Neuvola

Lälly sanoi:
Jennyhannele et ole tainnutkaan mainita tuosta sektiosta? Kävit siellä pelkopolilla, mutta eikö siitä ollut loppujen lopuksi apua vai miten teillä päädyttiin tähän? Jos saa siis udella :) Täällä saattaa olla sama edessä.
Click to expand...
Mulla on nyt yks kerta takana pelkopolilla ja kaks edessä. Mut ekalla kerralla jo sanottiin, että eivät pakota ketään alateitse synnyttämään. Mua henkilökohtasesti se käynti ei helpottanut yhtään ja mun paniikkihäiriön kanssa en lähe synnytystä alateitse kokeilemaaan, en vaikka kätilöt tai lääkärit kuinka pelottelis sektioiden vaaroilla. Tähän tulokseen päädyttiin jo jokin aika sitten, en vaan ole täällä sitä kauheesti uskaltanut mainostaa. :)
 
Ymmärrän sun tilanteen oikein hyvin. Mulle sanottiin myös ekalla pelkopoli käynnillä, että Suomessa ketään ei pakoteta synnyttämään alakautta ja saan valita sektion, jos se tuntuu omasta mielestä turvallisemmalta vaihtoehdolta. Mä en ole vielä lyönyt mitään lukkoon, mutta mulla onkin noita käyntejä vielä äpolilla, jossa tätä asiaa puidaan. En usko, että täällä kukaan arvostelee sun valintaasi, tai jos niin tekee voi miettiä omia asenteitaan.
 
Kyllä synnytystapa on jokaisen oma asia, eikä sektiopäätöksen pitäis olla mikään arvostelun aihe! Mä oon itse todennut näiden foorumikeskustelujen jälkeen, etten ymmärrä, millaista synnytyspelko on - mitenpä siis voisinkaan arvostella näitä päätöksiä? Eiköhän tärkeintä ole, että äiti ja vauva voi hyvin, ja saat synnytyksestä itselles arvokkaan (ja mieluisan) kokemuksen. Saadaanpahan sitten toivon mukaan synnytystarinoissa tämäkin aspekti mukaan! :)
 
Samaa mieltä olen kuin Mantunen ja Lälly, ettei kenenkään pitäisi arvostella tai tuomita toisen synnytystapaa. Me ollaan kaikki kuitenkin yksilöitä ja mikä toista pelottaa, on toiselle turvallisempi eikä sitä voi verrata mitenkään keskenään. Esimerkiksi mua pelottaa sektio ihan hirveesti ja toivon että saisin synnyttää alateitse, ei se minusta tee kuitenkaan sektion vastustajaa tai että alkaisin muiden sektiovalintaa jotenkin tuomitsemaan. Synnytyksessä on musta tärkeää että äidillä on turvallinen olo.:)
 
Toivottavasti kaikilla sujuu synnytykset ilman hurjempia kommelluksia. Itseä jänskättää miten tää toinen menee, kun eka oli aika nopea ja vaivaton, niin toinen saattaa olla vieläkin nopeampi. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulee eteen. Koitan ottaa kaikki vaihtoehdot avoimesti huomioon. Olin eilen neuvolassa ja SF-mitta unohtui näköjään kokonaan ottaa. Massu kasvaa valtavaa vauhtia. Onneksi on pian loma :) sitä odotellessa.
 
Kiitos ihanaiset naiset! Tuntuu helpottavalta kuulla, että täällä ei tuomita. Mulla esim mummi ja oma äiti pyörittelee silimiään tän päätöksen johdosta. Heidän mielipide asiaan on, että jokaisen naisen tulisi edes yrittää alatiesynnytystä eikä vaatia "turhaa" leikkausta omien pelkojen takia. Mua ei oikeastaan edes itse se synnyttäminen niin pelota, vaan se paniikkihäiriön mahdollisuus ja todennäköisyys kun mulla se usein kipu ja stressitilassa laukeaa. Eikä se oo todellakaan leikin asia silloin, kun pitäs lasta maailmaan saatella. Mulla siis lähes aina lähtee kohtauksen aikana taju ja tilannetaju täysin, eikä se mene edes hetkessä ohi. Joten riski kesken ponnistusvaiheen sille on liian suuri. Onneksi kätilö jonka kanssa tästä puhuin, oli samaa mieltä mun kanssa. Ens käynnillä onkin sit jo eri lääkäri, ni vähän jännittää ettei sieltä sit tuu just sellasta käännyttäjää vastaan.
 
Mä kävin myös perhevalmennuksessa, yksin kun mies oli töissä. Samat tiedot oltiin katsottu jo netistä ja ne siellä näytti vaan hus:sin valmiita videoita ja itsestäänselvyyksiä kertoi. Alle 30 min jälkeen olin jo valmis lähtemään mutten kehdannut. Seuraavalla kerralla en paikalle enää mennyt. Miten muuten tuo sairaalassa olo synnytyksen jälkeen ? Mikä on minimiaika ollut esikoisen jälkeen? Itse vihaan sairaaloita ja sitä ruokaa yms. Tammikuussa olin tiputuksessa nestehukan jälkeen ja Lähdin itse kahden päivän jälkeen kun tuntui koko touhu niin turhalta ja kaikki oli niin hidasta. Lääkäri käski aloittaa tipan niin kesti 4 tuntia ennen kuin hoitajat tulivat sen laittamaan.....
Jos ei perhehuonetta tulla saamaan ja pistävät miehen kotiin niin Tiedän jo että toisena päivänä oon jo niin kypsä siihen ja haluan kotiin omaan rauhaan. Ja en tosiaan pelkää sanoa näitä mielipiteitä suoraan hoitajille mikä miestä kuulemma hävettää. Mä en vaan koe oloani turvalliseksi sairaalassa vaan haluan kotiin aina sieltä.
 
