Nimet

Me alettiin tänään toden teolla pohtia nimiä. Oltiin jo alkuraskaudessa kerätty listaan yksittäisiä nimiä ja niistä nousikin esiin muutama suosikki, mutta tänään tehtiin ensimmäistä kertaa eka nimi/toinen nimi -yhdistelmiä. Saatiinkin lopulta pari-kolme hyvää yhdistelmää sekä tytön että pojan nimeksi. Tuskin kuitenkaan tehdään lopullista päätöstä, ennen kuin tietää keneltä tyyppi näyttää. :)

Tema onpa harmi jos mies ei tykännyt sun ehdotuksesta. Toivottavasti vielä lämpenisi.

PikkuPapunen, meilläkin muutaman nimen kohdalla keskusteltiin siitä, voiko antaa jos on kaverin poikaystävän siskon nimi, tai kaverin lapsen toinen nimi on melkein sama. Mutta tosiaan, kun ei supererikoista nimeä haluta antaa (tai no on ehdotuksissa harvinaisuuksiakin) niin useimmista vähintään jompi kumpi tuntee jonkun saman nimisen. Varmaan aika äkkiä ne entisen mielleyhtymät unohtuvat, kun oman lapsen nimi on päivittäin käytössä.
 
Meillä mies on tyrmännyt aika monta nimeä.Meillä on kyl samanlainen maku mut tosiaan monta nimeä mitä oon ehdottanut niin ei oo kelvannut niin nyt kun edellisten aikana.Se on harmittanut hetken mut kyl on aina nimi löydetty ja kun on itselle niin tärkeää että on nimi mistä oikeesti molemmat tykkää.Nytkin ollaan löydetty sekä yksi pojan nimi että tytön nimi mistä molemmat tykkää :) Pojan nimessä ei kyl ihan kaikki kriteerit täyty mitä aattelin,et sopis isompien nimiin mutta kyllä se varmasti ihan hyvin sitten sulautuu joukon jatkoksi :) Ja toki ei varmoja nimiä et voi muuttua vielä monta kertaa :)
 
Mulla ollut pojan nimi jo vuosia valmiina. Tytön nimi onkin kinkkisempi. Halutaan lyhyt nimi joka lausutaan samalla tavalla sekä suomeksi että ruotsiksi. Vauvan sisaruksilla on nelikirjaimiset nimet mutta se ei ole mikään pakko. Toinen nimi tulee miehen suvusta, kolmas mun.
Taitaa tyttöolo puskea päälle kun en osaa olla miettimättä tyttöjen nimiä.
Pojan nimi olisi toi mun nimimerkki:)
 
Mä oon saattanut päättää pojan nimen. Sehän on ollut aivan mahdoton tehtävä mulle aina, keksiä yhtäkään. Nyt ois kolme kasassa. Ehkä. Yks niistä on satavarma.

Jänskättää saako huomisessa ultrassa tietää, tarviiko pojan nimiä miettiäkään (tytöllehän on ollut valmiina jo vuosia).
 
Mulla oli tytölle nimi valmiina joka myös kelpaa miehelle ja tyttöhän meille olisi tulossa huh helpotus :) pojan nimestä olisi tullut miehen kanssa vääntöä :grin
 
Meillä on nyt siis tyttö tulossa ja vaikka etukäteen ajattelin, että se olisi helpompi keksiä ja päättää, niin ei se nyt ihan helppoa olekaan :)
Pitäisi olla sellainen, että helppo lausua suomeksi ja englanniksi ja sopia sukunimeen ja jollakin tapaa samankaltainen kun isoveljen nimi - niin ja sitten miehellekin pitäisi kelvata...

Ja sitten vielä sekin, että kolme tuttavaa on myös saamassa vauvan - kaksi ainakin varmasti tytön- jännittää, että joku nut sitten varaa just samankaltaisen nimen, vaikka se olisi aika epätodennäköistä.
 
Mä oon saattanut päättää pojan nimen. Sehän on ollut aivan mahdoton tehtävä mulle aina, keksiä yhtäkään. Nyt ois kolme kasassa. Ehkä. Yks niistä on satavarma.

Jänskättää saako huomisessa ultrassa tietää, tarviiko pojan nimiä miettiäkään (tytöllehän on ollut valmiina jo vuosia).

Ilmeisesti ei tarvitse miettiä pojan nimiä :grin
 
Me ollaan jo päätetty meän pojalle koko nimi. Toivottavasti on myös hänen näköinen. Haluaisin jo päästä laittamaan sen ku oon niin innoissaan ku hyvän nimen löytäny ja sopii hyvin myös veljien nimiin :grin
 
Meillä oli mietittynä jo neljävuotta sitten kun tiedettiin että tyttö tulee niin nimi pojalle. Ja sitten olikin keksimistä tytön nimessä. Haluttiin että tytön nimi alkaa samalla alkukirjaimella kuin pojan nimi mahdollisesti juuri sen takia että joskus jos tulee poika on meidän lapsilla samalla kirjaimella alkavat nimet ja muutenkin saman tyyliset. Nyt ollaan edelleen samaa mieltä pojan nimestä että se annetaan nyt kerta poika tulossa. Nimi tulee olemaan isäni nimi ja toinen nimi tulee mieheni suvusta ja on mieheni toinen nimi. Ollaan mietitty että annetaanko kolmas nimi pojalle mutta tytöllämmekin on kaksi nimeä.
 
me alettiin vasta miettimään tytölle nimiä, toinen nimistä tulee olemaan ainakin turkkilainen :)
 
Me ei olla nimiä vielä yhdessä mietitty. Tuntuu vielä jotenkin kaukaiselta. Kuopukselle oli mulla mielessä hyvä nimi jos olisi ollut poika että ehkä esitän sitä miehelle. Tytöllekin mulla olisi ehkä nimi mielessä.

