Miltä raskaus tuntuu tänään ?

Niiiin ja onkohan Mmmmustikka jo synnyttänyt kun ei ole kuulunut?

Ja hei, miten te saatte niiku merkattua jonkun käyttäjän julkaisuun? Niin et menee mustaksi se nimimerkki?
 
Triina, minäkin juuri mietin, että onkohan mmmustikalla jo nyytti kainalossa :) On tää jännittävää, ihan kuin jotain reality-sarjaa seuraisi ja jännittäisi, että kuka pääsee seuraavaksi jatkoon :D
 
Ccix : Sanon kokemuksesta nyt että koita nukkua!! ja jos se nukkuminen ei onnistu niin mene synnärille, valvoin itse 43 tuntia ennenkuin menin synnyttämään.. ei muuten auttanut ollenkaan synnyttämisessä se että olin jo puoli kuollut valvomisesta! sain nukuttua vasta laitoksella kun minulle annettiin kivunlievitystä.. synnytyskertomuksessakin lukee erikseen kuinka kauan valvoin ja kuinka olin väsynyt niin että synnyttämisestä ei olisi enään kohta tullut mitään ja juuri sen vuoksi imukuppi otetii käyttöön ensiksi ennenkuin jouduin leikkuuseen.. ! supistukset ja kivut vie voimat mutta niin tekee myös se kauhea valvominen! niin ja sillon ku lähdin synnärille niin soittaessani sanoin etten ollut nukkunut edellisenä vuorokautena niin sieltä erikseen vielä kehoitettiin tulemaan jo senkin takia että he laittavat minulle jotain kivunlievitystä että saan nukuttua..
 
Muokattu viimeksi:
Kotona edelleen ja notkun koneella. Ei ne ilmeisen halukkaita oo ottamaan sisään, vaikka kiinnostaisi toi alapään tilanne. Toisaalta en mäkään sinne halua mennä lorvailee, mielummin täällä kotona... Sano, et kipuun voin käydä hakemassa jeesiä, jos siltä tuntuu, mut muuten kannattaa vaan venailla rauhassa ja koittaa saada levättyä.

Alkaa tähän supistustahtiin jo turtumaan, ois vaan niin hyvä saisi nukahdettua ees hetkeksi. Toissayönäkin tuli nukuttua vaan muutama tunti yhteensä, eli suht samoilla silmillä mennään. Toivon kyllä syvästi, et tän vuorakauden aikana tulis ulos...

Mäkin epäilen, et kyllä mmmustikka on nyyttinsä saanut - kuitenkin aktiivinen kirjoittelija, ja nyt niin hiljaista. Eli taisin olla meistä kolmesta (aktiivista) 13. päivän tyypeistä se hitain.
 
tipitii: joo, kyllä on yritys saada unen päästä kiinni... suihkuu ja panadolia, mut on kuitenkin viheliäitä nää supparit ja tahti kova, niin ei oo helppoo. nyt tuntuu, et ois vähän rauhottunut öisestä/aamuisesta eli unta palloon :)
 
38+5 ja huomenna neuvola käynti,tänään aika rauhallista ollut masun puolella vaikka välillä tosi kipeitä nippailuja kohdun suulla selkeesti, tuntuu että vauva oikein puskee itteensä tuonne alaspäin.. Kärryttelemäsä käytiin esikoisen kanssa ja tuntu että koko ajan sai pysähtyä,ihan mahotonta jo tuo kävely kun 500m jälkeen saa kääntyä jo takasi päin. Hirveesti myös yrittänyt tänään touhuta jotain että vähän etenis tuo tilanne ja pääsisi kohta puoliin synnyttämään tämän asustelijan pois tuolta masun suojista !
 
Täälläkin huomenna neuvola.. 38+6.. Ja masentaa... Ei vaan enää oikeasti jaksa tätä kotona olemista oman pään kanssa.. Itkettää ja on yksinäistä mutta ei oikein enää jaksa mihinkään lähteä enkä uskalla kun jos alkaa pyörryttää tai muuta..

Lenkki koirien kanssa on ainut mikä pitää järjen päässä ja se kun mies tulee illalla kotiin.. Onneksi täällä espoossa on kivat lenkkeily ja ulkoilu maastot.. Ja jaksan kävellä kyllä ulkona mutta ei jotenkaan tee mieli kaupungin ihmisruuhkaan.

Tuntuu ettei ole ystäviä yhtään ja on vaan ihan yksin.

Nyt teen makaroonia ja juustoa. Extra juustolla.
 
