Mulla tehtiin esikoisen raskaudessa alakautta ultrat rv 7, 9 ja 12, muuten vatsan päältä paitsi kerran, kun kävin supistusten vuoksi päivystyksessä ja halusivat nähdä kohdunsuun tarkemmin. Nyt tässä raskaudessa mulla olikin eka ultra vasta tää np-ultra ja aluks katsottiin alakautta, mutta vauva oli sellaisessa asennossa että nähtiin kuitenkin paremmin vatsan päältä.
Mulla ei jostain syystä oo koskaan ollut oikein mitään näitä sisätutkimuksia vastaan, ei siis haittaa vaikka ronkittaisiin kuinka ja paljon :D Nojoo, eihän siitä nyt nauti, mutta kai se sitten vaan on kun on tullut ihan pienestä asti ravattua useita kertoja vuodessa lääkärissä tutkittavana (ei nyt tietenkään silloin sisätutkimuksissa, mutta kuitenkin) ykköstyypin diabeteksen takia, niin luotto ja sellainen tottumus ties mihin kokeisiin ja tutkailuihin on muodostunut niin lujaksi ettei oikeastaan mikään hätkähdytä enää. Eikä haittaa sekään, vaikka siinä olisi koko kööri opiskelijoita mukana. Esikoista odottaessa mies oli melkein kaikissa ultrissa/tutkimuksissa mukana (joita niitäkin tämän perussairauden vuoksi on paljon), ja enemmän häntä tuntui kiusaannuttavan jos alakautta katsottiin jotain. Ihan hienosti selvisi kuitenkin :D Nyt np-ultrassa oli jo kuin ei mitään, vaikka siinä oli lääkärin lisäksikin vielä kolme kätilöopiskelijaa ihmettelemässä.
Näiden opiskelijoiden suhteen koen asian niin, että käytännön kokemuksestahan sitä parhaiten oppii. Siis että saa olla mukana/tekemässä tutkimuksia niin raskauden seurannassa kuin sitten synnytyksessäkin, se on kuitenkin tosi tärkeää jotta saadaan ammattitaitoista porukkaa aikanaan lisää.