Neuvola- ja ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tiina^
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tänään oli se rakenneultra aamulla ja koko loppupäivän olen viettänyt onnen sekaisessa pöllyssä. Kaikki oli hyvin ja kasvu oli yhä viikkoihin nähden oikeaa. Saimme tietää odottavamme poikaa (ei siis enempää prinsessoja) ja se aloitti tunnemyräkän.

Aluksi suuri onni, sillä miehelleni pojan saaminen on ollut toiveena pitkään. Sitten iski pelko, kun kuulun veriryhmän puolesta riskiryhmään ja meidän suvussa vain tytöillä on ollut negatiivinen resustekijä ja pojat ovat olleet positiivisia, niin näen nyt painajaisia vasta-aineista. Onneksi neuvola kahden viikon kuluttua ja pääsen taas huojentamaan itseäni sinne. Ja sitten taas onni, että onneksi en keskeyttänyt tätä raskautta, vaikka sitä mietinkin. Mutta jossain taka-alalla oli silloin ajatus, että mitä jos se on se poika... Ja vaikka tyttöä toivoin, niin olisin varmasti (ikävä näin sanoa) ollut pettynyt, jos se olisi ollut tyttö. Jotenkin raskaudesta tuli tänään itselleni entistä toivotumpi ja arvokkaampi. Ja sitten tunnen itseni kamalaksi ihmiseksi, kun annan sukupuolen vaikuttaa itseeni noin paljon.
 
Viimeinkin tämä päivä koitti!!!!

Rakenneultra onnistuneesti takana. Minulla on istukka täysin etuseinässä, joten sen vuoksi niitä liikkeitä ei tunnu. Näin olin jo arvellutkin, koska aiemmista raskauksista liikkeet tuntuivat aivan eri tavalla.

Ultrassa vauva oli aivan oudossa asennossa ja istukkakin vaikeutti näkyvyyttä jonkin verran. Lopulta kaikki mitat selvisi hyvin, vaikka itse en kuvasta vauvaa kovinkaan selvästi erottanut. Lopulta vauva liikkui parempaan asentoon ja näkyi paremmin. Täysin selvästi näytti myös pippelinsä, josta ei voinut edes äiti erehtyä. 

Kolmas poika siis tulossa tähän perheeseen aivan niinkuin olen koko ajan ajatellutkin. Toki vielä eilen vilkuilin vaaleanpunaisia vaatteita, mutta olin kuitenkin melko varma pojasta.
 
Kai sitä voisi vielä tännekkin kirjoittaa, meillä oli siis eilen rakenneultra ja kaikki oli kunnossa <3 Sukupuoltakin kysyttiin, ei voinut tietenkään 100 % luvata, mutta ei siellä jalkojen välissä mitään roikkunut, nähtävissä ehkä pikemminkin häpyluu, joten tyttöä odotellaan! :) Ultraus kesti yhteensä tunnin, kun vauva oli niin vilkas, ettei meinannut antaa itsestään kunnon mittoja, tässä ultrauksen välissä mun piti vähän pomppia, että saatiin vauva eri asentoon. Ihana kokemus ja saatiin tosiaan ihastella tuota masukkia ruudulla tunnin verran. Istukka mulla kanssa etuseinämässä vasemmalla puolella, ihmekkös olen vain liikkeitä oik. puolelle tuntenut :) Ensi viikolla olis sitten jo neuvola!
 
Kiitos IhanUus, minustakin tuo on aika liikkis-kuva! Oli mukava ultraaja kun hoksasi tuollaisen napata meille.

Tänään tapasin neuvolassa viimein ihkaoman hoitajani, mukava oli ja kyseli koulutuksesta lähtien kaikkea. Sydänääniä kuunneltiin pitkään ja hartaasti, kuulosti ihan hevosen laukalta välillä. Sain todistuksen KELAa vasten ja töissä sit meidän henkilöstöpäällikölle kerroin uutiset, että voidaan katsoa nämä käytännön jutut myös täällä töissä.

Tietääkö joku toisella tai kolmannella kierroksella olija miten sen isäkuukauden kanssa pitää toimia vanhempainrahakauden lopussa? Sen voi pitää myöhemminkin (esim mun vuosilomien jälkeen), mutta lyhentääkö se siis 12 päivää vanhempainrahakautta jos minä pidän sen itse muuten? Saako isä tuon kuukauden (36 pv) lisäksi pitää työstään "isyysloman" syntymän tienoilla, vai sisältyykö se tuohon. Voi vitsi mä oon niin kujalla.
 
