Neuvolat & Ultrat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja neppis-
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä saa ajan rakenneultraan vasta ton np-ultran yhteydessä.  Ne ei vissiin luota omiin laskelmiin lasketun ajan suhteen ;)
 
Kiki84 ja Elmiira: Mulle sanoi neuvolantäti että Naistenklinikka menee remppaan maaliskuussa, eli siihen asti toimii normaalisti myös synnytyssairaalana. Sen jälkeen vain isot riskiraskaudet synnyttämään sinne. Mulle tuli ultrakutsu postissa eilen, ja siis nimenomaan Naistenklinikalle. Ultraukset ja labrat hoidetaan siellä normaalisti edelleen. NP-ultra olisi sitten 27.11., siihen asti pitäisi jännittää!
 
Mollamaija: Sullon on sit varmaan laskettu aika suunnilleen sama ku mulla. Mulla on nyt 8+6 ja laskettu aika 15.6 :) Ens viikolla pitäis mulle tulla tonne np-ultraan aika :)
 
käytiin tänään siellä kontrolliultrassa.. alkio oli kasvanu niinku pitiki (edellisen kerran käytiin siis viikko sitte, eli siitä oli kasvanu viikon verran) :) ja sydän myöskin löi :) <3 ainoa vaan et se on tosiaan noin viikolla "pienempi" ku mitä luultiin, eli menkoista laskettuna.. nyt oli eri lääkäri ja seki sano et on saattanu olla vaan hedelmöittyminen myöhemmin :) oli mukava taas nähdä me möykky siellä ruudussa ja nähdä ku pienenpieni sitkeä sydän siellä löi!!! emoticon
 
Meillä oli ensimmäinen neuvola tiistaina (rv9+5) ja siellähän se pieni sydän sykki niinku juna. <3 Eikä onneksi tarvinnut yhtään etsiä, vaan ihan heti kuului kun alettiin kuunnella.
 
Kiinnostaako teidän miehiä tulla ultriin ja neuvoloihin mukaan? Edellisen raskauden aikana mies ramppas kaikessa mahdollisessa mukana, nyt ei tunnu mikään kiinnostavan =(
 
Meillä on maanantaina ensimmäinen neuvola. Ja kyllä miuta jo pikkasen jännittää! En tiiä miten maltan oottaa maanantaihin asti... <3 
 
elpenor; meillä ainaki mies haluaa tulla mukaan ja on todella kiinostunu missä mennään, eteenki ku on ollu kaikenlaista huolta tässä ja kahdessa edellisessä raskaudessa. Esikoista kun odotin nii sovittiin et muualle ei tarvi tulla mukaan ku vaan ultriin, tuntu vaan sillon turhalta sen rampata mukana joka paikassa :) jos se sun miehes ei vaan oo vielä oikeen "tajunnu" et teille ois vauva tulossa :) ite oon huomannu et miehen on todella vaikee välillä tajuta missä mennään tai samaistua yhtää mun tunteisiin ja olotiloihin, koska eihän se sitä lasta kanna, eikä sillä oo raskausoireita, eikä sen tarvi joka hetki kuulostella kroppaasa et onkohan sillä pienellä nyt kaikki hyvin vai ei.. :) ite oon huomannu et parhaiten se pysyy kärryillä ku selvitän sille vähä valiä omia tuntemuksia, esim. aina ku oksettaa, huimaa, turvottaa tai väsyttää ihan loputtomasti :D pysyypähän silläki mielessä se mitä mun kropassa tapahtuu ;)
 
nii ja ehkä kaikkein tärkein on se et kerron sille aina ku mua mietityttää ja huolestuttaa joku asia tässä raskaudessa, keskustelen sen kanssa ja muistan myös kysyä miltä siitä tuntuu :) kahen keskenmenon jälkeen tää raskaus tuntuu ihan nuoralla tanssimiselta ja koko ajan on semmonen olo et pitää varautua pahimpaan.. senki takia mulle on tosi tärkeetä et mun mies tukee mua..
 
