Muille kertominen

Olen parille ystävälle kertonut. Vanhemmille emme ole vielä kertoneet ja ajateltiin sen ensimmäisen ultran jälkeen kertoa.
Pitkältä tuntuu aika siihen ultraan tai itseasiassa vielä ei ole edes aikaa saatu.. Vasta se eka neuvola käynti varattuna ja sieltä ilmeisesti varataan aika ultraan..
 
Esikoisen kanssa oli kaikenlaista säätämistä ettei kukaan vaan arvaa ennen aikojaan: alkoholittomia juomia illanviettoon (valittu sen mukaan missä huomaamattomimmin alkoholittomuudesta mainittu ja illan aikana nyhdin etiketit pois "vahingossa "), tarjoilijan tippaaminen kun toi mulle salaisesta sopimuksesta mehua tilatessani karpalolonkeron, yhdelle kaverille uskoutuminen rapujuhlissa jotta täytti mun snapsilasin aina vedellä jne. Nyt oli niin paljon tilaisuuksia ja muuta jossa oli sopimatonta ruokaa ja juomaa ihan jo joulun takia että ekat kuuli jo viikolla 4, mutta menköön. Jotenkin ei ole energiaa samanlaiseen salailuun kun olosuhteet ovat olleet mitä ovat.
 
Mulla jännittää huominen kun serkkutyttö tulee kylään. En haluaisi vielä kertoa, mutta millä ihmeellä tuon turvotuksen sais piiloon? Masusta näyttää siltä, että olisi jo paljon pidemmällä..
 
Äityli86 sanoi:
Mulla jännittää huominen kun serkkutyttö tulee kylään. En haluaisi vielä kertoa, mutta millä ihmeellä tuon turvotuksen sais piiloon? Masusta näyttää siltä, että olisi jo paljon pidemmällä..
Click to expand...

Minulla on ihan sama ongelma. Huomenna olisi tulossa sukulaisia kahville kun ovat pitkästä aikaa meillä päin käymässä ja maha näyttää samalta kuin esikoisesta kun menin synnyttämään.
Yhtään en vielä haluaisi heille kertoa, kun eivät edes läheisimpiin sukulaisiin kuulu, mutta en keksi millä peittäisin mahan kokonaan.
Paras idea, jonka löysin oli sukkahousut ja ihan tavallinen tunika, joka on löysää mallia ja hieman liian iso. Näyttää siltä että olen vain vähän lihonut. :grin (Milloinkaan muulloin en ikimaailmassa toivoisi, että joku luulee minun lihoneen..)

Ja ajattelin, että sanon jos kysyvät suoraan tai juoksen oksentamaan.
 
Täällä myös sama ongelma. Huomenna pojan 4v synttärit. Mahaa turvottaa. Meinasin ratkaista löysällä tunikalla, mutta ei ole kiva, että luullaan lihoneen :shifty:
 
Hui! Meillä oli miehen veljen perhe illan kylässä, enkä mä tajunnu ollenkaa pukeutua järkevästi :D oon ollu vaan lökäreissä ja t-paidassa, jotka saa mahan näyttämään kyllä hyvän kokoselta! Ei kukaan kyllä sanonu mitään. Ei ne ehkä kehdannu :D
 
Meillä on mun isä ollut kylässä koko viikonlopun (niinkuin lähes kaikki viikonloput) kun hän auttaa talon rakentamisessa. Tänä viikonloppuna on harmittanut erityisen paljon, kun tuleva tuplaukki ei tiedä tulevasta lapsenlapsestaan vielä mitään, ja itse olen ollut tosi huonovointinen ja väsynyt. En vain tohdi vielä kertoa, kun en halua aiheuttaa pettymystä, jos jokin menee pieleen. Mun isä on ihana vanhempi, joka haluaa kaikille vain hyvää ja hänen sydämensä murtuisi, jos jotain sattuisi tulevalle pikkuiselle. Nytkin hän hassuttelee esikoisen kanssa olohuoneessa.
 
Arvon leidit, kyllä masua voi yrittää piilotella mutta monesti raskaus huomataan jostain muusta, niinkuin käytöksestä, olemuksesta ja mulle esikoisen kohdalla sanottiin että näytin vaan "erilaiselle". Varsinkin muut äidit on hyviä bongaamaan. Tärkeintähän olisi että (varsinkin seurueessa ollessa) raskauden keksivä ei kailota sitä ääneen vaan ymmärtää pitää suun kiinni ja kunnioittaa sitä että asia kerrotaan kun halutaan.

Mulle kävi ensimmäisessä raskaudessa niin että pidettiin tuparit ystäville ja siellä yksi pariskunta arvaili kovaan ääneen mm. mun pomon (on siis myös ystävä) kuulleen että onkohan tuo raskaana. :sad001 tästä kyllä pahoitin mieleni ja sanoin suoraan heille että raskaus on alussa ja vain minulla on oikeus päättää milloin tästä kerron kenellekkään ja että olisin halunnut odottaa ensimmäiseen ultraan. Ja että voisiko siitä päätellä ettei asiaa ole julkistettu etten ehkä halunnut asiasta vielä muille puhua. Olivat kyllä pahoillaan. Noh raskaushan meni kesken ja voitte arvata fiiliksen kun siitä heille viestillä ilmoitin. Taisivat viimeistään silloin ymmärtää yksityisyyden kunnioittamisesta...
 