Täytyy tätä miettiä sitten myöhemmin.
Sukunimi tulee miehen koska mulla on edelleen käytössä exäni ja lapseni ovat myös samannimisiä. Vanhaa os nimeäni en halua käyttöön enää.
 
Mulla on tytön nimi ollut valmiina jo monta vuotta, ja se annetaan jos tulee tyttö. Alkuun mies ei tästä nimestä oikein lämmennyt, mutta nyt on alkanut siitä tykätä. Pojan nimi onkin sitten hankalampi. Käytiin miehen kanssa kalenterin nimet yhdessä läpi ja listalle jäi viisi nimeä jotka "on ihan ok" molemmista.(En itse halua mitään kovin yleistä nimeä kun oon päiväkodissa töissä.) Toiseksi nimeksi pojalle tulee miehen toinen nimi, kun heillä suvussa kulkee ja oman isänikin suvussa on sama.
Sukunimeksi tulee kuitenkin miehen nimi (vaikka naimiisiin ollaankin menossa ja pidän omani), jo lähinnä siitä syystä että miehen nimi on harvinaisempi ja omani on todella yleinen.
Mutta etunimien määrästä väännämme vielä kättä, kun mies tahtoo kolme ja minusta kaksikin riittäisi...
 
Meillä oli esikoisen kohdalla 2. ja 3. nimi valmiina, mutta emme millään keksineet siihen sitä 1. nimeä, joten kahteen nimeen päädyttiin. Nyt varmastikin sama juttu. Mulla jo molemmat nimet mielessä, mutta vielä ei olla sen kummemmin niistä keskusteltu. Kerran vain kysyi, että onko mulla jo nimi vamiina ja vastasin, että ehdotus olisi. (Ei oltu silloin kahdestaan, joten sen enempää ei asiasta siinä tilanteessa pystytty juttelemaan...)
 
Meillä esikoinen on päättänyt heti, kun raskaudesta kerrottiin, että vauva on tyttö ja sen nimeksi tulee Helmi. Ollaan yritetty saada hänet ymmärtämään, että vauva voi kyllä olla poikakin. Nyt viime viikolla vähän jo hyväksyi ajatuksen, että vauva tosiaan voi olla poikakin. Sanoi sitten, että no kutsutaan sitä sitten toistaiseksi Kekeksi, kun hänen mielestään Keke voi olla yhtä hyvin tytön tai pojan nimi ja mietitään oikea nimi sitten, kun se vauva syntyy. Tosin jos se on tyttö, niin sitten se on Helmi. :D :D

Miehen kanssa ollaan nimistä hieman puhuttu, mutta kuten esikoisenkin kohdalla mietitään nimeä tarkemmin vasta sitten kun pieni on syntynyt. Kriteerit (miehen asettamat) kuitenkin ovat, että kaksi nimeä, joista jälkimmäinen ruotsinkielinen, kuten miehen kaikille sisaruksillakin. Miehen isänpuolen suku siis ruotsinkielisiä. Ja etunimi sellainen, että kaikilla meidän perheessä on eri nimikirjaimet. Nimi ei siis voi alkaa kirjaimilla L, M tai S.
 
Blommai, mulla on sama ajatus että vähintään lasten nimien täytyy alkaa eri kirjaimmilla. On sitten helpompi nimikoida tavaroita. :wink
Tosin saa nähdä, nyt ykkösnimivaihtoehto pojalle ja tytölle alkaa samalla kirjaimella, joten jos haluan pitää tuosta kiinni ja (joskus tuleva) kakkonen on eri sukupuolta, pitää keksiä toinen nimi. Mutta siihen nyt on vielä niin paljon aikaa ja monta jossia matkassa.
 
Me ei olla paljoo nimiä vielä mietitty vaikka helpottu ru:n jälkee sillä ettei tarvii ainakaan pojalle nimeä miettiä. :)
Mietin alkuraskaudessa et tytölle on tosi helppo keksiä ja tulee monta hyvää vaihtoehtoa olemaan. Nyt sit en kuitenkaa oikee mitää tarpeeks kivaa nimeä oo löytänyt! :grin

Miehelle annoin selattavaks yks ilta kalenterin että selais tyttöjen nimet läpi ja sanois jos tulis mieluinen vastaa mut ei kuulemma tullu yhtäkään! :banghead:
Jäi sit nimien miettiminen siihen ku alko ottaa päähän ettei toinen viitsi osallistu ollenkaan.
 
Takaisin
Top