Nimet pienokaisille !

Täällä vaan puhutaan kummeista, vaikka otsikkona oli kertoa lapselle nimi :joyful: Minun ja mun mieheni etunimi alkaa J-kirjaimella, joten ollaan lapsellekin ajateltu samalla kirjaimella alkavaa nimeä. Mieheni haluaa, että poika lapsen nimi olisi samantapainen kuin omansaki, mikä on mulle ihan fine. Ollaan pojalle ajateltu Jaakkoa ja tytölle Josefiinaa.

Ja sit kummiudesta, ajateltiin meidän molempien vanhimmat sisarukset pyytää kummeiksi ja sitten myös parhaimmat kaverit. Eli kummiehdokkaita olisi neljä (:
 
Aiemman lapsen kummeina on kolme ystävää. Ja samoin ystäviä haluan tällekin vauvalle kummeiksi. Kun meidän vanhempien sisarukset on joka tapauksessa tekemisissä ja niillä on jo eri nimikkeet kaikille lapsille (tädit ja enot) niin haluan kummeiksi eri ystäviä. Sit jokaisella lapsella on oikeesti ns. korvamerkittyjä omia aikuisia, joita ei tavallaan jaeta muiden sisarusten kanssa.

Haluaisin jo nyt paljastaa nimen läheisille mutta mies haluaa aina odottaa ristiäisiin. Sisarukset saa kuulla nimen heti syntymän jälkeen, niinku viimeksikin.

Haluan että etunimi on niin kiva, etten heti rupea käyttämään sitä jotain lempinimi-väännöstä. Eli tyyliin jos olis Lauri, niin kutsuisin kuitenkin Late-nimellä joten silloin ristisin suoraan Lateksi.
Toinen nimi tulee aina rakkaalta sukulaiselta. Kolmatta nimeä en halua.
 
Meillä kaikilla kolmella ipanalla on S-kirjaimella alkavat nimet, joten uskoisin tälle neljännellekin tulevan. Muilla on kaksi etunimeä, mutta nyt olen miettinyt jos tulisikin kolme. Olisi yksi nimi (tytölle sekä pojalle) minkä haluaisin toiseksi nimeksi, mutta ne jotenkin vaatii vielä sen kolmannen perään, ei muuten soinnu oikein mielestäni Ei kyllä olla miehen kanssa keskusteltu sen tarkemmin nimistä, joten täytyy varmaan hänenkin mielipidettä kuunnella
 
Nakkertton sanoi:
Joskus mummon vanhempien haudalla käydessä, mielessäni mietin, että jos joskus lapsia saan haluaisin antaa heidän ensimmäiset nimet omille lapsilleni ensimmäisiksi nimiksi. Mies ei niinkään lämmennyt kun viikonloppuna otin puheeksi nämä nimet. Onhan tässä vielä aikaa pehmitellä tuota miestä.
Click to expand...

Me nimettiin ensimmäin juuri siksi jota olin aina ajatellut, ettei ainakaan.. (mikä lie aivopieru) kirjoitusasu vaan on eri. Toisen kohdalla aloin ajoissa kutsumaan haluamallani nimellä. Kyllä siihen isäntä tottui ! :-)
 
Meidän perheessä kaikilla (5) on oma alkukirjain. Tulokkaan kirjain tuntuisi olevan N tai E. Pojalle on jo vahva ehdokas. Tytölle pitkä liuta josta karsia..

Nyt on tytöllekin vahva ehdokas! Ja ylläri, sen alkukirjain onkin B :-)
 
Muokattu viimeksi:
Aikookos muut mennä ristiäisten yhteydessä naimisiin? Onko joku menny tai ollu vastaavassa tilaisuudessa mukana?
 
