Muille kertominen
- Ketjun aloittaja Tiutiutiu
- Aloituspäivämäärä
Emma93
Näppärä viestien naputtelija
Äippäx5,meillä miehen vanhemmat, lähinnä anoppi on sitä mieltä että yks riittää. Aina kysyy että millon myydään noita vauvan matkasänkyjä ym pois kun niitä ei tarvita. Mies on heidän ainoa lapsi niin hänellä hieman erilainen näkökulma asiaan kuin meillä. Mies ei edes uskalla kertoa kun pelkää vittuilua ja mua ei vois vähempää kiinnostaa hänen äidin mielipide, leppyy kuitenkin ajan myötä vaikka ensireaktio voikin olla järkytys. Omille lähisukulaiselle olen enimmäkseen jo kertonut eli tuo pahin vaan olis edessä päin..
Emma93, miehellä on vaan 1 sisko joten liekkö mun anopilla sama ajautusmaailma kun sun anopilla? Tiedä näistä 
aika sen ja sama mutta onneks oma suvunpuolisko on ihan fiiliksissä uudesta vauvasta (tai ainakin on aina ollut) jahka kerrotaan 
lapset on rikkaus joten en ymmärrä mikä siinä on niin vaikeeta appivanhempieni ymmärtää...
aika sen ja sama mutta onneks oma suvunpuolisko on ihan fiiliksissä uudesta vauvasta (tai ainakin on aina ollut) jahka kerrotaan lapset on rikkaus joten en ymmärrä mikä siinä on niin vaikeeta appivanhempieni ymmärtää...
Emma93
Näppärä viestien naputtelija
Mun tilanteessa anoppi toki ajattelee kaiken muun lisäks terveydellisiä syitä. Mulla on synnynnäinen lonkkavika ja ekan lapsen jälkeen alkoi olla nivel niin kulunut että jouduin lonkan osteotomialeikkaukseen. Tällä siirrettiin tulevia tekonivelleikkauksia myöhemmäks. Jalka katkaistiin lantiosta ja ruuvattiin uuteen asentoon takas kiinni. Alan asiantuntija kirurgit ovat sitä mieltä ettei leikkaus ole mikään este lasten hankinnalle ja jalka todennäköisesti kestää raskauden paljon paremmin kuin ennen leikkausta. Mutta anoppi on kaikkitietävää sorttia joten hän kiven kovaan väittää ettei ne lääkärit mitään tiedä.. :D että tällainen tapaus. Hän on aina olevinaan joka alan asiantuntija. Parempi kun ei vastaan näitä kun hän väittää tietävänsä jostain asiasta jotain vaikka todellisuus onki jotain muuta
Ah. Ihana kuulla, että muillekin sattunut joka alan erityisasiantuntija-anoppi 
Emma93
Näppärä viestien naputtelija
Tänään rohkenin kertomaan anopille vauvauutiset. Hämmästyksekseni olin itse se joka järkyttyi, nimittäin anopin positiivisesta reaktiosta!! Hän on koko ajan antanut negatiivisen kuvan lapsien hankinnasta, mutta vastaanotto oli melko neutraali, suorastaan hieman hymyilevä ja ilahtunut ottaen huomioon hänen puheensa aiheeseen liittyen. Oli jo miehen käytöksestä jotain aavistanut. Eipähän tarvitse enää salailla, viikkoja nyt 11+2 ja vauvan tulo alkaa vähitellen tuntua todellisemmalta :)
Onpas kurjaa, että monen pitää anopin tai muidenkaan reaktioita jännittää, kun asia on itselleen niin tärkeä ja rakas 
Mulle on sattunut todella mukava anoppi, jonka kanssa minulla on hyvin lämpimät ja välittömät välit. Miehelle olikin näyttänyt viikonloppuna pieniä tossuja, että ne kuulemma kaipaisivat käyttäjää :) Anoppi sai vahingossa tietää kesän keskenmenosta ja on ainut sukulainen, joka asiasta tietää ja siitä, että yritämme lasta. Hän varmaan jo aavistaa jotain, sillä vastaan viesteihin parin tunnin viiveellä jatkuvan nukkumisen vuoksi Omalle äidille en ole keskenmenosta tai yrittämisestä kertonut, koska en halua sitä tuskaa hänelle.