elpenor, täällä mies kyllä ultriin ainakin tulee ihan mieluusti mukaan, ja olihan se "tottumuksesta" kuvitellut tulevansa neuvolaankin... Mutta en ite koe tarpeelliseks, että sen nyt tässä tokassa pitäis siellä käydä, kun eihän siellä sille mitään uutta oo. Ehkä sen kerran, kun yhdessä ois sydänääniä kuunneltu, mut sekin "hoidettiin" jo ultrassa, joten tuskin tulee seuraavalle kerralle.

Muuten voin kyllä samaistua tohon "Kiinnostaakohan tota nyt yhtään..." oloon. Meillä siis ennestään piirun vajaa 3v ja liki 20kg painava jäppinen, jolta oon kieltänyt mun alamahan päällä pomppimisen nyt aivan kokonaan jo senkin takia, että se sattuu mua itseäni. Aina jos köllitään jossain yhdessä ja muistutan poikaa varovan äitin mahaa, niin silloin kyllä isi-leijonakin havahtuu ja nappaa ipanan pois mun päältä, eli eiköhän se kuitenkin oo ihan kiinnostunut...

Mut ei se ekastakaan ollu mitenkään hyperinä kaikessa mukana, tai ei sanallisesti sitä osoittanut. Enempi se huolehti sit noista käytännön asioista, kuten taloudesta, asunnosta ja autosta, ja mulle jäi sitten muu hömppäily ;)
 
Meillä isukki tuli esikoista odottaessa mukaan ekaan neuvolaan, kun kuunneltiin sydänäänet ja ultriin tietysti myös. Tässä raskaudessa ajateltiin mennä samoilla, paitsi tokaan neuvolaan tulee tammikuussa, kun meillä on esikoisen 3 v tarkastus siinä samassa, niin helpottaa kun mennään kaikki. Musta on mukavampi käydä neuvolassa yksin, kun eipä se isä siellä juuri mitään tee. Lähinnä musta se terveydenhoitajien yritys saada isä mukaan raskauteen kaikilla kysymyksillä ym. tuntuu jotenkin hassulta. JA niinkin pinnallinen syy myös, että se vaa'alle nouseminen oli ainakin viime raskaudessa ihan tarpeeksi kamalaa ilman yhtä lisäsilmäpariakin. :D (Ei sillä, että mitenkään painoa mieheltä salailisin, mutta on se vaan niin masentavaa nähdä uusia lukemia jo muutenkin.)

Meilläkin tuntuu, että mies huolehtii kyllä pojan rymyämisistä, ettei äitiä ja vauvaa satu, mutta sitten ei jotenkin voi käsittää sitä että oon niin väsynyt kuin oon viimeset pari viikkoa ollut. Vaikkei se suoraa sanokaan, niin tuntuu että taustalta paistaa ajattelu, että käytän vaan raskautta tekosyynä laiskotella ja jättää kotitöitä ym. tekemättä. Juteltiin tästä kyllä pari päivää sitten, ja sen jälkeen on asenne vähän muuttunut. :)
 
Hahhaaah, Somaa, mulla kans käyny pari kertaa mielessä täällä oikeesti tuskaisena jotain leluja lattialta ronkkiessani, että noinkohan mies "uskoo" mun olon tuntuvan tältä, vai kuvitteleeko mun just liioittelevan/keräävän sympatiaa... Tosin samapa se mitä se kuvittelee, mun mielestä on aivan riittävästi että mä oon meistä se, joka joutuu tän etomisen kanssa tulemaan toimeen...
 
täällä eka neuvola oli 29.10. ja ensimmäinen ultra 14.11. :) jännityksella odotellaan ultraa, harmittaa vain kun mies ei pääse ultraan mukaan töiden takia :( neuvolakäynneille on kuitenkin luvannut lähteä mukaan jos vaan töiden myötä pääsee :) viikkoja olis nyt 10+5 ja ultra kun on niin ois 11+1 mutta nuo viikot vielä tarkentuu sitten siellä :) laskettu aika olis täällä 4.6.13
 