Työkavereille paljastettu ja erittäin onnellisia olivat asiasta. Hyvä fiilis tuli!
Mä kans ekan kohdalla peittelin asiaa nt ultraan asti ja sainkin esim yhden mökkireissun huijattua niin et ostin holittomia siidereitä ja viinin ja vaihdoin ne holillisiin pulloihin. Nyt voisin hyvin kertoa parhaimmille kavereille jos sellanen tilanne tulisi. Mut jos ei tuu, niin odotan nyt ainakin siihen alkuraskauden ultraan asti.
 
Ollaan reissussa miehen isovanhemmilla ja eilen illalla tuo mummo puheli että meidän pitäisi alkaa pian tekeen lasta. Hiukan siinä hymyilytti kun viikkoja on tässä 9+5 :) Annoin tuon äijän itse päättää että kerrotaanko täällä ollessa jo uutinen vai odotetaanko nt-ultraan. Toisaalta olisi kiva kertoa kasvotusten kun tuo mummo on jo pari vuotta kyselly vauvan perään :)
 
Kerroin eilen siskoille ja olivat erittäin iloisia. Toinen purskahti itkuun, kun on kuulemma odottanutkin ❤ ihana oli kertoa jo muutamalle.
Nyt sitten koitan malttaa sinne nt-ultraan että kerron vähän laajemmin.
 
Täällä serkun kyläilystä selvitty, eikä ainakaan kasvotusten kehdannut mitään sanoa. Mullakin oli löysä tunika päällä ja kiinteyttävät sukkahousut :D
 
Äityli86, täällä selvittiin myös tuolla vaatetuksella hyvin :grin

Kukaan ei ihmetellyt eikä kysellyt mitään ja selvisin jopa oksentamatta koko ajan kun vieraat olivat meillä.

Nyt alkaa olla ongelmana vain isoille lapsille kertominen. Olivat viime viikon isällään ja nyt hain heidät taas tulevaksi viikoksi meille. Maha on siis valtava ja tätä huonoa oloa on todella vaikea selitellä 6- ja 8-vuotiaille, kun ymmärtävät kuitenkin jo aika paljon asioita.
Muuten voitaisiin jo kertoakin, mutta lasten kautta tieto leviää niin monelle ihmiselle, etten mielelläni kaikillez selittele, jos jotain tapahtuukin.
 
Itsellä ei ole vielä mitään kummempaa turvotusta, joten kyllä tässä tovin voi vielä piilotella. Nyt viikkoja about 9+2. Olen kertonut lähimmille ystävilleni jo aika pian plussan jälkeen, mutta muutamille muille ja meidän molempien vanhemmille ajattelin kertoa vasta joskus nt-ultran jälkeen. Jos vielä silloinkaan :D

Huomenna olis viikkojen tarkastus varhaisultrassa. Jänskättää kyllä aika hurjasti. Pääsee vihdoin näkemään, että lyökö siellä pieni sydän :Heartred
 
Mä jouduin tänään kertomaan esimiehelle, kun en jaksanut töihin tän pahoinvoinnin takia. Hyvin otti uutisen vastaan. Itseä vaan harmittaa, kun jouduin jo näin aikaisin kertomaan (7+4). Mulla on huomenna ultra niin olisin toivonut, että edes siihen saakka olisin saanut pidettyä salassa.
 
Tänään toteutui se pahin pelko. Varhaisultrassa ei löytynyt sykettä eikä alkio vastannut lähellekään niitä viikkoja, mitä olisi pitänyt. Ihan hirveä tunne! Menin niin positiivisin mielin ultraan ja vaikka alkuraskauden riskit onkin olleet tiedossa, en oikeastaan uskonut että omalle kohdalle osuu. Raskausoireetkin kun ovat olleet niin selkeät aina pahoinvointia myöten.

Perjantaina on sitten kontrolliultra ja jos ei muutoksia, niin tuomioksi tullee keskeytynyt keskenmeno. Voi kurjuus!

Olen tosiaan vasta ihan muutamille ystäville kertonut ja ihan hyvä niin. Jotenkin vaikealta tuntuu kertoa, että näin nyt pääsi käymään :/
 
Voi ei Little Miss Sunshine :sad001 Onko mahdollista, että sulla olis ollut ovulaatio luultua myöhemmin?
 
Ihanasti toivottu Kimalle, mutta epäilen kyllä. Itse en oikein jaksa elätellä toiveita. Katsotaan nyt kuitenkin vielä, mitä perjantai tuo tullessaan.

Esmi: no ei ainakaan noin paljon. Ultrassa piti olla ovisplussasta laskettuna jo 9+jotain viikkoa, mutta alkio kuulemma näytti joltain 5 viikkoiselta :sad001
 
Voi ei :sad001 Onpa hirveä tilanne. Tsemppiä, Little Miss Sunshine, ja toivotaan perjantaille ihmettä. :Heartred
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top