Rakenneultra vahvisti sen mitä osattiin jo odottaakin eli toinen poika tuloillaan. Kaveri esitteli paikkansa jo ennen kuin sitä tietoa edes kätilö alkoi etsimään. Kamalan vilkas pikkuinen siellä oli, kätilö ihan kehuskeli pienen jalkatyöskentelyä. Saatiin tosi kiva kuva pienen jalasta missä näkyi 5 varvasta :D Kaikki oli niin kuin pitikin.
Ensi viikolla sitten neuvola ja sitten alkaakin taistelu ja hiustenrepiminen kelan papereiden täytön kanssa.
 
Maddela, isyysloma 18 pv on erikseen ja silloin äiti & isä voivat olla vapaalla yhtä aikaa. Isäkuukausi (36 pv) on sen päälle ja sisältää siis nuo 12 pv vanhempainvapaan lopusta eli sen verran lyhentää sun vanhempainvapaata. Isäkuukaudesta on ilmoitettava 2 kk ennen kuin vanhempainvapaa päättyy (pitää huomioida myös ne 12 pv, jotka isä pitää) ja silloin on myös ilmoitettava jos isäkuukauden haluaa siirtää eli pitää myöhemmin (6 kk:n sisällä pidettävä). Mutta nythän on vireillä muutos, että ensi vuoden alusta ei enää olisi erikseen Isyysvapaata ja isäkuukauttavaan isällä olisi mahdollisuus 54 pvn vapaaseen, josta 18 pv voisi pitää yhtäaikaa äidin kanssa. Samoin enää ei isän tarvitsisi pitää vanhempainvapaan 12 viimeistä päivää eli tuo monimutkaisuus poistuisi. Tosin en tiedä koskisiko tuo muutos sitten vielä meitä kun jäämme äitiyslomalle jo tämän vuoden puolella, pitääkin ottaa tuosta vielä selvää.
 
Mahtavaa. Kiitos kesä75 koukeroiden suomennoksesta, olin siis ymmärtänyt ihan oikein. Toivotaan, että hyvältä kuulostava muutos tulee koskemaan meitäkin, vaikka hakemus pannaan vireille jo nyt. Isän vapaiden määrähän pysyisi samana, mutta olisi tosiaan yksinkertaisempaa ajatella. Lyheneeköhän vanhempainvapaa 12 päivällä, vai paraneeko etuuden määrä sen verran uudistuksen myötä?
 
meidän esikoinen synty 04/2011, ukko piti sen 3 vkoa isyyslomaan heti syntymästä. 
isäkuukausi on se, että mies pitää sen 12 vrk sun vanhempainvapaata, siis kaks vipaa viikkoa ja saa siihen päälle niitä päiviä niin, että isäkuukausi kestää 6vkoa.
mä olin ite vuosilomalla ku mies piti isäkuukauden.

ja kelan sivuilla tai kelakertun sivuilla luki, että ne isät saa tuon 54 päivää (jos muutos tulee voimaan), jos oikeus vanhempainvapaaseen yms alkaa aikaisintaan 1.1.2013.. ja mehän kaikki jäädään tän vuoden puolella jo äitiyslomalle.
--> http://keskustelu.suomi24.fi/node/10790014
 
Hei hoi, täälläkin rakenneulta takana ja kaikki kunnossa. Oli kyllä taas huojentavaa nähdä, että pikkuisella on kaikki oikeilla paikoillaan ja rakenteet kunnossa. Harmi, että osalle on sattunut tylyn kuuloisia ultraajia, kun itsellä sekä esikoisen että nyt tämän toisen ultranneet ovat koko ajan selittäneet mitä ruudulla näkyy. Ei ole tarvinnut itse siinä arvailla tai huolestua mistään. :) Ultra tehtiin viikoilla 21+1 ja painoarvioksi saatiin 440g. Istukka sijaitsee edessä melko ylhäällä, samoin, kuin oli esikoisenkin kanssa, mikä selittää sen, että liikkeet alkoivat tuntua vasta melko myöhään ja lähinnä kyljissä.

Sukupuolta ei haluttu tietää, vaikka lääkäri selvästi antoi mahdollisuuden kysyä. Tosin ollaan miehen kanssa molemmat sitä mieltä, että jossain vaiheessa siellä pippeli vilahti, eli poika olisi tulossa. Myös sykkeet oli viime neuvolassa (19+1) sen oloiset, että poika olisi tulossa. Mutta se selviää sitten joulukuussa! :)

Hemoglobiini on pysynyt ihan hyvänä, noin 130:n tuntumassa ja verenpaineet on meikäläiselle melko normaalit, vaikka toki melko alhaiset (viimeksi 102/60). Painoa on tullut lisää ihan tarpeeksi, ja toivonkin, että ensi kerralla vaaka näyttäisi melko lähelle samoja lukemia, kuin viimeksi. :D
 
8 päivää pitäis viel jaksaa odottaa rakenneultraa.. siitä sit pari viikkoo ni neuvolas katotaan kelan paperit.. jännä ajatella et huomenna on jo puoliväli :)
 
Meillä oli tänään (21+4) vihdoinkin kauan odotettu rakenneultra ja ultrassa kaikki rakenteet näyttivät erittäin hyviltä. Aivot ja kallo olivat komean näköiset ja sydän pumppasi normaalisti. Täytyy kyllä ihmetellä tuota nykyajan tekniikkaa, kun ruudulta näkyy sydämen virtaukset eri väreillä kuvattuna yms. komeeta. Siinävaiheessa kun kätilö ilmoitti että mahassa on terve nuori herra, meinasin purskahtaa itkuun onnesta ja silmät alkoi vuotamaan. Isäntä on niin kovasti odottanut että saisi pojan.

