellään on lapsia).