Viikon päästä menemme kertomaan anopille ja mun vanhemmille. Omille vanhemmille kertominen jännittää todella paljon, kun tiedän sen olevan todella odotettu, mutta arvaamaton uutinen. Äiti nimittäin epäilee veljen vaimon olevan raskaana eikä minun Mutta äidillä on ollut mummokuumetta jo kauan eikä välillä osaa muusta puhuakaan. Äidillä vielä sopivasti syntymäpäivät ensi viikolla. Appikin varmana ottaa uutisen ilolla vastaan :)
Mulle on sattunut todella mukava anoppi, jonka kanssa minulla on hyvin lämpimät ja välittömät välit. Miehelle olikin näyttänyt viikonloppuna pieniä tossuja, että ne kuulemma kaipaisivat käyttäjää :) Anoppi sai vahingossa tietää kesän keskenmenosta ja on ainut sukulainen, joka asiasta tietää ja siitä, että yritämme lasta. Hän varmaan jo aavistaa jotain, sillä vastaan viesteihin parin tunnin viiveellä jatkuvan nukkumisen vuoksi Omalle äidille en ole keskenmenosta tai yrittämisestä kertonut, koska en halua sitä tuskaa hänelle.Viikon päästä menemme kertomaan anopille ja mun vanhemmille. Omille vanhemmille kertominen jännittää todella paljon, kun tiedän sen olevan todella odotettu, mutta arvaamaton uutinen. Äiti nimittäin epäilee veljen vaimon olevan raskaana eikä minun
Mutta äidillä on ollut mummokuumetta jo kauan eikä välillä osaa muusta puhuakaan. Äidillä vielä sopivasti syntymäpäivät ensi viikolla. Appikin varmana ottaa uutisen ilolla vastaan :)
Muokattu viimeksi:
Iidamariia
Oman äänensä löytänyt
Täälläkin vähän jännittää anopille kertominen. Raskaudesta varmasti on innoissaan, mutta kun kuulee että kaksi ois tulossa niin oletettavasti alkaa kauhea ihmettely että miten me nyt pärjätään ja kauheaa kun se on sitten työlästä jne.. eikä sellaista kauhistelua jaksaisi yhtään kuunnella.
On kyllä paha jos on koira lapsiperheessä, vielä tommonen iso tappajakoira
Mun sisko ja hänen mies otti toisen koiran, niin sen jälkeen heitä kiellettiin menemästä miehen vanhempien mökille koska koiria on kaksi..
Onpas kurjaa, että monen pitää anopin tai muidenkaan reaktioita jännittää, kun asia on itselleen niin tärkeä ja rakas
Viikon päästä menemme kertomaan anopille ja mun vanhemmille. Omille vanhemmille kertominen jännittää todella paljon, kun tiedän sen olevan todella odotettu, mutta arvaamaton uutinen. Äiti nimittäin epäilee veljen vaimon olevan raskaana eikä minun
Kurjaa tosiaan, että niin moni joutuu jännittämään läheisille kertomista. Meillä on kyllä niin, että sekä mun että miehen vanhemmat ovat jo jonkin aikaa vihjailleet ja kyselleet vauvasta (mikä otti tosi paljon päähän vuoden yrityksen ja varsinkin keskenmenon aikaan...). Mun vanhemmat olivat ikionnellisia uutisista, ja joskus puolentoista viikon päästä päästään kertomaan appivanhemmillekin, kun siellä päin reissataan :) Luulisin, että yllättyvät iloisesti!
Meil ei kans miehen puolen lähisukulaiset voi sietää koiria. Meillä on ollut aina koiria ja tulee varmaan olemaan jatkossakin. Tällä hetkellä yksi nuori koira. Meille koirat tosi tärkeä osa elämää ja harrastuksia.
Myö kerrottiin nt-ultran jälkeen miun pikkuveljelle ja äitille ja hänen miehelle. Pikkuveljen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen olivat jo arvanneet tämän asian mutta ite en aikasempaan oo uskaltanut kertoo. Miehen suvulle ei olla vielä kerrottu, hän saa itse päättää millon heille kertoo. Kerroin eilen myös muutamalle kaverille ja he otti asian kyllä tosi ihanasti vastaan. 
Tänään ois mahdollista kertoa miun muillekki sukulaisille joita ei kovin usein nää, mutta en tiedä pitäskö oottaa rakenne-ultraan asti vai ei. Iskälle ajattelin kyllä tänään kertoa kun en sitä varmaan ihan heti uudestaan nää kun asuu niin kaukana. Toisaalta jos tänään kertoo muillekkin niin eipähän tarvitse enää salata.
Tänään ois mahdollista kertoa miun muillekki sukulaisille joita ei kovin usein nää, mutta en tiedä pitäskö oottaa rakenne-ultraan asti vai ei. Iskälle ajattelin kyllä tänään kertoa kun en sitä varmaan ihan heti uudestaan nää kun asuu niin kaukana. Toisaalta jos tänään kertoo muillekkin niin eipähän tarvitse enää salata.