Eka neuvola takana. Aikaa siellä vierähti yli 1,5h. Ensin opiskelija selitti kaiken perusteellisesti ja sitten vielä th jutteli lisää- ja itsekin olen kova puhumaan ;) Nyt on sitten lähetteet labroihin ja ultraan tehty. Kova epävarmuus mulla edelleen on (keskenmenoja kaksi koettuna), mutta kai sinnikkäästi odotettava sinne np-ultraan joulukuun alkuun ja sitten viimeistään tiedetään, onko masussa eloa :)
 
Kaiiisa juu, sun kanssa näyttäs olevan samat aikataulut :D

Eikös täällä pitäisi jo pian alkaa tulla ensimmäisiä np/nt-ultrakuulumisia! Innolla jo odottelen. Meillä ko. ultra on tasan kahden viikon päästä. Mietin jo kovasti, että mitähän "keksisin" syyksi olla pois työpaikalta tuolloin aamupäivästä. Ollaan jotenkin töissä niin avoimia, että jos sanon henkilökohtainen meno, niin heti varmasti spekuloivat jotakin... Plaah! Joku parempi selitys olis keksittävä. Sitten kuitenkin aion kertoa pomolle kuulumiset heti ultran jälkeen. Maha alkaa jo sen verran työntyä esiin ja housuja kiristää, että ei voi pitkittää "tunnustusta" np-ultraa pidemmälle.
 
Meille tuli tänään np-ultraan ja rakenneultraan ajat, np on 28.11 eli ei mee enää kauan :D Kauhee oottaminen silti :) Ja rakenneultra onki sit vasta 26.1 :)
 
Mollamaija: Meillä on np-ultra tasan viikon päästä.  Jotenkin nyt jännittää taas vähän enemmän!  Musta tuntuu että se jännittäminen lisääntyy raskaus raskaudelta.  Mun ei onneks tartte keksiä mitään selityksiä töihin kun kotona olen, mutta meillä kompastuskivi näissä asioissa tuppaa olemaan että mihin kummaan lapset saa ultran ajaksi.  Nyt päätettiin sitten hyödyntää kunnan hoitoapupalvelua eli muksut menevät päiväksi päiväkotiin (maksua vastaan tietenkin) ja me vanhemmat päästään paitsi ultraan ja labraan kaikessa rauhassa niin lisäksi käydään vielä ulkona syömässäkin :)  Vähän niin kuin päivätreffit :)

Mua jännittää kyllä sekin miksi tuo laskettu aika sitten muovaantuu. Neuvolan mukaan se olis 8.6., omien laskujen mukaan 10.6. (mihin uskon enemmän ja jonka mukaan mulla tuo tickerkin on)
 
Meillä tänään puol kahdelta eka ultra, jänskättää jo aika paljon :) Mies ei töiden takia pääse mukaan mutta onneksi äitini asuu ihan sairaalan vieressä ja tulee sitten tueksi mukaan :) Ensimmäistä odotellaan ja äidillenikin on ensimmäinen lapsenlapsi niin mukava kun pääsee mukaan näkemään :) Toivottavasti siellä vain olisi kaikki hyvin, itsellä vieläkin niin epätodellinen olo ja koko ajan mietityttää onko siellä oikeasti joku :)
 
Täällä odotellaan malttamattomana ensimmäistä ultraa, se on vasta 27.11. olisin saanut sen edellisen viikon perjantaille mutta kun se ei sopinut niin joutu vähän pidemmälle laittaan :/  

Neuvola/lääkäri on viikon päästä. Mitäs sielä ekassa lääkäri käynnissä tehtiinkään? En enään muista esikoisen ajalta yhtään :P

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top