Mutikkakeitto jos vauvan ja äidin voinnissa ei ole mitään huolestuttavaa, niin ensisynnyttäkin saattaa päästä jo parin päivän päästä kotiin. En tiedä voiko aiemminkin?Me päästiin kotiin vauvan ollessa parin vuorokauden ikäinen.
 
Vähänkö ikävää Jennyhannele jos lähipiirissä tuomitaan sun päätös sektiosta. Mulla taas kaikki kysyy, että kai sä nyt meet tällä kertaa suoraan sektioon :grin Mä veikkaan, että lääkärit yrittää kyllä käännyttää sektion haluavaa viimeiseen asti, mutta se lopullinen päätös kun ei ole kenenkään muun kuin odottavan äidin tehtävissä.
 
Ainakin PHKS:ssä kotiutuu aikaisintaan vauvan ollessa 2 vrk ikäinen. Keskiarvo ensisynnyttäjän kotiutumisajassa on 3-4 päivää.
 
Mä olin esikoisen kans 6 piiiiiiitkää päivää sairaalassa.
Sen takia siis oli pitkiä kun pyysin vauvalle maitoa kun sanoin ettei itseltä tule ja siihen vaan tökerösti todettiin et jokaiselta tulee maitoa.
Vauva siis huusi jatkuvaa huutoa ja pelkäsin kotiinkin lähteä kun toinen vaan huusi mutta kotona lykkäsin korvikkeet pulloon ja sen jälkeen en huutoa kuullu.

Keskimmäisestä ja kolmannestaki olin 3pv ku mitattiin niitä vauvan sokereita.
Neuvolasta sanoivat et nykyään otetaan joku erilainen verikoe vauvalta ja 2pv päästä sais jo kotiutusluvan..
Tällä hetkellä silti tuntuu että voisin kysästä voinko jäädä sairaalaan viikoks suttaamaan ettei tarvis kotia lähtee..
Vihaan niit jälkivuotoi ja viimeks mulla vuosi ku häränkurkust 8 viikon ajan..
 
Me oltiin ekasta sairaalassa vaan 1,5 vrk syntymän jälkeen. Syntyi silleen yöllä että tavallaan toisena sairaalapäivänä kotiutettiin. Mutta sit kävi ilmi että mut oli paikattu vähän huolimattomasti ja lähtö oli ehkä turhankin hätäinen. Nyt toivoisin, että kotiutetaan vasta kun kaikki on varmasti hyvin. Vähän jäi sellainen fiilis viime kerrasta että huone piti saada äkkiä vapaaksi seuraavalle.

jennyhannele: se että sä oot asiaa miettiny ja valitset teidän kannalta parhaan ratkaisun, on tärkeintä ja osoittaa myös vastuun kantamisesta. Mua itseäni pelottaa enemmän just sektion mahdollisuus, en oikeen edes osaa sanoa miksi.
 
ve22 sanoi:
jennyhannele: se että sä oot asiaa miettiny ja valitset teidän kannalta parhaan ratkaisun, on tärkeintä ja osoittaa myös vastuun kantamisesta. Mua itseäni pelottaa enemmän just sektion mahdollisuus, en oikeen edes osaa sanoa miksi.
Click to expand...

Ve kyllä kirjotti tässä hienosti sen, mitä oisin itekki halunnu sanoa, en vaan osannu! Mua myös pelottaa sektio enemmän, mutta mulla onki takana kaks alatie synnytystä, joista varsinki jälkimmäinen oli "helppo" kokemus, niin se varmaan osaltaan sitte luo tätä leikkaus pelkoa + sitte se, että mua ei oo ikinä leikattu eikä epiduraalia tai spinaalia laitettu ku mua vähä kammoksuttaa neulat...:rolleyes:
 
Miten muuten nämä neuvola käynnit, missäs vaiheessa niitä rupes tulemaan tiheämmin?:confused: ku mä en muista yhtään! Jonkulainen mielikuva ois että rv36 eteenpäin kerran viikossa mutta muuta en muistakaa...
 
Mkm, Mun muistaakseni tais neuvolatäti sanoa viimekerralla, että rv34 eteenpäin kahden viikon välein ja rv 38 kerta viikkoon. Tiedä sitten miten neuvolakohtaista toikin :D
 
Tuo passais kyllä ihan hyvin että alkas vähä myöhemmin nuo tiheät käynnit :) miten se oli sitte se toinen lääkäri neuvola? Oliko se joskus rv36 lähettyvillä..? Mulle on vissiin iskeny raskaus dementia ihan kunnolla...:D
 
Miul on nyt neuvoloitten väli 3 vko ja seuraava väli on vaan 2 vko :o eli rv27, 30 ja 32 neuvolat..
 
Mul ollu kk välein neuvola. Nyt seuraavast kerrast jolloin isyyden tunnistus, niin 2vkoa seuraavaan, sit vkol 35 lääkärineuvola.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top