Meillä ei tiedä vielä muut kuin mies ja minä. Tänään viikkoja 11+5 eilen oli nt- ultra joten kyllähän sitä tiesti pitäisi alkaa kertomaan pikku hiljaa.. Aateltiin kyllä ensin kertoa lapsille (6- ja 7 vuotiaat) he varmaan kyllä sitten informoivat eteenpäin mummuille ja muille En kyllä yhtään tiedä miten lapsetkaan suhtautuu. Mulla nämä lapset edellisen miehen kanssa ja tuleva vauveli sitten meidän ensimmäinen yhteinen nykyisen miehen kanssa. Yhdessä ei olla kauan oltu, noin vuoden. Ei kyllä innosta mun vanhemmille kertoa, tiedän että toivovat että enempää lapsia ei tulisi kun kahden edellisen lapsen sain melkein yksin hoitaa kun ex-miestä ei juuri tuon isän rooli kiinnostanut 
Mun äiti on sellainen tyyppi että ensin kaivetaan negatiiviset asiat pöytään ja sitten vasta hyvät. On kyllä kaikissa asioissa sellainen että pitää aluksi pari yötä nukkua ennen kuin todella ymmärtää asian laidan.
Mutta tuntuu silti niin oikealle tämä vauva ja mun uusi mies rakastaa lapsia kuin omiaan ja on enemmän isä niille kuin biologinen isänsä. Miehen vanhemmista en kans yhtään tiedä mitä meinaavat, miehen siskolle kyllä syntynyt vauvoja ja ainakin niistä ovat iloisia olleet. :)
En kyllä yhtään tiedä miten lapsetkaan suhtautuu. Mulla nämä lapset edellisen miehen kanssa ja tuleva vauveli sitten meidän ensimmäinen yhteinen nykyisen miehen kanssa. Yhdessä ei olla kauan oltu, noin vuoden. Ei kyllä innosta mun vanhemmille kertoa, tiedän että toivovat että enempää lapsia ei tulisi kun kahden edellisen lapsen sain melkein yksin hoitaa kun ex-miestä ei juuri tuon isän rooli kiinnostanut Mun äiti on sellainen tyyppi että ensin kaivetaan negatiiviset asiat pöytään ja sitten vasta hyvät. On kyllä kaikissa asioissa sellainen että pitää aluksi pari yötä nukkua ennen kuin todella ymmärtää asian laidan. Mutta tuntuu silti niin oikealle tämä vauva ja mun uusi mies rakastaa lapsia kuin omiaan ja on enemmän isä niille kuin biologinen isänsä. Miehen vanhemmista en kans yhtään tiedä mitä meinaavat, miehen siskolle kyllä syntynyt vauvoja ja ainakin niistä ovat iloisia olleet. :)
Pidättekö turvallisena ajankohtana kertoa laajemmin, kun
a) 12 raskausviikkoa on täynnä
b) 12. raskausviikko on täynnä (eli rv 11 jälkeen)
c) nt-ultra on käyty?
Itsellä jotain noiden välimaastossa [emoji16] meillä NT-ultra on viikolla 11+2, joten varmaan sen jälkeen kerrotaan kyllä sitten niille läheisille ja kavereille, jotka eivät vielä tiedä.
a) 12 raskausviikkoa on täynnä
b) 12. raskausviikko on täynnä (eli rv 11 jälkeen)
c) nt-ultra on käyty?
Itsellä jotain noiden välimaastossa [emoji16] meillä NT-ultra on viikolla 11+2, joten varmaan sen jälkeen kerrotaan kyllä sitten niille läheisille ja kavereille, jotka eivät vielä tiedä.
Mä pidän ehkä tuota nt ultraa käytynä noista vaihtoehdoista jos esim aiemmin ei ole käynyt varhaisultrassa niin eka kerran näkee sitten että oikeasti on elämää
Mulla ei ollut ultria ennen nt ultraa niin välillä kyllä tuntu että onko siellä mahassa mitään vauvaa ja ainakaan elossa olevaa. Mutta kukin tietty tyylillään :)Mä pidän ehkä tuota nt ultraa käytynä noista vaihtoehdoista jos esim aiemmin ei ole käynyt varhaisultrassa niin eka kerran näkee sitten että oikeasti on elämää
Niin, ite tosiaan kävin yksityisellä varhaisultrassa juuri sen vuoksi, että tietää siellä edes jotain olevan
Vastaukseni on C :)