38+5
Tanaan kavi pedikyyrin tekija kotona ja nyt on varpaat valmiina. :) Pitkin aamua on ollut valilla sellaista lievaa kipuilua alavatsassa ja alaselassa. Vauva pyristelee vatsassa siihen malliin, etta ihan kuin yrittaisi tyontya syvemmalle lantioon. Olo on kaikin puolin hyva.

Mmmustikka on varmaan saanut jo vauvan kun ei ole kuulunut mitaan.
 
37+6

Aamulla järjestelin vielä sairaalakassin ja vauvan kotiintulovaatteet ja katselin turvakaukalon ohjeita.

Käytiin miehen kanssa syömässä ja kaupassa ostoksilla. Sitten mies lähti töihin.. tulee sieltä taas vasta myöhään kotiin, että on jo nukkumaanmenoaika sitten..
Vasen nivus/lonkka paikat meni ravintolan tuolilla istumisesta jotenkin kipeäksi, hyvä kun saa jalkaa nostettua kävelläkseen, kun sattuu.
Kotona istun keittiönpöydän ääressä jumppapallon päällä, tavallisesta tuolista tuli täälläkin tuo alue kipeäksi.

Nukuin tunnin päikkärit vähän aikaa sitten. Nyt on semmoinen totaalinen tyhjyys tylsyys jähmetys, etten oikeasti keksi mitään, millä tästä nousta ja piristää itseään.
Suunnilleen tuijotan tyhjä katse silmissä katon valkoiseen nurkkaan ja kuola valuu hiljakseen kuivuneeksi läntiksi rinnuksille ja hämähäkki tekee verkkoa aivoissa.
 
Tuo tylsyys on niiiiiiin tuttua mullekin. Tänään oli onneksi ohjelmaa niin meni päivä ihan hujauksessa.

Nyt pitäis lenkille lähteä ja yrittää rentoutua. Itku pääsi äsken kun on niin turhautunut olo. Ärsyttää kun ei pääse mihinkään tarkastukseen tai ultraan tms. Tuntuu että kaikki muut lähetetään neuvolasta äitipolille pienimmästäkin, minut on tutkinut viimeksi vkolla 34 joku valmistumassa oleva yleislääkäri, joka ei osannut edes sf-mittaa mitata. Kokoarviota pyysin enkä pääse.
 
Olisipa minullakin edes joku päivä jtn ohjelmaa... Kaikki päivät noudattaa vaan samaa rutiinia.. Tää on ku joku välivaihe jossa on jumissa ja odottaa vaan että sais jo luvan siirtyä siihen seuraavaan..

En mäkään päässyt minnekkään tarkistukseen enkä varsinkaan ultraan.. Mutta tosiaan kun ensi synnyttäjä olen niin soitin sairaalaan että oon ihan huolissaan vauvasta ja valittelin että en saa edes nukutuksi että onko kaikki hyvin.. Niin ottivat tosiaan sitten tarkistukseen.. Olihan tuo puppe liikkunut oikeastikin vähemmän pari päivää ja se kyllä huoletti mutta jos ne ei sinne helpolla ota niin mennään sitten väkisin.
Sinun stressi kuitenkin vaikuttaa lapseenkin, luulisi niidenkin siellä ymmärtävän edes vähän..

Nyt on vuorossa illallisen valmistus kun mies saapuu kahdeksan jälkeen kotiin.. Sitten koirien kanssa ulos ja jos sitä katsoisi toisenlaiset äidit... Sitten nukkumaan ja aamusta kaikki alusta.... Ja mä uskon että lapsen kaa on sit erilaista ja ehkä raskaampaa mutta... Sais jo tulla <3
 
Todella levoton yö takana, mutta limatulppa irtosi pari tuntia sitten. Ei välttämättä mitään tarkoita, mutta sentään eteenpäin vähän homma. Supisteleekin, mutta harvakseltaan eikä kovin kipeästi. Jotakin pistoksen omaisia välähdyskipuja tuntuu välillä. Katsotaan mihin suuntaan lähtee.

Yskä on ja jokainen yskäisy sattuuuuuu
 
Rv 39+6, huomenna siintää LA eikä yhtään mitään tuntemuksia alkavasta synnytyksestä. Jopa harkkasupparitkin ovat kadonneet.

Elämäntyyli on alkanut muistuttaa Draculaa, valvon yöt ja nukun päivät. Synnyttämisestä on tullut kaukainen asia, on väsynyt odottamiseen. Yliajalle mennään, ja fiilis kallellaan sen suuntaan että ihan reilustikin.