Olin niin onnesta soikeana kun lähdettiin pois ultrasta että törmäsin odotusaulassa sellaiseen tietokoneeseen missä voi tehdä itse ilmottautumisen. :D Selittelin siinä vastaanoton tädeille että taidan olla vähän onnesta sekaisin kun en enää näekkään mitään. :)

Kokeilen jos osaisin liittää tähän pari kuvaa mitä saatiin ultrasta mukaamme...

 
Rakenneultra takana ja hyvä mieli jäi. Kaikki elimet on kehittyny hyvin ja kaikki raajat edelleen tallella eikä uusia ole ilmaantunut. Pituus taisi olla jotain 23cm ja painoarvio 450g. Pirteä vaaveli, joka ei oikein tykänny olla ultrattavana; alkoi sellainen venkoilu ja melskaaminen, ettei kätilö meinannut saada kunnon kuvaa. :D Pikku-isäntä olisi ilmeisesti tulossa, joulukuussa se sitten nähdään. Huikeaa ajatella, että seuraavan kerran kun pääsee vaavelia katsomaan, on tämä käsivarsilla vastasyntyneenä... Kaksin, ellei viisinkertaisesti joulun aikaa odotellessa.


 
En tiedä onko joku sinulle jo vastannut tai oletko jo punktiossa käynyt. Itse kävin nuorimman vuoksi istukkabiobsiassa. Tökkäsivät neulan vatsan läpi kohtuun, irroittivat isukasta pieniä "hitusia" ja vetivät neulan pois. Neulan läpi vienti tuntui, taisi enemmän pelottaa että sattuu, kuin se minkä se sitten sattuikaan. Kaksi päviää sain saikkua silloin, ja nuo kaksi päivää vain makasin. Ja odotin tuloksia kromosomeista. Pahin aika oli se odottaminen, neljä viikkoa siihen kaiken kaikkiaan meni, ennen kuin kaikki vastaukset saatiin.

Keskenmenon riski noissa on sen 1% luokkaa, joten kannattaa siihenkin varautua. Meillä meni siltä osin hyvin, että raskaus jatkui :) 

Kannattaa muistaa myös se, että vaikka näytteet olisi otettu hyvin ja olisivat "puhtaat" ja tulokset olisivat hyviä, millään testaamisella/ultraamisella/tutkimisella ei voida antaa 100% takuuta siitä että syntyvä vauva on terve. Jos esim papereissa tai lausunnoissa ym. on jotain mitä ette ymmärrä, muistakaa kysyä lääkäriltä mitä ne tarkoittavat. Äitipoleille voi aina soittaa ja kysyä. Toisaalta, vaikka olisikin ns. jäänyt seulassa kiinni, se ei tarkoita, että välttämättä mitään huolenaihetta olisi. Ehkä minusta on tullut aikaisempien tapahtumien vuoksi pessimistinen, ja suhtaudun nykyään kaikkeen ennemmin varauksella.  Me saimme normaalit kromosomit, silti lapsemme oli sairas ja menehtyi muutaman viikon ikäisenä.
 
Oli rakenneultra tänää, vihdoin ja viimein. Meni ajatukset ihan sekasin ku koko ajan ollu niin vahva tyttöolo ja se men ihan pielee. Jalkojen välistä löyty vehkeet ja vahvasti poikalupaus tuli. Poitsulle tulee pikkuveli. Sitä oon maistellu 11:30 jälkee koko ajan. Omituista ku menin Prismaa sitte ja yritin keksii mitä ostaa vauvalle ku poikien vaatteita on niin iso kasa jo! Ostin sitte Nasulle oman bodyn. Ja Se oli niin pieni body vaik oli 56 cm :D Vilkas pitkäjalkanen kaveri oli. Voi että ku tää nyt tuli ihan todelliseks että mie saan oman uuden pikku ukon <3
 