Mie oisin esikoisen aikaan halunnu et oltas samalla menty naimisiin, mut mies hannas vastaan. Toisen kohalla en ees viittiny kysyy. Mut ei menny kun 5kk toisen ristiäisistä, niin mentiin kirkossa naimisiin. En oo päässy osalliseks tuollaisesta tapahtumasta, mut mie kyllä tykkään ideasta järjestää samalla ristiäiset ja naimisiin meno. Ootteko mira83, aatelleet että meette?
 
Mun veli ja sen vaimo meni naimisiin nuorimman lapsensa ristiäisissä :) En muista kertoivatko siitä etukäteen, tosin mä tiesin, kun olin niiden hääkuvauksessa mukana (oli samana päivänä ennen ristiäisiä), yrittämässä kiinnittää lasten katseita samaan suuntaan :grin Samoin mun serkku ja sen mies meni niiden lapsen ristiäisissä naimisiin, siitä eivät tainneet kertoa etukäteen, vaan kaikille tuli yllätyksenä :)
 
Myös minun serkku meni keskimmäisen lapsen ristiäisissä naimisiin. Kertoivat jo hyvissä ajoin raskauden puolivälissä, jos kaikki menee hyvin niin häitä samalla vietetään. Suurehkot kirkkohäät oli.
 
Pojalle on etunimi valmiina ja tytöllekin luultavasti. Tällä nuorimmaisella joka on tyttö on 3 nimeä joista kaikista tykkään tosi paljon, jo raskausaikana etunimi tuli mieleen heti ja se ei sitten vaihtunut mihinkään. Pojalla on 2 nimeä. Samalla kaavalla mennään tytölle 3 nimeä ja pojalle 2 :)
Kummit on vielä hakusessa kun molempien sisarukset on jo "käytetty" ja kavereista ei oikein löydy sellaisia joita haluaisi kummeiksi pyytää.
 
Mustakin tuo ristiäiset ja häät oli houkutteleva idea. Kuitenkin päädyimme menee naimisiin raskauden puolivälissä. Siihen vaikutti äitini mielipide, joka oli, että et jaksa sen pienen kanssa mitään järjestää, järjestä etukäteen. Meillä oli siis alunperin suunniteltu suuret häät kesän lopulle, mut pikkuinen ilmoitti tulostaan ja la olis ollut vaan pari viikkoa ennen häitä. Onneksi kuuntelin äitiäni. Kun ristiäiset lopulta olivat, olin aivan poikki. Jouduin kutsumaan anoppini luokseni hätiin jo viikkoa ennen ristiäisiä, että sain vaan hetken nukkua, kun en ollut saanut lapsen syntymän jälkeen. Juhlien järjestämiseksi en jaksanut tehdä yhtään mitään ja minun perheet järjesti kaiken. Tilaisuudessa pillitin vaan enkä olisi jaksanut enempää kun 10-20 vierasta, jotka olivat. Kärsin myös lievästä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tuolloin.
 
Me aateltiin tosiaan mennä ristiäisten yhteydessä naimisiin. Pienet häät pidetään mut saadaan pappi paikalle ja vieraita ei tarvii kutsuu erikseen häitä varten. Ei kai siinä muuta isoo oo kun kirkkoon pitää ottaa yhteyttä kuulutuksia varten, varata paikka ja pappi, ostaa mulle uus mekko ( en haluu naimisiin vanhassa mekossa) ja mulle sormus. Tarjoilutkin on samat kun mitä ois vaan ristiäisissä. Vaihtoehto A mitä suunniteltiin vappuna ennen plussaa oli et maistraatissa nyt tänä kesänä miehen lomalla, vaan vanhemmat paikalle ja oltais menty johonkin ravintolaan syömään ja se olis ollu siinä. Onneks sain miehen pään käännettyä kun sekin on tyytyväinen tähän vaihtoehto B:hen. Alunperin oltais varmaa menty naimisiin viime kesänä vuosi kihlauksesta mut esikoinen sai alkunsa yk 1 niin ei pidetty kun mies ei halunnu tai sano ettei ehdi. En ees ehdottanut sille viimeks sitä ristiäisten yhteydessä, se ois ollu kyllä kesällä mut parin päivän säteellä kihlapäivästä. Noi noin helmikuun häät ja pienellä vaivalla sopii hyvin. Ei mitää hääohjelmaa ja pidetään kirkossa ja seurakuntasalissa ja tarjoilut pitopalvelulta oli viimeksikin ei tarvii siivota eikä leipoo. Niin helpolla vaan kun pääsee.
 