Olen 100%:sen varma että jos nyt aloittaisi kuntoilun, kävelyn ja puuhaamisen niin asiat tapahtuisivat nopeammin. Päälaelleen kääntynyt päivärytmi pitäisi saada korjattua pikimmiten. Oon vaan neljän seinän sisällä kun jalkoihin sattuu kävely niin paljon ettei huvita köpötellä missään, ja kengät on ruvenneet puristamaan. Mitenköhän pian synnytyksen jälkeen tän turvotuksen pitäisi helpottaa? Jalan muodot on tällä hetkellä kuin kaksi ilmaa täyteen puristettua kumihanskaa, ihan palloina joista sojottaa kustakin viisi nakkia. Hauskan näköiset ne tosin on. On se varmaan jännä fiilis kun synnytyksen jälkeen ei ole kaikkea tätä painoa ja vettä! Tunnistaako sitä enää omaa kroppaansa kun voi taas kävellä ja kyykistellä, ihana ajatus, sitä odotellessa.

Mieltä kohottanut kun on saanut kuulla taas että uusia vauvoja on syntynyt palstalaisille :Heartpink
 
Onneks ei oo kauaa odottelua kellään, voimia kanssasisaret :)

Käytiin esikoisen kans lintsin valokarnevaaleilla, ennen lähtöä mietin et onkohan tässä vaiheessa fiksua. Mietin jo jotain suunnitelmaa jos vaikka vedet menis, en tosin keksiny mitä sit tekisin. :D
Mukavaa oli mut nyt ihan väsy, toivottavasti neiti ei tänään päätä tulla maailmaan. Selkä tuli kipeeks ja napakoita harkkasupistuksia tullu. Mut niimpä niitä on tullu muinakin päivinä.. Nyt 39+2
 
Cattie mä en tarkalleen muista kuinka pian mulla ekan jälkeen turvotukset laski, mut 2vk pääst ne oli jo ainakin kokonaan poissa :) Ja veivät 6 kiloo mukanaan et niit kans oli :grin
 
Tänään neuvolas käyty ja huomenna starttaa 40 viikko,enää 8 päivää siihen maagiseen laskettuun aikaan! Jotenkin ei haluis olla liian kiinnittynyt tuohon kyseiseen päivään kun tosiaan saattaa olla mahdollista sekin että yli aikaankin mennään mutta kova on toivo että tämä pienokainen ainakin ens viikon aikaan tahtoisi jo syntyä! En aluksi ois kyllä millään uskonut että näinkin pitkälle tätä raskautta kestetään yhtenä kappaleena kun veikkasin että ainakin 2 viikkoa etu ajassa syntyisi ku niin lyhyt näiden kahden synnytyksen väli tulee olemaan :-) mutta tässä sitä vielä ollaan yhes koos, tänään enempi supistanut ja nyt illasta yhtä äkkiä olo meni tosi veltoksi ja oudoksi vuotokin nyt lisääntynyt ja koko ajan varuillaan et tihkuuko lapsivettä. Jännäksi menee päivä päivältä!
 
38+6
Taas on paiva hurahtanut ihan kuin itsestaan vaikkei mitaan erityista ollut alkuun suunnitteilla. Kavin paivalla ostamassa naapuripariskunnalle haalahjan viikonloppuna olevien haiden johdosta. Ei meita ole sinne kutsuttu kun ei niin laheisia olla, mutta mukava muistaa heita kuitenkin pienella lahjalla ja kortilla. Joudun tai saan aina 25min kavelyreissun, kun mies ajaa autolla juna-asemalle ja kayn auton sielta hakemassa kayttooni. Katsoin iltapaivalla Toinen nainen -elokuvan ja sitten aloin tekemaan rentoutusharjoitusta tarkoituksena etta kerrankin kuulisin sen loppuun, mutta nukahdin taas kerran. :) No ehka jotain on tarttunut sinne aivojen sopukoihin kuitenkin. Ruoanlaitossa sitten menikin parisen tuntia ja nyt odottelen miesta kotiin pilates-tunnilta. Olo hyva ja vauvakin on liikkunut sen verran, etten ole huolestunut hanesta. Kyllahan tuo vauva saisi jo kohta tulla.

Cattie - mulla on kans ihan kauheesti turvotusta ja yhdet kengat ja yhden vanhat lenkkarit mahtuu jalkaan. Painoakin on tullut kait jotain 20kg. Kun oli 17kg mittarissa niin lopetin mittaamisen, kun ajattelin ettei siita mittaamisesta ole mitaan hyotya, pain vastoin ja paino sitten toivottavasti pikkuhiljaa palautuu suunnilleen entiselleen. Joskin sanotaan, etta jos on painoa kerannyt 9kk, niin pitaisi itselle antaa se 9kk pudottaakin se eika turhaa stressata sen kanssa. Kroppa on kuitenkin tehnyt sen maailman hienoimman tyon eli kasvattanut pienen ihmisen. :love017
 
Takaisin
Top