Tänä aamuna oli rakenneultra ja oikein positiivinen kokemus oli.Ultraaja oli aivan ihana lämminhenkinen nuorehko nainen, jolla oli myös huumorintajua;) Poikahan sielä kellotteli, somasti jalkaterät ristisä, peukku suusa, välistä myös napanuoran kanssa leikitteli:) Painoa oli viikkojen mukaset normaalit lukemat eli 410g. Muutenki kaikki vaikutti varsin hyvältä, eihän se ultrakaan toki läheskään kaikkea kerro, mutta hyvillä mielin nyt jaksaa etiäpäin :) Mulla on istukka etuseinämäsä, joten se on ehkässy nuita Hipon liikkeitten tuntemista, vaan niinpä vaan oon ihan viimisen vkon aikana alkanu tuntea nuo liikkeet. Hipponen loikoili vielä perätilassa, vaan eiköhän tuo kerkiä vielä synnytykseen mennesä kääntyä oikeinpäin, toivottavasti:) Huomisaamuna sitte neuvolakäynti, pitäs nuita Kela-juttuja katella.
 
Neuvolakäynti oli sitte ihan rutiinikeikka. Kela-jutuista ei puhuttu sen enempää, mitä nyt raskaustodistuksen Kelan hakemuksia varten sain käpälääni. No, ossaanpa kyllä itekki lukia ja ettiä tietoja, netistä löytyy:) Huomenahan julkistetaan tuo uus äitiyspakkaus, ja sitä täsä innolla oottelen, hakemuksia viivyttelen mahollisimman pitkään että saisin tuon uuen pakkauksen (se vanha ei kyllä innostanu yhtään seinäänsulautuvan värimaailmansa takia).

Ajan sokerirasitukseen sain syyskuun alkuun, sitähän edeltää 12h paasto, örgh. Hb oli laskenu ihan vähän 110, syön koko ajan lisärautaa. Painoa oli nyt rysähtäny 1.5kk aikana melekeen 3 kg, ja onpa tuo mahaki alkanu tuosta vihdoinki näyttää raskausmahalta (oikiastaan pompsahtanu essiin viimisen vkon aikana). Painonnoususta en saanu mittään negatiivista kommenttia, vaikka ehän mää tuohon tahtiin voi painoa voi kerryttää:D Pistän kasvupyrähdyksen piikkiin ;)

Verenpaineet oli mallikelposet ja Hipposen sydänäänet normaalit 150. Kaikki hyvin siis toistaseksi :) Seuraavaksi onki sitte se sokerirasitus labrassa ja neuvolalääkärillä käynti.
 
Tänään oltiin rakenne ultrassa ja kätilö sai tehdä tosissaan hommia, että sai mitat otettua, kun meidän vaavi päätyi touhuta niin kovasti :D painoarvio 386g ja tänään vkot 20+4 ja mitat vastasivat 21+1. Kaikki näytti normaalilta. Hyvin todennäköisesti tyttöä odotellaan :)
 
Oltiin eilen rakenneultrassa ja siellä kaikki vallan mainiosti! Vauva vastasi viikkoja ja saatiin poikaveikkaus.. Kätilö meinas että olisko tuossa ollu pippeli :D Eli ei mitään varmaa kuitenkaan, pääasia kun kaikki kunnossa! Painoarvio 450g. Nyt voi huokaista helpotuksesta ja suunnata tällä viikolla ostamaan muutama pikkuruinen vaatekappale <3
 
Neuvolakuulumisia 22 + 0 :) Kaikki hyvin. Kohdunpohjan korkeutta mittailtiin ensimmäistä kertaa ja mitaksi saatiin 19,5 cm, että hiukan navan yläpuolella :) Keskikäyrillä mennään. Sydänäänet saatiin hienosti kuuluviin ja pikkuinen siellä kovasti mellasti, syke oli jotain 140 - 150 välillä <3 En tunne kauheesti liikkeitä vielä, jonkinverran päivän aikana, mutta sitten saattaa mennä päivä, etten tunne mitään. Terkka sanoi sen olevan aivan normaalia, eikä liikkeistä kannata todellakaan murehtia, se on niin yksilöllistä :) Mulla kun vielä kohtu taaksepäin kallistuneena ja istukka etuseinämässä vaimentamassa pikkuisen potkuja. Mutta niimpä vaan sydänääniä kuunnellessa alkoi mahassa kauhea mellakka, tunsinkin pari muljahdusta ja terkka sanoi mahan oikein pompanneen :) Hemoglobiini oli laskenut, nyt oli 106, joten lisärautaa piti hakea apteekista. Huomenna tarvii aloittaa sitten raudan syönti! Monivitamiinia syön silti päivittäin, mutta eihän se hemoglobiinia nosta, vaikka rautaa sisältääkin. Painoa oli tullut 4 kg! No, tuossa siis kaikki yhteensä tähän mennessä, eli ihan hyvä kai :) Herkkuja on alkanut tekemään mieli, pitää yrittää vähän rajoittaa, ettei kauheesti paino kuitenkaan nousisi, vaikka lähtöpaino mulla onkin ihan normaali. Sokerirasitukseen ei tarvitse mennä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top