Mira83, tuollaiset ristiäiset+häät kuulostaa siltä, että pystyy pienen kanssa järkkäämäänkin :) kuulostaa mukavalta. En kyllä toista kertaa järjestäis niin isoja häitä kun meidän omat olivat, mut pitihän se koko suuri suku tietty saada paikalle :D
 
Mira83 sanoi:
Varmaa virhe painanta?? Meillä oli aikoinaan tuolla kesäkuun ryhmässä keskustelua kun kännyköillä keskustellaan niin sormet vahingossa sohii...
Click to expand...
Itekin välillä painanu "vanha" kun pitäny tykätä :D hiton pienet nuo namikat..
 
No tuo oli Huli kyllä tabletin omia tekosia. :D jotenkin viime päivinä alkanu skrollaamaan näitä topiceja itsekseen ylöspäin kesken selailun, rasittava lukea mitään.. :yuck: Siinä samalla varmaan lipsahtanu tuo arvio. Täytyy myöntää, etten edes tiennyt tuollaisen arvion olemmassa olostakaan. :grin
 
Ei mitään danski, ihmettelin vaan et mitä tyhmää tossa oli:) Välillä kyllä tökkii tää foorumi, kun tulee useemman kerran nuo vastauksetkin näkyviin :)
 
moony sanoi:
Elokuisista huutelen. :) mulla vähän sama tilanne :/ mulla on ystävä, jonka haluan kummitädiksi. Oon jo vuosia tiennyt että hän tulisi olemaan sellainen. Hänellä kuitenkin on jo neljä kummilasta. Kaikkien kanssa ei edes paljoa tekemissä...(ei kehdannut kieltäytyä pyynnöstä kummiksi?) ja nyt mietin mitä itse teen. En halua laittaa toista vaikeaan tilanteeseen, jollei kummilapsia enempää halua ja jollei vaan kehtaa kieltäytyä... Ja toisaalta mun mielestä mun ei kuulu päättää hänen puolestaan ja jättää kysymättä. Mitä jos näin teen ja mielellään kummina meidän lapselle olisikin? Ja juuri hänet kun haluaisin. Vaikeeta :sad001
Click to expand...
Jennimus sanoi:
Minä haluaisin pyytää mun kaveria, joka oli myös toisena kaasonani helmikuussa. Hänellä on kuitenkin jo ennestään kaksi kummilasta, niin mietin olisko kolmas sit jo liikaa :sad001 nii jotenkin en tiiä kehtaanko kysyä, jos ei sit kehtais kieltäytyä! Ollaan siis kyllä tunnettu vasta vähän päälle pari vuotta, mutta ollaan paljon tekemisissä. Haluaisin yhden ystäväni kummiksi ja nimenomaan sellaisen, jota näen aika paljon, ja tämä on juuri sellainen ystävä!

Toinen on, että hän tykkää tehdä vaatteita, ja tekeekin niitä kummilapsilleen. Entäs jos hän ajattelee, että pyydän häntä kummiksi vain ilmaisten vaatteiden toivossa :eek: Ihana olla näin epävarma! :hilarious:
Click to expand...
Kummius on kunniatehtävä! Meillä on kahdeksan kummilasta ja luulenpa että tähän jäävät. Suurin osa heistä on meille niin rakkaita, kuin omia muksuja, vaikka kolmas omakin on tulon päällä. Kaksi on vähän kaukaisempaa (asuvat kaukana ja harvoin nähdään). Mutta minusta kummilapsetkin ovat rikkaus
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top